{"id":10959,"date":"2011-07-07T11:38:57","date_gmt":"2011-07-07T18:38:57","guid":{"rendered":"http:\/\/13.53.127.146\/?p=10959"},"modified":"2022-03-19T20:58:03","modified_gmt":"2022-03-20T03:58:03","slug":"fifth-avenue-ja-vierailu-ykn-paamajalla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/2011\/fifth-avenue-ja-vierailu-ykn-paamajalla\/","title":{"rendered":"Fifth Avenue ja vierailu YK:n p\u00e4\u00e4majalla"},"content":{"rendered":"

Jatkoa\u00a0t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>. Matkakertomuksen muut osat l\u00f6ytyv\u00e4t\u00a0t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/em><\/p>\n

Eritt\u00e4in toimeliaiden ensip\u00e4ivien j\u00e4lkeenk\u00e4\u00e4n meill\u00e4 ei ollut tiedossa lepoa, sill\u00e4 New Yorkissa riitt\u00e4\u00e4 ensikertalaiselle l\u00e4hes loputtomasti n\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4. Alkavan p\u00e4iv\u00e4n vierailukohteemme olisikin maailmankuulu ostoskatu Fifth Avenue<\/em> sek\u00e4 sen it\u00e4puoleinen Turtle Bayn alue Midtownin it\u00e4laidalla, jossa sijaitsee suurkaupungin lukuisia kuuluisia n\u00e4ht\u00e4vyyksi\u00e4.<\/p>\n

<\/p>\n

34th Streetin<\/em> ja Eight Avenuen<\/em> kulmauksella sijaitsevalta hotelliltamme<\/a> oli Fifth Avenuelle lyhyt k\u00e4velymatka. Poikkesimme kuitenkin matkalla sis\u00e4ll\u00e4 Macy’s Herald Squaren<\/em> kuuluisassa tavaratalossa, joka mainostaa itse\u00e4\u00e4n maailman suurimpana. Rakennus onkin valtava, yhteispinta-alaltaan huikeat 230 000 neli\u00f6metri\u00e4, josta myyntialaakin on reippaat 116 000 neli\u00f6t\u00e4 – enemm\u00e4n kuin yhdess\u00e4k\u00e4\u00e4n Suomen kauppakeskuksessa! V\u00e4ite maailman suurimmasta on kuitenkin tulkinnanvarainen, sill\u00e4 Etel\u00e4-Korean Busanissa<\/a> sijaitseva Shinsegaen<\/em> kauppakeskus on pinta-alaltaan Macysi\u00e4 suurempi, mutta Macys on silti selv\u00e4sti Amerikan suurin tavaratalo.<\/p>\n

<\/a><\/p>\n

Ainakin Amerikan suurin tavaratalo\u00a0<\/em><\/p>\n

Historiallinen rakennus on valmistunut vuonna 1902 ja se on sis\u00e4lt\u00e4 melkoinen ostosparatiisi josta l\u00f6ytyy kaikkea yleellisist\u00e4 luksustuotteista aina p\u00e4ivitt\u00e4isiin tarvikkeisiin. Kisa maailman suurimman tavaratalon tittelist\u00e4 oli kuitekin verinen 1900-luvun taitteessa, sill\u00e4 vuonna 1896 valmistunut Siegel-Cooperin<\/em> tavaratalosta Sixth Avenuella<\/em> oli tullut juuri maailman suurin. Jotta Macysin ei onnistuisi rakentaa viel\u00e4kin suurempaa tavarataloa, osti kilpailija Macysin tontilla sijainneen pienen viisikerroksisen rakennuksen tuohon aikaan valtavalla miljoonalla dollarilla. Suunnitelma ei kuitenkaan onnistunut, sill\u00e4 Macys rakensi liikkeens\u00e4 rakennuksen ymp\u00e4ri ja nykyisin pient\u00e4 rakennusta peitt\u00e4\u00e4 Macysin kuuluisa punainen kyltti muistuttamassa juuri Macysin olevan maailman suurin tavaratalo. Kyltti on jopa osa pienen rakennuksen vuokrasopimusta, kertoen miten tosissaan Macys oli voittonsa suhteen.<\/p>\n

Tavaratalon sis\u00e4ll\u00e4 katsastamisen arvoinen erikoisuus ovat edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevan puiset rullaportaat, jotka olivat k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tullessaan edistykselliset ja ovat t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 harvinainen pala historiaa.<\/p>\n

<\/a><\/p>\n

Puiset rullaportaat<\/em><\/p>\n

Herald Squarelta<\/em> on lyhyt matka upean Empire State Buildingin<\/em><\/a> ohitse Fifth Avenuelle, jota aloimme kulkea kohti pohjoista. Washington Square Parkilta<\/em> alkunsa saava katu on alkumatkasta matalien toimistorakennusten rajaama, mutta muuttuu n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4mm\u00e4ksi 40th Streetin<\/em> kohdalla, kun edess\u00e4 kohoaa art deco<\/em> tyylisuuntaa edustava 212 metri\u00e4 korkea ja 60 kerrosta k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4 upea 500 Fifth Avenue<\/em>. Vuonna 1931 valmistunut pilvenpiirt\u00e4j\u00e4 j\u00e4i kuitenkin valmistuessaan samana vuonna valmistuneen ja melkein kaksi kertaa korkeamman Empire State Buildingin varjoon, sill\u00e4 maailman korkeimman rakennuksen kanssa ei ollut kilpailemista. Nykyisink\u00e4\u00e4n korkea torni ei erotu sen suuremmin ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n, mutta se kiinnitt\u00e4\u00e4 silti ohikulkijan katseen upeana aikalaisena.<\/p>\n

<\/a><\/a><\/p>\n

Aina upea Empire State Building<\/em><\/p>\n

<\/a><\/p>\n

Matalampi mutta upea 500 Fifth Avenue<\/em><\/p>\n

Suuren aukion todellinen maamerkki on vuonna 1911 valmistunut New York Public Libraryn<\/em> p\u00e4\u00e4haaran massiivinen marmorirakennus, joka on yksi kaupungin rakastetuimmista rakennuksista. Kirjaston paikalla sijaitsi aikoinaan valtava tiilirakennelma Croton Distributing Reservoir<\/em>, joka oli 1800-luvulla Manhattanin alueen t\u00e4rke\u00e4 juomavesivarasto. Rakennuksesta tuli kuitenkin tarpeeton kahden pohjoisesta saapuvan akveduktin valmistuttua, joiden kautta suurkaupunki saa nykyisin juomavetens\u00e4.<\/p>\n

<\/a><\/p>\n

Uusi p\u00e4\u00e4kirjasto vuonna 1911<\/em><\/p>\n

<\/a><\/a><\/a><\/p>\n

Kirjaston upea sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti<\/em><\/p>\n

Nelikerroksisen rakennuksen ylv\u00e4st\u00e4 portaikkoa valvoo kaksi leijonapatsasta, Astor ja Lenox, jotka ovat tulleet kuuluisaksi monesta elokuvasta. Kirjaston massiivinen ulko-ovi johtaa sis\u00e4lle holvimaiseen Astor Hall<\/em> nimell\u00e4 tunnettuun eteiseen. Sivustan portaikko johdattaa yl\u00f6s kolmanteen kerrokseen, jossa sijaitsee rakennuksen p\u00e4\u00e4lukusali Rose Main Reading Hall<\/em>. 24 metri\u00e4 leve\u00e4 ja 91 metri\u00e4 pitk\u00e4 sali on kerrassaan upea n\u00e4ky ja yleens\u00e4 t\u00e4ynn\u00e4 ihmisi\u00e4 lukemassa teoksia kirjaston yli 2,5 miljoonan kappaleen kokoelmasta. Lukusalia on kunnostettu useaan otteeseen, viimeeksi vuonna 1999. Lukuisista rahavaikeuksista k\u00e4rsineen kirjastolaitoksen on onnistunut houkutella lahjoituksia miljoonien arvosta kaupungin rikkailta, kuten 100 miljoonaa maailman suurimman p\u00e4\u00e4omasijoitusyhti\u00f6 Blackstonen<\/em> perustajalta Stephen A. Schwarzmanilta, jonka nime\u00e4 koko upea rakennus nykyisin virallisesti kantaa.<\/p>\n

<\/a><\/a><\/a><\/p>\n

Massiivinen Astor Hall<\/em><\/p>\n

<\/a><\/a><\/p>\n

Upea, upea lukusali<\/em><\/p>\n

P\u00e4\u00e4kirjastolla kannattaa ehdottomasti vierailla upean arkkitehtuurin sek\u00e4 tunnelman vuoksi, mik\u00e4 henkii historiaa ja on niin tuttu elokuvista ja televisiosarjoista<\/a>, kuten koko New Yorkin kaupunki.<\/p>\n

40th Streetilt\u00e4 jatkettaessa Fifth Avenue muuttuu huomattavasti vilkkaammaksi ja jalkak\u00e4yt\u00e4v\u00e4t t\u00e4yttyv\u00e4t asioilleen kiireht\u00e4vist\u00e4 ihmisist\u00e4 ja turisteista, keltaisten taksien t\u00f6\u00f6tt\u00e4illess\u00e4 kadulla. Katua reunustavat lukuisten luksusketjujen lippulaivaliikkeet sek\u00e4 suuret tavaratalot. Katua kehutaankin maailman kalleimmaksi sijainniksi, sill\u00e4 liikkeiden vuokrat ovat t\u00e4htitieteellisi\u00e4.<\/p>\n

<\/a><\/p>\n

Fifth Avenuen vartta<\/em><\/p>\n

Yleellinen katu on ollut rikkaisen suosiossa aina 1900-luvun alusta saakka, sill\u00e4 jo tuolloin kadun varrella sek\u00e4 hieman pohjoisempana Upper East Siden varrella sijaitsi valtavia kartanoita, joista monet ovat s\u00e4ilyneet t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n saakka. Kadun pohjoisp\u00e4\u00e4t\u00e4 kutsutaankin nimell\u00e4 Millionnaires’ Row<\/em>, samalla kun Central Parkin<\/em> etel\u00e4puolelle rakentuvaa superkorkeiden asuintornien 57th Streeti\u00e4<\/em> kutsutaan Billionaires’ Rowksi<\/em>.\u00a0 Fifth Avenue oli my\u00f6s New Yorkin ensimm\u00e4isi\u00e4 katuja jolle asennettiin 1920-luvulla liikennevalot kontrolloimaan alati lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4\u00e4 liikennett\u00e4.<\/p>\n

<\/a><\/a><\/p>\n

Lippulaiva liikkeit\u00e4 ja ikonisia takseja<\/em><\/p>\n

Fifth Avenue on ostoskadun lis\u00e4ksi my\u00f6s New Yorkin paraatikatu, sill\u00e4 sen varrella j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n vuosittain lukuisia suuria paraateja sek\u00e4 kaupunkijuhlia. N\u00e4ist\u00e4 tunnetuimpia ovat vuosittainen St. Partick’s Day Parade<\/em><\/a> sek\u00e4 kuuluisa Macy’s Thanksgiving Day Parade<\/em>, jossa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n valtavia ilmapalloja.<\/p>\n

<\/a><\/p>\n

Rockefeller Center<\/em><\/p>\n

Merkitt\u00e4v\u00e4 kompleksi Fifth Avenuen varrella on laajalle levitt\u00e4ytyv\u00e4 Rockefeller Center<\/em><\/a>, jonka edustalla sijaitsee taitelija Lee Lawrien vuonna 1937 tekem\u00e4 Atlas-patsas, joka kannattelee taivaita hartioillaan. Patsas sopii erinomaisesti kompleksin upeaan klassiseen art deco -tyyliin, josta enemm\u00e4n my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 viestiss\u00e4.<\/p>\n

<\/a><\/p>\n

Taivaita kannatteleva Atlas<\/em><\/p>\n

Kompleksia vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 kohoaa ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n selke\u00e4sti erottuva St. Patrick’s Cathedral<\/em>. T\u00e4m\u00e4n vuonna 1879 valmistuneen katedraalin kaksoistornit kohoavat tasan sadan metrin korkeuteen ja olivat hetken aikaa kaupungin korkeimmat rakennelmat. Nyt upea kirkko on kuitenkin korkeiden pilvenpiirt\u00e4jien ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4 ja siell\u00e4 toimii New Yorkin roomalaiskatolinen piispanistuin. Kirkko onkin katolisen kirkon<\/a> kenties merkitt\u00e4vin rakennus Yhdysvalloissa.<\/p>\n

<\/a><\/a><\/a>
\n<\/a><\/a><\/p>\n

Historiallinen St. Patrick’s Cathedral<\/em><\/p>\n

121 metri\u00e4 pitk\u00e4 kirkko on sis\u00e4lt\u00e4 kuin Euroopan upeat kirkot<\/a> ja kirkossa on pit\u00e4nyt messua jopa itse paavi<\/a>. Kirkkoa on kunnostettu useaan otteeseen ja se on erinomainen paikka pys\u00e4hty\u00e4 hektisen kaupungin keskell\u00e4 nauttimaan hartaasta tunnelmasta sek\u00e4 ihailemaan veistoksellista taidetta.<\/p>\n

<\/a><\/a><\/p>\n

Upeaa veistostaidetta<\/em><\/p>\n

Valitettavasti itse upea kirkko ei ole saanut nauttia rauhasta, sill\u00e4 se on jopa yritetty r\u00e4j\u00e4ytt\u00e4\u00e4 useita kertoja erin\u00e4isten anarkistitahojen toimesta. Onneksi teoissa ei ole kuitenkaan onnistuttu, sill\u00e4 upealla rakennuksella on huomattava kulttuurihistoriallinen arvo.<\/p>\n

Katedraalin j\u00e4lkeen j\u00e4timme Fifth Avenuen ja suuntasimme kaksi katua it\u00e4\u00e4n Park Avenuelle<\/em>. Alueen toimistokorttelit tunnetaan nimell\u00e4 Terminal City<\/em> ja \u00e4kkiselt\u00e4\u00e4n ei arvaisi ett\u00e4 koko alue sijaitsee valtavan ratapihan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Maanalla nimitt\u00e4in sijaitsee Grand Central Terminalin<\/em> rautatieasema, jonka historiallinen p\u00e4\u00e4rakennus l\u00f6ytyy 42nd Streetin<\/em> varresta.<\/p>\n

<\/a><\/a><\/p>\n

Park Avenuea kohti Grand Central Terminalia<\/em><\/p>\n

New Yorkin historia on eritt\u00e4in vivahteikas ja kaupungissa toimi aikoinaan lukuisia yksityisi\u00e4 raideyhti\u00f6t\u00e4, tarjoten asukkaille juna-, metro- sek\u00e4 raitiovaunuyhteyksi\u00e4 eri puolille kaupunkia sek\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 metropolialuetta. Hollantilaista sukujuurta oleva ja New Yorkissa asuva bisnesmagnaatti Cornelius Vanderbilt osti raihnaisen alueen vuonna 1869 ja rakennutti paikalle kaksi vuotta my\u00f6hemmin juna-aseman. Vanderbiltin suunnitelmana oli keskitt\u00e4\u00e4 uudelle asemalle kaikki suuren raideimperiuminsa yhteydet ja tehd\u00e4 siit\u00e4 New Yorkin p\u00e4\u00e4rautatieaseman.<\/p>\n

Matkustajaliikenteen voimakkaan kasvun my\u00f6t\u00e4 alkuper\u00e4isen asemarakennuksen rajat tulivat vastaan jo 1897, kun aseman kautta kulki 11,5 miljoonaa matkustajaa. Rakennusta p\u00e4\u00e4tettiinkin laajentaa samalla kun aloitettiin ty\u00f6t valtavan ratapihan siirt\u00e4miseksi maanalle jalankulkijaonnettomuuksien v\u00e4hent\u00e4miseksi. Ongelmana kuitenkin oli h\u00f6yryvetureiden savu, joka teki maan alla liikenn\u00f6innist\u00e4 vaikeaa ja uudessa Park Avenuen alaisessa tunnelissa sattuikin tuhoisa junaonnettomuus vuonna 1902. Onnettomuuden j\u00e4lkeen kaupunki p\u00e4\u00e4tti kielt\u00e4\u00e4 h\u00f6yryjunat New Yorkissa vuoteen 1908 menness\u00e4 ja Grand Central Terminalin raiteet s\u00e4hk\u00f6istettiinkin vuotta t\u00e4t\u00e4 ennen .<\/p>\n

<\/a><\/a><\/a>
\n<\/a><\/a><\/p>\n

Massiivinen p\u00e4\u00e4halli<\/em><\/p>\n

Samassa yhteydess\u00e4 Vanderbilt p\u00e4\u00e4tti rakentaa uuden terminaalin olemassaolevan asemarakennuksen tilalle. Uudesta asemasta oli tuleva maailman suurin ja yli 10 000 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 ty\u00f6skenteli kymmenen vuoden ajan kolmessa vaiheessa rakentuneen j\u00e4ttiaseman parissa. Liikenteelle uusi hulppea rautatieasema avautui lopulta helmikuun 2. p\u00e4iv\u00e4 1913.<\/p>\n

Uusi asema saavutti nopeasti suuren suosion ja sen avittamana koko ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 alue kukoisti 20- ja 30-lukujen suuren rakennusbuumin aikana. Ratapihan siirt\u00e4minen maanalle mahdollisti rakentaa suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n uusia toimistotiloja alueelle, jonka nimeksi tuli Terminal City. Alunperin uuden aseman ei ollut tarkoitus olla p\u00e4\u00e4teasema ja Vanderbilt visioi yhteyden rakentamista aina New Yorkin kaupungintalolle saakka Lower Manhattanilla<\/a>, mutta suunnitelma j\u00e4i toteuttamatta. Nykyisin yhteys Manhattanin etel\u00e4k\u00e4rkeen hoituu metron kyytiin vaihtamalla.<\/p>\n

<\/a><\/a><\/p>\n

Paikalla oli turvattu olo<\/em><\/p>\n

Grand Central Terminal oli nimens\u00e4 mukainen suureellinen mega-asema, jolle ei l\u00f6ytynyt vertaa edes Euroopan vanhoista suurkaupungeista. Kahdessa kerroksessa sijaitsevat 44 junalaituria on edelleen eniten maailmassa ja niille johtaa yhteens\u00e4 43 matkustajaliikenteess\u00e4 olevaa raidetta. Kaikkiaan raiteita kulkee maanalla per\u00e4ti 67 kappaletta, osan toimiessa junien varastointiraiteina vuorojen v\u00e4lill\u00e4. Vilkkaimpaan ruuhka-aikaan asemalla k\u00e4y nimitt\u00e4in todellinen kuhina, kun l\u00e4hijunia saapuu ulkol\u00e4hi\u00f6ist\u00e4 jopa 58 sekunnin v\u00e4lein.<\/p>\n

Alunperin kaukojunaliikenne oli keskitetty maanalaisista kerroksista ylimm\u00e4iseen ja paikallisjunat alimmaiseen. Asemalta l\u00e4hti kaukojunia kaikkialle Yhdysvaltoihin ja Kanadaan, aina Los Angelesia ja Vancouveria<\/a> my\u00f6ten. Sittemmin junaliikennett\u00e4 hallinnoiva Amtrak<\/em> on siirt\u00e4nyt kaiken kaukojunaliikenteen hotellimme viereiselle Pennsylvania Stationille<\/em>, joka ei ole Grand Central Terminalin tapaan p\u00e4\u00e4teasema, vaan jonka kautta junien on mahdollista jatkaa matkaansa eteenp\u00e4in. Se ei ole kuitenkaan tehnyt asemasta hiljaista, p\u00e4invastoin, sill\u00e4 sen kautta kulkee vuosittain yli 67 miljoonaa matkustajaa.<\/p>\n

Satavuotisen historiansa aikana Grand Central Terminal on ehtinyt kokea kukoistuksen lis\u00e4ksi my\u00f6s vaikeita aikoja. 1950- ja 60-luvuilla uusi ilmailuaikakausi sek\u00e4 Interstate-j\u00e4rjestelm\u00e4n rakentaminen s\u00f6iv\u00e4t junamatkustamisen suosiota ja asemaa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 alueesta tuli nuhjaantunut ja jopa vaarallinen. Se tarjosi mahdollisuuden hyviin kauppoihin, kuten nuoren rakennuttajan Donald Trumpin<\/a> ostaa edullisesti aseman vieress\u00e4 ollut Commodore Hotel<\/em>, josta Trump remontoi kaupungin ensimm\u00e4isen Grand Hyatt<\/em> -hotellin. Projekti oli merkitt\u00e4v\u00e4 l\u00e4ht\u00f6laukaus liikemiehen menestyksekk\u00e4\u00e4lle uralle ja auttoi ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 aluetta siistiytym\u00e4\u00e4n 90-luvulle tultaessa. Nykyisin alue on j\u00e4lleen kaupungin halutuimpia ty\u00f6skennell\u00e4 ja asua.<\/p>\n

<\/a><\/a><\/p>\n

Entisajan reliikkej\u00e4<\/em><\/p>\n

Ulkoa Grand Central Terminalia on aavistuksen vaikea l\u00e4hesty\u00e4, sill\u00e4 kaikki valtavat raidetoiminnot sijaitsevat syv\u00e4ll\u00e4 maanalla. Rakennus on my\u00f6s pilvenpiirt\u00e4jien ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4 ja terminaalia ymp\u00e4r\u00f6i 42nd Streetin siltaa pitkin ylitt\u00e4v\u00e4 Park Avenue, joten keskeisi\u00e4 oviaukkoja on aavistuksen hankala l\u00f6yt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Sis\u00e4ll\u00e4 rakennuksen koko loisto kuitenkin paljastuu, sill\u00e4 3300 neli\u00f6metrin kokoinen p\u00e4\u00e4halli on mahtava. Rakennus on remontoitu hiljattain ja hallin p\u00e4\u00e4dyn lehtereilt\u00e4 onkin hauska seurata aseman loputonta vilin\u00e4\u00e4, ihmismassojen matkatessa kuka mihinkin.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4halli on j\u00e4lleen kerran todella tuttu elokuvista ja televisiosta, sill\u00e4 se on ollut vuosikymmenien ajan kaupunkilaisten tapaamispaikka. Kultainen kello keskell\u00e4 hallia sijaitsevan infotiskin yl\u00e4puolella on jotain mink\u00e4 jokainen newyorkilainen tiet\u00e4\u00e4 ja jonka luokse l\u00f6yt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

<\/a><\/a><\/a><\/p>\n

Juna-aseman kellon l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t kaikki<\/em><\/p>\n

Aikojen saatossa aseman toiminnot ovat vaihdelleet ja esimerkiksi lipputiskit ovat nyky\u00e4\u00e4n vain muistuttamassa aiemmasta, sill\u00e4 lipunmyynti on korvattu automaateilla. My\u00f6s aseman n\u00e4ytt\u00f6taulut on nekin korvattu LCD-n\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 ja useat rakennuksen toimistotiloista on muutettu ravintoloiksi. Alakerran hallista l\u00f6ytyy my\u00f6s suuri ravintolamaailma eli t\u00e4nne kannattaa suunnata lounaalle tai vaikka illalliselle.<\/p>\n

Valtavaa juna-asemaa aikamme tutkittuamme ja ilmansuunnista jo sekaisin menty\u00e4mme, l\u00f6ysimme lopulta itsemme 42nd Streetilt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 oli hyv\u00e4, sill\u00e4 vain korttelin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 sijaitsee yksi New Yorkin ikonisimmista rakennuksista, vuonna 1931 valmistunut 77-kerroksinen ja antenninsa kanssa yhteens\u00e4 318,9 metri\u00e4 korkea Chrysler Building<\/em>. Korkea pilvenpiirt\u00e4j\u00e4 on autoyhti\u00f6 Chryslerin perustaja Walter Chryslerin omilla rahoillaan rakennuttama toimistotorni, jonka t\u00e4m\u00e4 tarkoitti lahjaksi j\u00e4lkipolvilleen. Chrysler halusi rakennuksen symboloivan menestyksekk\u00e4\u00e4n autoyhti\u00f6ns\u00e4 edell\u00e4k\u00e4vijyytt\u00e4 ja siksi rakennuksen kanssa ei s\u00e4\u00e4stetty kustannuksissa.<\/p>\n

<\/a><\/p>\n

Pieni ubaani puisto<\/em><\/p>\n

<\/a><\/a><\/a><\/a><\/p>\n

Ikoninen Chrysler Building<\/em><\/p>\n

Rakennus valmistui 1920 ja -30 lukujen taitteen kiivaan rakennusbuumin sek\u00e4 suuren p\u00f6rssiromahduksen lomassa. Alunperin paikalle suunniteltiin sangen vaatimatonta 40-kerroksista tornia, mutta suunnitelmaa rukattiin lukuisia kertoja, kun kilpailu maailman korkeimman rakennuksen tittelist\u00e4 kuumensi New Yorkin. Titteli\u00e4 oli pit\u00e4nyt hallussaan vuodesta 1913 Lower Manhattanilla sijaitseva 241 metri\u00e4 korkea Woolworth Building,<\/em> mutta tittelist\u00e4 kisasi samoihin aikoihin per\u00e4ti kolme huomattavaa pilvenpiirt\u00e4j\u00e4hanketta. J\u00e4nn\u00e4sti kaikista kolmesta ehti my\u00f6s tulla vuorollaan maailman korkein, sill\u00e4 283 metri\u00e4 korkea 40 Wall Street<\/em> piti titteli\u00e4 hallussaan alle vuoden ajan ennen Chrysler Building valmistumista.<\/p>\n

<\/a><\/a><\/p>\n

Hetken aikaa maailman korkein rakennus<\/em><\/p>\n

Chrysler k\u00e4vi tittelist\u00e4 kovaa kilpailua rakenteilla olevaa Empire State Buildingi\u00e4 vastaan. Kummankin lopullinen korkeus oli tarkkaan varjeltu salaisuus ja Chryslerin salainen suunnitelma oli rakentaa rakennuksen huipulle asennettava antenni salaa kattorakenteiden sis\u00e4ll\u00e4. Kun rakennuksen valmistuminen ja sen antenni tekiv\u00e4t siit\u00e4 sitten maailman korkeimman, p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t Empire State Buildingin rakentajat lis\u00e4t\u00e4 viel\u00e4 rakenteilla olevaan pilvenpiirt\u00e4j\u00e4\u00e4ns\u00e4 viel\u00e4 viisi lis\u00e4kerrosta (sek\u00e4 my\u00f6hemmin korkean maston), mik\u00e4 vei lopulta maailman korkeimman rakennuksen tittelin vain 11 kuukauden j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Chrysler Building onnistui kuitenkin taloudellisesti huomattavasti Empire State Buildingi\u00e4 paremmin, sill\u00e4 vuonna 1935 rakennuksesta oli vuokrattuna per\u00e4ti 70%, verrattuna Empire State Buildingin surkeaan 23% lukemaan. Rakennuksen p\u00e4\u00e4vuokralaisena toimi aina 1950-luvulle saakka Chryslerin oma autoyhti\u00f6, jonka peruja ovat rakennuksen julkisivun useat yksityiskohdat p\u00f6lykapselikuvioista aina sen aikaisten autojen keulakoristeita muistuttaviin patsaisiin.<\/p>\n

<\/a><\/p>\n

Julkisivun yksityiskohtia<\/em><\/p>\n

Walter Chrysler kuoli vuonna 1940, mutta ehti asua pilvenpiirt\u00e4j\u00e4n huipulla usean vuoden ajan. Huipulla toimi my\u00f6s 71. kerroksen korkeudella n\u00e4k\u00f6alatasanne, jonka suosio tosin lopahti Empire State Buildingin avattua omansa 86. kerroksen korkeudelle. Kerroksissa 66-68 toimi aina vuoteen 1979 saakka eksklusiivinen herrojen lounasklubi Cloud Club<\/em>, joka oli \u00f6ljy-yhti\u00f6 Texacon<\/em> asettama ehto muuttaa vuokralaiseksi torniin. Yhti\u00f6n johtoryhm\u00e4ll\u00e4 piti nimitt\u00e4in olla fiini paikka ruokailla, mink\u00e4 lis\u00e4ksi klubiin hyv\u00e4ksyttiin 300 muuta silm\u00e4\u00e4tekev\u00e4\u00e4. Klubi sulki lopulta ovensa kun Texaco siirsi toimintonsa Midtownista l\u00e4hi\u00f6ihin.<\/p>\n

Pilvenpiirt\u00e4j\u00e4\u00e4n on yleinen p\u00e4\u00e4sy ainoastaan sen hulppeaan aulaan, jota on syyt\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 katsomassa. Tarkoituksella h\u00e4m\u00e4r\u00e4sti valaistu aula on t\u00e4ynn\u00e4 harvinaista graniittia ja art decon upeita yksityiskohtia on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 seiniss\u00e4, valaisimissa sek\u00e4 hisseiss\u00e4. Rakennus edustaakin tyylisuunnan huipentumaa ja on newyorkilaisten laajasti rakastama siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 se on joutunut aina seisomaan suuremman Empire State\u00a0 Buildingin varjossa. Silti yksik\u00e4\u00e4n New Yorkin matka ei ole t\u00e4ydellinen ilman v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 valokuvaa t\u00e4st\u00e4 ikonisesta tornista<\/a>.<\/p>\n

<\/a><\/a>
\n<\/a><\/a><\/p>\n

Kustannuksista ei ole s\u00e4\u00e4stelty rakennuksen aulassa<\/em><\/p>\n

<\/a><\/a><\/p>\n

Upeita art deco yksityiskohtia<\/em><\/p>\n

Toimeliaan p\u00e4iv\u00e4mme viimeinen kohde sijaitsi l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 East Riverin rannassa. Olimme nimitt\u00e4in varanneet liput kierrokselle Yhdistyneiden Kansakuntien<\/em> eli YK:n p\u00e4\u00e4majaan, joka on vuodesta 1951 saakka sijainnut seitsem\u00e4n hehtaarin suuruisella tontilla joen rannassa. Alue jolla rakennus seisoo on m\u00e4\u00e4ritelty erityiseksi kansainv\u00e4liseksi alueeksi Yhdysvaltojen maaper\u00e4ll\u00e4 ja rakennuksessa toimii ja kokoontuu YK:n kaksi t\u00e4rkeint\u00e4 toimintoa: sen yleiskokous sek\u00e4 turvallisuusneuvosto, joissa maailman maat ratkovat sotaa ja rauhaa k\u00e4sittelevi\u00e4 aiheita.<\/p>\n

<\/a><\/a><\/a><\/p>\n

YK:n kuuluisa p\u00e4\u00e4maja<\/em><\/p>\n

New York ei ole YK:n ainoa toimipiste, sill\u00e4 Hollannin Haagissa<\/a> sijaitsee YK:n kansainv\u00e4linen tuomioistuin. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi muita toimintoja l\u00f6ytyy Genevest\u00e4, Wieniss\u00e4 sek\u00e4 Nairobissa, mutta New Yorkin p\u00e4\u00e4maja on kuitenkin n\u00e4ist\u00e4 keskeisin ja usein polttavien uutisten keskell\u00e4.<\/p>\n

Sangen pienell\u00e4 alueella sijaitsee vain muutama rakennus, joista n\u00e4kyvin on 154 metri\u00e4 ja 39 kerrosta korkea p\u00e4\u00e4rakennus. Rakennus on paraikaa suuren remontin keskell\u00e4, mutta toimii siit\u00e4 huolimatta t\u00e4ysill\u00e4 tarkkojen turvatoimien saattelemana. P\u00e4\u00e4majan sijainniksi ehdotettiin 40-luvun lopulla useita paikkakuntia eri puolilla Yhdysvaltoja ja maailmaa, muun muassa j\u00e4rjest\u00f6n perustuskaupunki San Franciscoa, mutta valinta New Yorkista sinet\u00f6ityi \u00f6ljypohatta John D. Rockefeller Juniorin lahjoitettua tontin j\u00e4rjest\u00f6lle.<\/p>\n

<\/a><\/p>\n

Kansainv\u00e4linen tontti<\/em><\/p>\n

Vaikka kompleksin n\u00e4kyvin osa onkin sen korkea toimistotorni, sijaitsevat yleiskokouksen ja turvallisuusneuvoksen suuret istuntosalit pienemm\u00e4ss\u00e4 rakennuksessa tornin juurella. N\u00e4ist\u00e4 molempiin on kierroksella p\u00e4\u00e4sy n\u00e4kem\u00e4\u00e4n miss\u00e4 historiaa kirjoitetaan. Suuremmassa yleiskokoussalissa on 1800 istumapaikkaa ja jokaisella j\u00e4rjest\u00f6n 193 j\u00e4sell\u00e4 on salissa oma paikkansa. Jokainen j\u00e4senvaltio voi osallistua yleiskokouksiin ja niiss\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n kansainv\u00e4list\u00e4 yhteis\u00f6\u00e4 koskettavia asioita turvallisuusasioita lukuunottamatta, mik\u00e4 kuuluu turvallisuusneuvostolle. Kokoukset ovat kaikesta t\u00e4rkeydest\u00e4\u00e4n huolimatta kuitenkin vain neuvoa-antavia ja niiss\u00e4 syntyneet p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselmat ovat vain poliittiisia suosituksia j\u00e4senmaille.<\/p>\n

<\/a><\/a><\/a><\/p>\n

Yleiskokouksen kuuluisa istuntosali<\/em><\/p>\n

Yleiskokousta vaikutusvaltaisempi onkin turvallisuusneuvosto, jonka viisitoista j\u00e4sent\u00e4 (joista viisi pysyv\u00e4\u00e4) tekev\u00e4t rauhanturvaoperaatioihin, kansainv\u00e4lisiin sanktioihin sek\u00e4 sotilastoimiin vaikuttavia ja j\u00e4senmaita sitovia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Neuvosto\u00a0 kokoontuu pienemm\u00e4ss\u00e4 istuntosalissa py\u00f6re\u00e4n p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4rell\u00e4 yleens\u00e4 kahden viikon v\u00e4lein, sek\u00e4 tarpeen vaatiessa. Pysyv\u00e4t valtiot omaavat kaikkiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin veto-oikeuden, mik\u00e4 toisinaan vaikeuttaa tavoitetta rauhallisesta yhteisymm\u00e4rryksest\u00e4.<\/p>\n

<\/a><\/p>\n

Turvallisuusneuvostossa ratkotaan vaikeita aiheita<\/em><\/p>\n

Yleiskokouksia j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 harvemmin ja yleens\u00e4 tarpeen mukaan. Vierailumme aikana menossa ei ollut kokousta, mik\u00e4 oli tietenkin harmi, mutta mahdollisti n\u00e4hd\u00e4 tilat kaikessa komeudessaan. Olikin hieno tunne astella kuuluisalla maailmann\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4, jolla tehd\u00e4\u00e4n useasti historiaan j\u00e4\u00e4vi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n

<\/a><\/p>\n

Taidetta p\u00e4\u00e4majan tiloissa<\/em><\/p>\n

<\/a><\/a><\/a><\/p>\n

Museon n\u00e4yttelykappaleita<\/em><\/p>\n

<\/a><\/p>\n

Virallinen tarkastaja<\/em><\/p>\n

Kierroksella n\u00e4hd\u00e4\u00e4n istuntosalien lis\u00e4ksi runsaasti ainutlaatuista taidetta sek\u00e4\u00a0 YK:n toimintaan liittyv\u00e4\u00e4 esineist\u00f6\u00e4 kompleksin kattavassa museossa. N\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 on esimerkiksi Nobelin rauhanpalkinnon mitali sek\u00e4 edellisten p\u00e4\u00e4johtajien muotokuvia. Reilun tunnin mittainen kierros oli meist\u00e4 eritt\u00e4in mielenkiintoinen ja hieman erilainen pala New Yorkia.<\/p>\n

<\/a><\/a><\/p>\n

Taidetta kompleksin edustalla<\/em><\/p>\n

<\/a><\/p>\n

Vastapuolen rakennuksia<\/em><\/p>\n

Kierroksen j\u00e4lkeen h\u00e4mm\u00e4stelimme viel\u00e4 hetken aikaa YK:n kompleksin vierell\u00e4 kohoavaa Trump World Toweria<\/em>. 262 metri\u00e4 korkea rakennus on valmistunut vuonna 2001 ja sen tummanpuhuva olemus her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kunnioitusta 72 kerroksen korkuisena kapeana monoliittina. Rakennus oli muutaman vuoden ajan maailman korkein kokonaan asuink\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva pilvenpiirt\u00e4j\u00e4 ennen kuin titteli siirtyi Dubaihin<\/a>.\u00a0 Tornin asukkaina on monia maailman rikkaita ja sen asuntojen hinnat huitelevat kymmeniss\u00e4 miljoonissa dollareissa, mutta sijainti ja maisemat ovat sen arvoiset.<\/p>\n

<\/a><\/a><\/a><\/p>\n

Korkea Trump World Tower<\/em><\/p>\n

<\/a><\/p>\n

Aiemmin maailman korkein asuinrakennus<\/em><\/p>\n

Pitk\u00e4 p\u00e4iv\u00e4mme Fifth Avenuen varrella sek\u00e4 tutkimassa Midtownin it\u00e4puolta oli t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 uuvuttanut meid\u00e4t, joten edess\u00e4 oli paluu hotellille suunnittelemaan seuraavan p\u00e4iv\u00e4n retke\u00e4 New Yorkin kuuluisaan Central Parkiin keskuspuistoon<\/a>. Siit\u00e4 lis\u00e4\u00e4 seuraavassa kirjoituksessa!<\/p>\n

Seuraavaan osaan\u00a0t\u00e4st\u00e4<\/a>. Matkakertomuksen muut osat l\u00f6ytyv\u00e4t\u00a0t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jatkoa\u00a0t\u00e4\u00e4lt\u00e4. Matkakertomuksen muut osat l\u00f6ytyv\u00e4t\u00a0t\u00e4\u00e4lt\u00e4. Eritt\u00e4in toimeliaiden ensip\u00e4ivien j\u00e4lkeenk\u00e4\u00e4n meill\u00e4 ei ollut tiedossa lepoa, sill\u00e4 New Yorkissa riitt\u00e4\u00e4 ensikertalaiselle l\u00e4hes loputtomasti n\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4. Alkavan p\u00e4iv\u00e4n vierailukohteemme olisikin maailmankuulu ostoskatu Fifth Avenue sek\u00e4 sen it\u00e4puoleinen Turtle Bayn alue Midtownin it\u00e4laidalla, jossa sijaitsee suurkaupungin lukuisia kuuluisia n\u00e4ht\u00e4vyyksi\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":10966,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[7,890],"tags":[1537,569,1318,1533,1536,139,1317,295,1534,1316,1535,1538],"class_list":["post-10959","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-matkakertomukset","category-yhdysvallat","tag-chrysler-building","tag-donald-trump","tag-empire-state-building","tag-fifth-avenue","tag-grand-central-terminal","tag-historiaa-2","tag-matkakertomus-new-york-chicago","tag-new-york","tag-new-york-public-library","tag-new-york-midtown","tag-st-patricks-cathedral","tag-yhdistyneet-kansakunnat"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/ykn_paamajan_sisalla_banner.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10959","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10959"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10959\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":12745,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10959\/revisions\/12745"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10966"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10959"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10959"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10959"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}