{"id":1240,"date":"2012-11-20T16:40:37","date_gmt":"2012-11-21T00:40:37","guid":{"rendered":"http:\/\/13.53.127.146\/?p=1240"},"modified":"2022-11-11T21:10:02","modified_gmt":"2022-11-12T05:10:02","slug":"viikko-bostonissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/2012\/viikko-bostonissa\/","title":{"rendered":"Ty\u00f6matka Bostoniin"},"content":{"rendered":"

Kuten aiemmin kerroin<\/a>, olin edellisviikolla kahden kollegani kanssa ty\u00f6matkalla Yhdysvaltojen it\u00e4rannikolla. Lensimme tuona maanantaina Vancouverista Torontoon, josta meill\u00e4 oli jatkolento m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4h\u00e4mme Bostoniin. Keli Vancouverin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 oli selke\u00e4, joten nousun aikana sain ihailla lentokoneen ikkunasta Vancouverin Downtownia vuoret takanaan. N\u00e4ky oli todella upea ja harmittaa ettei minulla ollut kameraa l\u00e4hettyvill\u00e4 n\u00e4yn ikuistamiseksi. My\u00f6s ensimm\u00e4isen tunnin aikana ylitett\u00e4v\u00e4t Kalliovuoret olivat upea n\u00e4ky lumihuippuineen, mutta niiden j\u00e4\u00e4ty\u00e4 taakse ei alapuolella ole en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n n\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n

<\/p>\n

Lento Vancouverista Torontoon<\/a> on pituudeltaan nelj\u00e4 tuntia ja 15 minuuttia. Lensimme kaikki lentomme Air Canadalla<\/em> ja on pakko sanoa, ett\u00e4 siin\u00e4 on lentoyhti\u00f6n jonka jokaisessa koneessa oli turistiluokassakin runsaasti jalkatilaa! Lis\u00e4ksi jopa pieniss\u00e4 Embraer<\/em> mallisissa koneissa oli jokaisella paikalla henkil\u00f6kohtainen videoj\u00e4rjestelm\u00e4, mik\u00e4 on kerrassaan loistava juttu. Harmillisesti kotimaanlennoilla kuulokkeet ovat maksulliset, mit\u00e4 en ollut tullut edes ajatelleeksi, joten sellaiset oli pakko ostaa suolaiseen hintaan. My\u00f6s tarjoilu on Air Canadan lennoilla<\/a> melkein tyystiin maksullista ja edes yli viiden tunnin mittaisilla rannikkojen v\u00e4lisill\u00e4 kotimaanlennoilla ei tarjoilla ilmaiseksi kuin pelkk\u00e4\u00e4 juomaa.<\/p>\n

Vaihto Torontossa oli sangen simppeli ja alle tunnin mittainen vaihtoaika oli riitt\u00e4v\u00e4. Maahantulomuodollisuudet Yhdysvaltoihin tehtiin jo Torontossa ja olivat simppelit. Jatkolento Torontosta Bostoniin on lyhyt ja kest\u00e4\u00e4 vain tunnin. Perille saavuttaessa oli tullut jo pime\u00e4 ja onnekkaana sain n\u00e4hd\u00e4 istumapaikaltani laskeutumisen aivan Bostonin keskustan vierelt\u00e4 Logan International Airportille<\/em>. Koska maahantulomuodollisuudet oli tehty jo Torontossa, lampsimme koneesta suoraan autovuokraamon yhteysbussille.<\/p>\n

Perill\u00e4 autovuokraamolla oli vastassa ennenn\u00e4kem\u00e4t\u00f6n n\u00e4ky. Hertzin<\/em> toimipisteell\u00e4 nimitt\u00e4in jonotti tiskeille noin 50<\/strong> ihmisen jono ja my\u00f6s viereiselle kultapossukerhon tiskille oli kymmenien ihmisten jono! \ud83d\ude2f Ruuhka johtui varmasti siit\u00e4, ett\u00e4 monet olivat joutuneet lykk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n matkaansa Bostoniin edellisviikkoisen Sandy<\/em>-hurrikaanin vuoksi, mink\u00e4 takia vuokraamolla oli nyt seuraavan viikon maanantaina oli n\u00e4in ruuhkaista. Hertzill\u00e4 ei oltu varauduttu ruuhkaan alkuunkaan, sill\u00e4 asiakaspalvelijoita oli paikalla vain kolme, joten ei ihme ett\u00e4 jonossa k\u00e4viv\u00e4t hermot kuumana. Onneksi tiskien vieress\u00e4 oli kuitenkin Hertzin check-in automaatteja, joilla sai k\u00e4tev\u00e4sti videoyhteyden jossain muualla sijaitsevaan varauskeskukseen. Vain viidess\u00e4 minuutissa sain varaukseni selvitetty\u00e4 ja p\u00e4\u00e4simme k\u00e4velem\u00e4\u00e4n autollemme. Auton l\u00f6yt\u00e4minen monen sadan vuokra-auton joukosta vei meilt\u00e4 hetken, mutta lopulta l\u00f6ysimme Toyota Camrymme<\/em>.<\/p>\n

Autoa ei t\u00e4ll\u00e4 kertaa pystynyt valitsemaan, mik\u00e4 oli v\u00e4h\u00e4n harmi, koska saamassamme autossa ei ollut esimerkiksi navigaattoria. Niinp\u00e4 jouduimme turvautumaan k\u00e4nnyk\u00e4ll\u00e4ni olevaan Nokia Mapsiin<\/em><\/a>. Minun teht\u00e4v\u00e4ni oli olla matkamme kuljettaja ja olikin ”mukavaa” joutua v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti Bostonin lentokent\u00e4n melkoisen hirveiden tiej\u00e4rjestelyjen keskelle, jossa kaistoja ja ramppeja on kaikkiin suuntiin. Suurten betonirakennelmien alla GPS-signaalin yll\u00e4pit\u00e4minen on puhelimelle melko haastavaa, mutta l\u00f6ysimme kuitenkin oikealle tielle.<\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Liittym\u00e4h\u00e4ss\u00e4k\u00f6it\u00e4 lentokent\u00e4n luona ja keskustassa<\/em><\/p>\n

Koska emme halunneet ajella maksullisia p\u00e4\u00e4teit\u00e4 pitkin, seikkailimme melko h\u00e4m\u00e4rien seutujen l\u00e4pi, p\u00e4\u00e4tyen lopulta Hyatt House<\/em> nimiselle hotellillemme. Siell\u00e4 kirjauduimme huoneistoihimme (t\u00e4ysimittainen keitti\u00f6 jokaisessa huoneessa), mink\u00e4 j\u00e4lkeen l\u00e4hdimme etsim\u00e4\u00e4n viel\u00e4 jotain ruokapaikkaa. Kello oli jo puolikymmenen illalla, joten ruokapaikan l\u00f6yt\u00e4minen moottoritiel\u00e4hi\u00f6st\u00e4 osoittautui yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n haastavaksi. Lopulta l\u00f6ysimme etsim\u00e4mme Subwayn<\/em>, joka tosin osoittautui entiseksi subiksi ja nykyiseksi pizza-paikaksi. Sielt\u00e4 saimme kuitenkin ruokaa, jolla selvisi seuraavaan aamuun.<\/p>\n

Tiistai, keskiviikko sek\u00e4 torstai meniv\u00e4t l\u00e4hinn\u00e4 t\u00f6iden merkeiss\u00e4 hotellin viereisell\u00e4 toimistolla palaveeraten. Vaikka toimisto sijaitseekin vain 200 metri\u00e4 hotellilta, oli ulkona aamuisin pakkasta, mik\u00e4 tuntui meist\u00e4 l\u00e4nsirannikon leutoon ilmastoon tottuneista niin kylm\u00e4lt\u00e4, ett\u00e4 kuljimme matkan muutamana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 autolla. It\u00e4rannikolle iski my\u00f6s juuri tuolla viikolla nor’easter<\/a><\/em> nimell\u00e4 tunnettu myrsky, jonka pahin osuus sivuutti Bostonin, mutta viskasi silti siell\u00e4kin yli 10 sentti\u00e4 lunta. Varsinkin tiistai-iltana lumipyry oli niin sakea, ett\u00e4 olimme aivan kahden vaiheilla l\u00e4hte\u00e4k\u00f6 hotellilta mihink\u00e4\u00e4n. Tiistai-iltana olikin mieluisampaa pysytell\u00e4 vain hotellilla ja katsoa telkkarista vaali-illan<\/a> etenemist\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

N\u00e4kym\u00e4 hotellilta torstaiaamuna<\/em><\/p>\n

Koska hotellimme sijaitsi keh\u00e4tien varrella kaukana Bostonin keskustasta, oleskelimme koko alkuviikon l\u00e4hinn\u00e4 toimistolla tai sitten hotellilla. Kuitenkin perjantaina keli oli kauniin aurinkoinen, joten lopettelimme ty\u00f6t jo puolilta p\u00e4ivin ja suuntasimme kohti keskustaa. Tuohon aikaan Bostonissa yleens\u00e4 painajaismainen liikenne oli sekin viel\u00e4 inhimillinen ajaa kohti keskustaa.<\/p>\n

Liikennett\u00e4 Bostonissa kyll\u00e4 riitt\u00e4\u00e4, kuten k\u00e4y ilmi sik\u00e4l\u00e4isen kollegamme p\u00e4ivitt\u00e4iseen ty\u00f6matkaan menev\u00e4st\u00e4 ajasta. Kollegamme tulee normaalisti t\u00f6ihin jo aamukuudeksi ja taittaa ty\u00f6matkansa tuolloin noin 25 minuutissa. Kuitenkin iltap\u00e4iv\u00e4st\u00e4 (eik\u00e4 silloin edes pahimpaan ruuhka-aikaan) kuluu samaan matkaan hyv\u00e4ll\u00e4 kelill\u00e4 puolitoista tuntia ja huonolla kelill\u00e4 viel\u00e4 huomattavasti enemm\u00e4n. T\u00e4llaiset ty\u00f6matkat kuuluvat olevan aivan normaaleja Bostonin suunnalla ja on oltava tyytyv\u00e4inen ettei liikenne ole yht\u00e4 takkuista meill\u00e4 Vancouverissa.<\/p>\n

Bostonin keskustassa ruuhkat k\u00e4viv\u00e4t siet\u00e4m\u00e4tt\u00f6miksi jo 1980-luvun alussa, jolloin kaupunki teki p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen j\u00e4ttim\u00e4isest\u00e4 Big Dig<\/em> nimell\u00e4 tunnetusta megaprojektissa. Siin\u00e4 keskustaa aiemmin halkonut ruma ja huonokuntoinen kaksikerroksinen korotettu I93-moottoritie kaivettiin koko 5,6 kilometrin matkaltaan tunneliin, jonka p\u00e4\u00e4lle istuettiin saman mittainen uusi puisto. Keskustasta rakennettiin my\u00f6s kokonaan uusi tunneliyhteys lentokent\u00e4lle, parannettiin keskustaan saapuvien moottoriteiden suuria liittym\u00e4alueita sek\u00e4 rakennettiin keskustan pohjoispuolelle kokonaan uusi j\u00e4ttim\u00e4inen Zakim Bridge<\/em>, jota pitkin I93 ylitt\u00e4\u00e4 Charles Riverin<\/em>.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Big Digin koko ty\u00f6maa-alue<\/em><\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Zakim Bridge iltaruskossa<\/em><\/p>\n

Projekti on Yhdysvaltojen kaikkien aikojen kallein tieprojekti, joka k\u00e4rsi lukuisista my\u00f6h\u00e4styksist\u00e4, suunnitteluvirheist\u00e4 sek\u00e4 kustannusten jatkuvasta noususta. Rakennust\u00f6iss\u00e4 k\u00e4ytettiin my\u00f6s huonolaatuiseksi osoittautunutta betonia sek\u00e4 liimaa, mink\u00e4 vuoksi tunnelissa on havaittiin pian sen valmistumisen j\u00e4lkeen jopa toistatuhatta vuotoa. Lis\u00e4ksi vuonna 2006 yksi ihminen kuoli, kun suuri pala kattorakenteita putosi tunnelia ajaneen auton p\u00e4\u00e4lle. My\u00f6s monen tunnelin katossa roikkuvan 54-kiloisen lampun on todettu k\u00e4rsiv\u00e4n suolaisen meriveden aiheuttamasta pahasta korroosiosta ja saattavan pudota jossain vaiheessa katosta. Kahdeksan ihmisen katsotaan my\u00f6s kuolleen tunnelissa sattuneissa kolareissa suojakaiteiden ter\u00e4vien reunojen takia, mink\u00e4 vuoksi kaiteet ovatkin saaneet nimen ”Ginsu turvakaiteet” Amerikassa suositun veitsisarjan mukaan.<\/p>\n

Ongelmien vuoksi projektista on k\u00e4yty oikeutta moneen otteeseen ja hankkeen hinnaksi on tullut vuoteen 2006 menness\u00e4 huikeat 14,6 miljardia dollaria. Bostonilaisten lehtien arvion mukaan lopullinen hintalappu voi olla jopa 22 miljardia, kun korko- ja muut huoltomenot huomioidaan. Ei siis ihme, ett\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6 on osin maksullista. Kuitenkin pohjoisesta tultaessa Zakim Bridge sek\u00e4 I93:sen p\u00e4\u00e4tunneli keskustan alitse ovat ilmaiset. Amerikkalainen televisiokanava Discovery Channel<\/em> on tehnyt projektista kokonaisen jakson<\/a> osana Extreme Engineering<\/em><\/a> -sarjaansa, joka on sangen kiintoisaa katsottavaa megaprojektista kiinnostuneelle.<\/p>\n

Ajo pohjoisesta keskustaan on eritt\u00e4in urbaani kokemus. 8-kaistainen freeway ahtautuu hieman ennen keskustaa pieneen p\u00e4tk\u00e4\u00e4n viel\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4 olevaa kaksikerroksista korotettua moottoritiet\u00e4 joka ylitt\u00e4\u00e4 Zakim Bridgen ja sukeltaa sitten leve\u00e4\u00e4n tunneliin. Taustana kohoavat koko ajan keskustan pilvenpiirt\u00e4j\u00e4t. Rakennelmien keskell\u00e4 navigaattorilla on teht\u00e4v\u00e4\u00e4 pysy\u00e4 tilanteen tasalla, mutta kuin ihmeen kaupalla selvisimme liittymien l\u00e4vitse perille. Kohteemme oli Bostonin keskustan l\u00e4nsipuolella sijaitseva Prudential Center<\/em>, jonne parkkeerasimme automme.<\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Monikerroksisia tiej\u00e4rjetelyj\u00e4<\/em><\/p>\n

Koska meill\u00e4 ei ollut paljon aikaa n\u00e4hd\u00e4 keskustaa ennen auringonlaskua, p\u00e4\u00e4timme ostaa liput kiertoajelulle. Kehuttu kiertoajelu on Boston Duck Tours<\/em>, jonka 80-minuuttisen kierroksen aikana n\u00e4kee Bostonin t\u00e4rkeimm\u00e4t kohteet. Kierroksella k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t ”ankat” ovat amfibioajoneuvoja eli niill\u00e4 voidaan ajaa niin maalla kuin vedess\u00e4kin. Kierroksen aikana k\u00e4yd\u00e4\u00e4nkin noin 20 minuutin mittaisella ”purjehduksella” Charles Riverill\u00e4, jonka aikana turistitkin saavat mahdollisuuden istua ankan ohjaksissa.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Ankka<\/em><\/p>\n

Vaikka Boston Duck Tours vaikuttaakin ensi vilkaisulta lapsiperheille suunnatulta, ei t\u00e4m\u00e4n saa antaa h\u00e4m\u00e4t\u00e4. Vaikka kierroksen juontavat kuljettajat ovatkin hullunkurisen rempseit\u00e4, on kertomuksissa todella paljon asiatietoutta ja me pidimme sit\u00e4 aikuiseenkin makuun eritt\u00e4in hyv\u00e4n\u00e4. Jutut ovat hauskoja ja on uskomatonta miten kuljettaja jaksaa p\u00e4lp\u00e4tt\u00e4\u00e4 aivan yhten\u00e4isesti koko kierroksen ajan.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Inceptionissa <\/a>n\u00e4kyv\u00e4 rakennus (huomaa ”robottisammakko” oikealla)<\/em><\/p>\n

Kierroksella n\u00e4hd\u00e4\u00e4n muun muassa Trinity Church<\/em>, keskustan suuri Boston Common<\/em> -puisto, kaupungintalo, Charles River sek\u00e4 itse keskusta joelta n\u00e4htyn\u00e4. Lis\u00e4ksi kierret\u00e4\u00e4n Charlestownin sek\u00e4 keskustan vanhojen kortteleiden l\u00e4pi, mutta Beacon Hillin kaunista aluetta n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ainoastaan ulkopuolelta. Kiertoajelu liikkuu koko ajan, eik\u00e4 silt\u00e4 ole mahdollista poistua vieraillakseen kohteilla. Se on kuitenkin hyv\u00e4 yleiskuvan saamiseksi ja p\u00e4\u00e4n\u00e4ht\u00e4vyyksien n\u00e4kemiseksi sek\u00e4 eri kohteiden historian ymm\u00e4rt\u00e4miseksi.<\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Trinity Church John Hancock Towerin varjossa<\/em><\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Boston Common sek\u00e4 televisiosta tuttu alkuper\u00e4inen Cheers<\/a><\/em><\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

N\u00e4kym\u00e4 risteilylt\u00e4<\/em><\/p>\n

Historiaahan Bostonissa riitt\u00e4\u00e4, sill\u00e4 kaupunki on yksi Pohjois-Amerikan vanhimmista ja ollut mukana monessa Yhdysvaltojen itsen\u00e4istymiseen liittyv\u00e4ss\u00e4 tapahtumassa. Pitk\u00e4n historiansa vuoksi Bostonissa on paljon arkkitehtuuria satojen vuosien takaa, mik\u00e4 tekee kaupungista hyvin erilaisen huomattavasti nuorempaan Vancouveriin verrattuna. Juuri historian ja vanhan rakennuskannan vuoksi Boston onkin sangen vieh\u00e4tt\u00e4v\u00e4 yhdysvaltalaiskaupunki ja nyt kahden sinne suuntautuneen matkan j\u00e4lkeen jo melko tuttukin (kertomus aiemmasta matkasta joskus my\u00f6hemmin).<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Bostonin vanhin rakennus vuodelta 1713<\/em><\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Koristeelliset valaisimet<\/em><\/p>\n

Kiertoajelun j\u00e4lkeen poikkesin itsekseni katsastamassa Bostonin yl\u00e4ilmoista. Prudential Centerin keskustassa sijaitsee Bostonin toiseksi korkein rakennus, 228-metrinen ja 52-kerroksinen Prudential Tower<\/em>. Ulkoa sangen ruman pilvenpiirt\u00e4j\u00e4n 50. kerroksessa sijaitsevalta n\u00e4k\u00f6alatasanteelta aukeaa kuitenkin upea n\u00e4kym\u00e4 yli ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n Bostonin. Aiemmin n\u00e4k\u00f6alatasanne oli kaupungin toiseksi korkein, mutta vuoden 2001 terrori-iskujen j\u00e4lkeen l\u00e4heisen John Hancock Towerin<\/em> n\u00e4k\u00f6alatasanne suljettiin v\u00e4h\u00e4n ep\u00e4selvist\u00e4 syist\u00e4 kokonaan, eik\u00e4 sit\u00e4 ole avattu t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4nk\u00e4\u00e4n menness\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Bostonin keskusta ja Charles River ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 (vastarannalla MIT)<\/em><\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Vanhoja kortteleita<\/em><\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Hieno pilvenpiirt\u00e4j\u00e4<\/em><\/p>\n

240-metrinen John Hancock Tower on kaupungin korkein rakennus ja n\u00e4kyy hyvin Prudential Towerin huipulta. My\u00f6s kaupungin keskusta sen takana sek\u00e4 Beacon Hillin kuuluisa vanha hienostoalue ovat helposti erotettavissa. Charles Riverin toisella puolen n\u00e4kyv\u00e4t niin Massachusetts Institute of Technologyn<\/em> (MIT) kuin Harvardin<\/em> yliopistojen kampukset, tosin niit\u00e4 oli v\u00e4h\u00e4n vaikea erottaa h\u00e4m\u00e4rtyv\u00e4n illan keskelt\u00e4. N\u00e4ihin alueisiin tutustuimme tarkemmin vuoden 2009 matkallamme.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

240-metrinen John Hancock Tower<\/em><\/p>\n

\"\"<\/a>
\n\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Auringonlasku<\/em><\/p>\n