{"id":13770,"date":"2024-09-29T21:32:17","date_gmt":"2024-09-30T04:32:17","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/?p=13770"},"modified":"2025-03-17T22:51:51","modified_gmt":"2025-03-18T05:51:51","slug":"kanadan-vaitetty-kansanmurha","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/2024\/kanadan-vaitetty-kansanmurha\/","title":{"rendered":"Kanadan v\u00e4itetty kansanmurha"},"content":{"rendered":"

Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2021 maailma kohahti Kanadasta kantautuvia uutisotsikoita, joissa British Columbiassa sijaitsevan Kamloopsin kaupungin entisen sis\u00e4oppilaitoksen (eng. Residential School<\/em>) pihamaalta v\u00e4itettiin l\u00f6ytyneen 215 lapsen j\u00e4\u00e4nn\u00f6kset. Paikallisen intiaaniheimon teet\u00e4tt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa alueen maaper\u00e4\u00e4 oli tutkattu laitteella, joka oli havainnut maaper\u00e4n rakenteessa yli kaksisataa ”poikkeavuutta”, joiden t\u00e4ytyi olla<\/em> lasten ruumiita.<\/p>\n

<\/p>\n

Uutiselle kasvoi nopeasti siivet ja etenkin amerikkalainen valtamedia uutisoi kissan kokoisin kirjaimin Kanadasta l\u00f6ytyneest\u00e4 intiaanilasten ”joukkohaudasta”. Kansainv\u00e4linen kohu oli valmis ja vain kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin p\u00e4\u00e4ministeri Justin Trudeau<\/a> m\u00e4\u00e4r\u00e4si kansallisen suruliputuksen, jota kesti enn\u00e4tykselliset viisi kuukautta<\/strong>. Aika oli niin pitk\u00e4, ett\u00e4 toimea alettiin pit\u00e4\u00e4 jo Kanadan lipun h\u00e4p\u00e4isyn\u00e4 ja liput nostettiin lopulta takaisin salkoon vasta marraskuussa ihan vain, ett\u00e4 ne voitiin laskea uudelleen perinteisen veteraanien muistop\u00e4iv\u00e4 Remembrance Dayn<\/em> kunniaksi.<\/p>\n

Ainoastaan viikko kohun alkamisesta, Kanadan hallitus julisti suuren paniikin keskell\u00e4 uuden vapaap\u00e4iv\u00e4n<\/a> lis\u00e4\u00e4misest\u00e4 kalenteriin syyskuun 30. p\u00e4iv\u00e4n kohdalle. Vapaap\u00e4iv\u00e4 sai virallisen nimen National Day for Truth and Reconciliation<\/em>, mutta se tunnetaan kansan keskuudessa Orange Shirt Dayn\u00e4<\/em>, tapahtuneen symboliksi nousseiden oranssien paitojen vuoksi. P\u00e4iv\u00e4n aikana on tarkoitus muistella alkuper\u00e4iskansojen kokemaa k\u00e4rsimyst\u00e4, mutta nolosti p\u00e4\u00e4ministeri Trudeau<\/a> itse lensi ensimm\u00e4isen\u00e4 muistop\u00e4iv\u00e4n\u00e4 salaa luksuslomalle Tofinoon<\/a>. Media sai kuitenkin p\u00e4\u00e4ministerin kiinni matkastaan ja Trudeau joutuikin pyyt\u00e4m\u00e4\u00e4n julkisesti anteeksi harkintakykyns\u00e4 t\u00e4ydellist\u00e4 pett\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

<\/a><\/p>\n

Loman j\u00e4lkeinen photo-op<\/em><\/p>\n

Kaiken kohun keskell\u00e4 raha alkoi virrata valtoimenaan ja seuraavaan kes\u00e4\u00e4n menness\u00e4 Kanadan liittovaltio oli jo my\u00f6nt\u00e4nyt hautapaikkojen kartoitukseen yli 321 miljoonaa dollaria<\/strong>. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Kamloopsin intiaaniheimo sai yli kahdeksan miljoonaa dollaria vastikkeetonta rahaa, mist\u00e4 huolimatta heimo ei ole t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n menness\u00e4 suorittanut yht\u00e4k\u00e4\u00e4n kaivausta tai varmistanut yhdenk\u00e4\u00e4n v\u00e4itetyn haudan olemassaoloa.<\/p>\n

Yli kolmen vuoden aikana v\u00e4itettyj\u00e4 hautapaikkoja on kyll\u00e4 ”l\u00f6ydetty” satam\u00e4\u00e4rin entisten sis\u00e4oppilaitosten l\u00e4hettyvilt\u00e4. Paikkojen l\u00f6ytymisest\u00e4 onkin tullut miljoonabisnest\u00e4, mutta ainuttakaan varmistettua hautaa ei ole silti l\u00f6ydetty. Niiss\u00e4 harvoissakin paikoissa miss\u00e4 mink\u00e4\u00e4nlaista kaivamista on edes suoritettu, tuloksena on ollut tutkan havaitsemia juurakoita ja kivi\u00e4, muttei ruumiinj\u00e4\u00e4nteit\u00e4. T\u00e4st\u00e4 huolimatta viralliseksi totuudeksi on vakiinnutettu, ett\u00e4 Kanadassa tapahtui vuosikymmeni\u00e4 kest\u00e4nyt j\u00e4rjestelm\u00e4llinen kansanmurha, jonka osa oli alkuper\u00e4isheimojen lasten murhaaminen.<\/p>\n

<\/a><\/p>\n

Ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 maaper\u00e4n tutkimuksia<\/em><\/p>\n

Alkuper\u00e4iskansojen sis\u00e4oppilaitosj\u00e4rjestelm\u00e4 perustettiin vuonna 1876, vain muutama vuosi Kanadan liittovaltion muodostamisen j\u00e4lkeen ja viimeinen siihen kuulunut laitos sulkeutui vuonna 1997. J\u00e4rjestelm\u00e4n tarkoituksena oli sivist\u00e4\u00e4 Kanadan sadat tuolloin viel\u00e4 t\u00e4ysin luonnontilassa el\u00e4neet intiaaniheimot osaksi muodostumassa olevaa kansakuntaa, opettamalla n\u00e4ille englantia ja ranskaa, sek\u00e4 totuttamalla n\u00e4m\u00e4 valtakulttuuriin ja nopeasti teollistuvaan yhteiskuntaan. Kuri kouluissa oli hyvin tiukkaa, eik\u00e4 lasten sallittu harjoittaa omaa kulttuuriaan pukeutumalla tai puhumalla \u00e4idinkielt\u00e4\u00e4n. J\u00e4rjestelm\u00e4n tietoinen tarkoitus olikin oppilaiden assimilointi valtakulttuuriin ja opetus oli fyysiseen kuritukseen pohjautuvaa, mik\u00e4 toki oli tyypillist\u00e4 miss\u00e4 tahansa maassa ja koulussa 1800-luvun lopulla, Suomessakin.<\/p>\n

Koska intiaaniheimot asuivat monesti er\u00e4maan keskell\u00e4, olivat pieniin taajamiin keskitetyt ja usein katolilaisen kirkon<\/a> py\u00f6ritt\u00e4m\u00e4t sis\u00e4oppilaitokset usein ainoa vaihtoehto monille. Pitkien et\u00e4isyyksien vuoksi lapset joutuivat muuttamaan oppilaitoksiin, osa pakotettuna, sill\u00e4 vuoden 1894 asetus teki koulunk\u00e4ynnist\u00e4 kaikille pakollista. 121 vuoden aikana yhteens\u00e4 noin 150 000 lasta opiskeli j\u00e4rjestelm\u00e4n piiriss\u00e4 ja ainakin lasta 3201 menehtyi sen aikana.<\/p>\n

<\/a><\/a><\/p>\n

Kohun aloittanut Kamloopsin sis\u00e4oppilaitos<\/em><\/p>\n

<\/a><\/p>\n

Opiskelijam\u00e4\u00e4ri\u00e4<\/em><\/p>\n

Oppilaitokset olivat huonosti resursoituja ja olosuhteet alkeellisia, mink\u00e4 vuoksi n\u00e4lk\u00e4 ja aliravitsemus olivat yleinen ongelma. Se johti lukuisiin sairauksiin, erityisesti tuolloin yleiseen ja lapsille vaaralliseen tuberkuloosiin. Hoitoa tautiin ei ollut, sill\u00e4 sairauteen kehitettiin ensimm\u00e4inen antibioottil\u00e4\u00e4ke vasta toisen maailmansodan<\/a> aikana vuonna 1943. Tautiepidemioihin menehtyikin paljon oppilaita, kuolleisuuden ollessa 1800-luvun lopun pahoina tautivuosina jopa 25 lasta tuhannesta. Lukemat kuitenkin painuivat alas 1900-luvun alussa ja 1950-luvun rokotusohjelmat painoivat kuolleisuuden muun v\u00e4est\u00f6n tasolle.<\/p>\n

<\/a><\/a><\/p>\n

Tappava tuberkuloosi<\/em><\/p>\n

Tauteihin menehtyneet piti tietenkin haudata ja pitk\u00e4n talven keskell\u00e4 hautaaminen ei aina onnistunut ennen maan sulamista kev\u00e4\u00e4ll\u00e4, mink\u00e4 vuoksi kuolleita tiedet\u00e4\u00e4n haudatun samaan aikaan l\u00e4hialueiden hautausmaille. Koulujen pihamailta ”salaisia hautoja” ei ole kuitenkaan etsinn\u00f6ist\u00e4 huolimatta l\u00f6ytynyt, eik\u00e4 muutakaan n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 kouluissa olisi murhattu lapsia, kuten kohusta uutisoivissa artikkeleissa on annettu vahvasti ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. T\u00e4st\u00e4 huolimatta jopa itse paavi vieraili<\/a> vuonna 2022 Kanadassa pyyt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 anteeksi katollisen kirkon osuutta sis\u00e4oppilaitoksien toiminnassa sek\u00e4 syleilem\u00e4ss\u00e4 kouluista ”selvinneit\u00e4”.<\/p>\n

<\/a><\/a><\/a><\/p>\n

Paavikin n\u00f6yr\u00e4n\u00e4<\/em><\/p>\n

Moni on ihmetellyt Kanadan hallituksen ja erityisesti p\u00e4\u00e4ministeri Trudeaun kiirett\u00e4 voimakkaisiin toimiin pelkkien v\u00e4itt\u00e4mien pohjalta ja toimia onkin pidetty vaarallisina. Kes\u00e4ll\u00e4 2021 yli 60 katolilaista kirkkoa joutui uutisoinnista kiihottuneiden aktivistien tuhopolton tai vandalisoinnin kohteeksi. Lis\u00e4ksi Kanadan kaupungeissa kaadettiin historiallisten merkkihenkil\u00f6iden, jopa kuningattaren<\/a>, patsaita. Moni akateemikko joutui my\u00f6s irtisanotuksi esitetty\u00e4\u00e4n kysymyksi\u00e4 varmistamattomista yksityiskohdista, sill\u00e4 virallista totuutta ei ole saanut kyseenalaistaa. Hallituksen keskuudessa on jopa ehdotettu viime kuukausina lakia tapahtuneesta kerrotun kielt\u00e4mist\u00e4 vastaan, Saksan holokausti-lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n mukaisesti.<\/p>\n

Sis\u00e4oppilaitoksista onkin sepitetty Kanadalle kansallinen h\u00e4pe\u00e4tahra, jota ei sovi kyseenalaistaa siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 joukkohautoja ei ole kolmen vuoden sek\u00e4 satojen miljoonien rahoituksesta huolimatta l\u00f6ytynyt ensimm\u00e4ist\u00e4k\u00e4\u00e4n. Rahahanojen avaamisella tuntuu kuitenkin olleen kiire ilman asioiden kriittist\u00e4 tarkastelua, jota on ollut julkisessa keskustelussa vasta viimeisen vuoden aikana. T\u00e4h\u00e4n on my\u00f6t\u00e4vaikuttanut, ett\u00e4 jopa kohun alun perin k\u00e4ynnist\u00e4nyt kamloopsilainen heimo vaihtoi kaikessa hiljaisuudessa aiempien tiedonantojensa sanamuotoja, korvaten maininnat haudoista ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isell\u00e4 sanamuodolla ”poikkeavuuksista”.<\/p>\n

Viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4kin suurin osa intiaaniheimoista kielt\u00e4ytyy alueiden kaivauksilta, sill\u00e4 se saattaisi ”aiheuttaa j\u00e4rkytyst\u00e4 ihmisiss\u00e4”. Samaan aikaan samaiset tahot kuitenkin per\u00e4\u00e4nkuuluttavat ”totuuden paljastamista”, aivan kuin joku muu kuin tahot itse yritt\u00e4isiv\u00e4t piilotella jotakin. Jopa itse vapaap\u00e4iv\u00e4 kantaa nimess\u00e4\u00e4n sanaa ”totuus” (eng. truth<\/em>), mutta totuus tuntuu j\u00e4\u00e4neen koko keskustelussa sivuseikaksi.<\/p>\n

Skeptisyys virallista totuutta kohtaan onkin tutkimusten mukaan lis\u00e4\u00e4ntynyt Kanadassa ja maassa tarvittaneenkin puolueetonta totuuskomissiota viime vuosien tapahtumista. Sellainen toimi Kanadassa viimeksi vuosina 2008-2015, jolloin edellisen konservatiivihallituksen nimitt\u00e4m\u00e4 totuuskomissio suoritti laajoja tutkimuksia sis\u00e4oppilaitosten tapahtumista, mist\u00e4 lukema 3201 kuolemasta on per\u00e4isin.<\/p>\n

<\/a><\/p>\n

L\u00f6yd\u00f6ksi\u00e4 pitkin peltoa<\/em><\/p>\n

Komission onnistui varmistaa yli kolmen tuhannen lapsen kirjattu kuolema, mutta per\u00e4ti 1391 menehtyneen kuolinpaikasta ei saatu varmuutta. 427 lasta menehtyi varmistetusti sairaaloissa ja 418 lasta kotonaan intiaanireservaateissa. Ainoastaan 832 varmistettiin menehtyneen sis\u00e4oppilaitoksissa, mutta syyt kuolemaan olivat l\u00e4hes j\u00e4rjest\u00e4\u00e4n tauteihin liittyvi\u00e4. Lukemaan laskettiin my\u00f6s pienen Kuper Islandin sis\u00e4oppilaitoksen vuoden 1895 tulipalon kaltaisia traagisia tapaturmia, jossa yksist\u00e4\u00e4n menehtyi 107 lasta.<\/p>\n

Kohun keskell\u00e4 t\u00e4ysin huomiotta ovat j\u00e4\u00e4neet sis\u00e4oppilaitosj\u00e4rjestelm\u00e4n hyv\u00e4t puolet. J\u00e4rjestelm\u00e4 onnistui tuomaan alkuper\u00e4isasukkaat osaksi kanadalaista yhteiskuntaa ja koulutus takasi monille ty\u00f6paikan ja hyv\u00e4n elannon. Toki osa alkuper\u00e4isv\u00e4est\u00f6st\u00e4 kamppailee edelleen ongelmien, kuten huumeiden<\/a> ja k\u00f6yhyyden kanssa, mist\u00e4 etenkin j\u00e4lkimm\u00e4inen on mysteeri vuosikymmeni\u00e4 jatkuneiden kymmenien miljardien tulonsiirtojen j\u00e4lkeen. Rahasta ei ole ollut pulaa. Monet heimot ovat my\u00f6skin onnistuneet palauttamaan kulttuuriperint\u00f6\u00e4\u00e4n, vaikka nuorille l\u00e4nsimaisesta valtavirtakulttuurista onkin tullut yht\u00e4 normaalia kuin nuorille miss\u00e4 tahansa maassa nykyisesss\u00e4 globaalissa maailmassa.<\/p>\n

Koko tapaus onkin harmillinen muunnellun totuutensa vuoksi, sill\u00e4 se heitt\u00e4\u00e4 ep\u00e4ilyksen pitk\u00e4n varjon my\u00f6s oikeasti varmistettujen rikosten,\u00a0 kuten joissain sis\u00e4oppilaitoksissa tapahtuneen lasten hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6n ylle. Kuitenkin puhe j\u00e4rjestelm\u00e4llisest\u00e4 kansanmurhasta sek\u00e4 joukkohaudoista on t\u00e4m\u00e4nhetkisen todistusaineiston perusteella puhtaan ep\u00e4rehellist\u00e4 ja rahan vastikkeeton jakaminen sen perusteella on ainoastaan syvent\u00e4nyt kanadalaisen yhteiskunnan eriarvoistumista sek\u00e4 kansallisen yhten\u00e4isyyden murentumista<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2021 maailma kohahti Kanadasta kantautuvia uutisotsikoita, joissa British Columbiassa sijaitsevan Kamloopsin kaupungin entisen sis\u00e4oppilaitoksen (eng. Residential School) pihamaalta v\u00e4itettiin l\u00f6ytyneen 215 lapsen j\u00e4\u00e4nn\u00f6kset. Paikallisen intiaaniheimon teet\u00e4tt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa alueen maaper\u00e4\u00e4 oli tutkattu laitteella, joka oli havainnut maaper\u00e4n rakenteessa yli kaksisataa ”poikkeavuutta”, joiden t\u00e4ytyi olla lasten ruumiita.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":13776,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[17,3],"tags":[25,1862,139,1861,840,935,1864,1863,1860],"class_list":["post-13770","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-arki-kanadassa","category-arki-ulkomailla","tag-ajankohtaista","tag-first-nations","tag-historiaa-2","tag-intiaanit","tag-kamloops","tag-kanada","tag-national-day-for-truth-and-reconciliation","tag-orange-shirt-day","tag-residential-school"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/kamloopsin_sisaoppilaitos_banner.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13770","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=13770"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13770\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":13922,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13770\/revisions\/13922"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media\/13776"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=13770"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=13770"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=13770"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}