{"id":1657,"date":"2013-02-10T18:56:16","date_gmt":"2013-02-11T02:56:16","guid":{"rendered":"http:\/\/13.53.127.146\/?p=1657"},"modified":"2018-04-21T19:26:58","modified_gmt":"2018-04-22T02:26:58","slug":"national-air-and-space-museum","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/2013\/national-air-and-space-museum\/","title":{"rendered":"National Air and Space Museum"},"content":{"rendered":"

Viime lauantai oli ensimm\u00e4inen hetki harrastaa hieman turismia t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Washingtonissa. Koska p\u00e4iv\u00e4 oli pilvinen, suuntasin heti aamup\u00e4iv\u00e4st\u00e4 sis\u00e4tiloihin. Washingtonin keskustassa sijaitsee National Mall<\/em> nimell\u00e4 tunnettu valtava puisto, joka muodostaa koko keskustan rungon. Kolme kilometri\u00e4 pitk\u00e4n ja 120 metri\u00e4 leve\u00e4n puiston it\u00e4p\u00e4\u00e4ss\u00e4 sijaitsee Yhdysvaltojen senaatin United States Capitol<\/a><\/em> ja l\u00e4nsip\u00e4\u00e4ss\u00e4 Lincoln Memorial<\/a><\/em>. N\u00e4iden v\u00e4lill\u00e4 sijaitsee kymmeni\u00e4 monumentteja ja muistomerkkej\u00e4, joista ehdottomasti n\u00e4kyvin on 169-metrinen Washington Monument<\/em>. J\u00e4ttim\u00e4isen obeliskin kohdalta l\u00e4htee my\u00f6s puiston sivuhaara, jonka pohjoisp\u00e4\u00e4ss\u00e4 sijaitsee Valkoinen talo<\/a>.<\/p>\n

<\/p>\n

Valtavan puiston ymp\u00e4rill\u00e4 sijaitsee kaikkiaan kymmenkunta merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 museota, joista melkein jokainen kuuluu Smithsonia Instituten<\/em> alaisuuteen. T\u00e4m\u00e4 vuonna 1846 kansallisaarteiden s\u00e4ilytt\u00e4miseksi sek\u00e4 kansan sivist\u00e4miseksi perustettu instituutio on Yhdysvaltojen hallituksen rahoittama ja siihen kuuluu parisenkymment\u00e4 museota, lukuisia tutkimuslaitoksia sek\u00e4 yksi el\u00e4intarha. Instituution museot ovat kaikki ensiluokkaisia ja niiden kokoelmiin kuuluu huikeat yli 137 miljoonaa esinett\u00e4. Washingtonin museokeskittym\u00e4 on maailman suurimpia ja suurin osa museoista sijaitsee juuri kaupungin keskustassa National Mallin varrella.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Kartta Smithsonianin museoista Washingtonissa<\/em><\/p>\n

Yksi suosituimmista museoista on vuonna 1946 perustettu Smithsonian National Air and Space Museum<\/em>, joka on maailman suurimpia ilmailu- ja avaruusmuseoita. Kuten kaikki Smithsonian museot Washingtonissa, National Air and Space Museum on t\u00e4ysin ilmainen<\/strong> vierailla. Ilmaisuus on hieno asia kansallisaarteiden kohdalla ja nostan siit\u00e4 hattua instituutiolle. \ud83d\ude42 Olin paikalla pian aamukymmenen j\u00e4lkeen ja aloitin museoon tutustumisen sen avaruusosasta. N\u00e4ytteill\u00e4 on eritt\u00e4in kiintoisia esineit\u00e4, joista suurin osa on joko alkuper\u00e4isi\u00e4 tai sitten alkuper\u00e4isten varakappaleiksi valmistettuja.<\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

National Air and Space Museumin valtava rakennus<\/em><\/p>\n

Heti aulassa on vierailijaa vastassa merkitt\u00e4vi\u00e4 esineit\u00e4, joista erikoisin lienee ensimm\u00e4isen kuulennon komentomoduuli, jonka pieness\u00e4 tilassa Neil Armstrong, Buzz Aldrin ja Michael Collins palasivat Maahan vuonna 1969. Moduuli on eritt\u00e4in pienikokoinen ja sen sis\u00e4tilat eiv\u00e4t ole tarjonneet kovinkaan suuria tiloja oikoa j\u00e4seni\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4 paluulennolla. On melko coolia ajatella, ett\u00e4 juuri t\u00e4ll\u00e4 moduulilla on saavuttu ilmakeh\u00e4n halki tuolta maailmanhistorialliselta kuulennolta<\/a>. \ud83d\ude2e<\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Apollo 11 komentomoduuli ja sen l\u00e4mp\u00f6kilpi<\/em><\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Maalaus museon sein\u00e4ss\u00e4<\/em><\/p>\n

Rakennuksen it\u00e4p\u00e4\u00e4dyss\u00e4 on n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 my\u00f6s yksi kuudestatoista koskaan rakennetusta kuulaskeutujasta, jollaisella Kuun pinnallekin laskeuduttiin. N\u00e4ytteill\u00e4 olevalla laskeutujalla ei p\u00e4\u00e4dytty koskaan lent\u00e4m\u00e4\u00e4n, mutta se on silti t\u00e4ydellinen laskeutuja jokaista yksityiskohtaa my\u00f6den. T\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n vekotin ei ole ollut kovin suuri tiloiltaan, mik\u00e4 antaa pient\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 miten ep\u00e4miellytt\u00e4vi\u00e4 kuumatkat ovat astronauteille olleet.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

K\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4\u00e4nyt kuulaskeutuja<\/em><\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Historiallinen hetki sek\u00e4 kuup\u00f6lyinen Apollo 15 avaruuspuku<\/em><\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Kuuauto<\/em><\/p>\n

L\u00e4heisiss\u00e4 n\u00e4yttelytiloissa kerrotaan loistavasti Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton v\u00e4lisest\u00e4 avaruuskilvasta kylm\u00e4n sodan vuosikymmenin\u00e4. N\u00e4ytteill\u00e4 on lukuisia merkitt\u00e4vi\u00e4 raketteja ja luotaimia juuri tuolta ajalta. Sangen n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 on my\u00f6s avaruusteleskooppi Hubblen j\u00e4ljenn\u00f6s, joka yll\u00e4tti itseni suurella koollaan. N\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 on my\u00f6s teleskoopin varalinssi, joka on n\u00e4ist\u00e4 kahdesta se virheet\u00f6n, toisin kuin avaruuteen matkannut ja sittemmin siell\u00e4 eritt\u00e4in hankalissa olosuhteissa korjattu.<\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Lentokoneita ja raketteja museossa<\/em><\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n suuri Hubble ja sen varapeili<\/em><\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

It\u00e4p\u00e4\u00e4dyn muissa tiloissa esitell\u00e4\u00e4n Aurinkokuntaa ja sen planeettoja, sek\u00e4 nykyist\u00e4 avaruustutkimusta. N\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 on esimerkiksi robotteja, joiden entist\u00e4 parempaa hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 NASA nykyisin tutkii. Rakennuksessa sijaitsee my\u00f6s todellinen IMAX-teatteri<\/a>, jossa n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n museon aihepiiriin kuuluvia elokuvia. Itse k\u00e4vin katsomassa uuden avaruusromusta kertovan elokuvan Space Junk 3D<\/a><\/em>, joka oli todella hyv\u00e4 dokumenttifilmi.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Avaruusrobotti<\/em><\/p>\n

Museon avaruuspuoli on omasta mielest\u00e4ni ehdottomasti se kiintoisampi puoli, mutta noin puolet rakennuksesta viev\u00e4 ilmailuosiokin on sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n mielenkiintoisa. Sen ehdottomasti merkitt\u00e4vin n\u00e4yttely esine on Wrightin veljesten maailman ensimm\u00e4inen toimiva lentokoje vuodelta 1903. Kone on t\u00e4ysin alkuper\u00e4isess\u00e4 asussaan siipien kangasta lukuunottamatta, joka on uudistettu my\u00f6hemmin. Kojeen ohjastaminen on ollut varmasti melkoinen seikkailu, jossa pilotti on maannut siipien p\u00e4\u00e4ll\u00e4 pieni\u00e4 ohjainvipuja k\u00e4sitellen.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Wrightin veljesten lentokoje vuodelta 1903<\/em><\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Ensimm\u00e4inen lentokoje New Yorkissa<\/a><\/em><\/p>\n

N\u00e4ytteill\u00e4 on my\u00f6s muita merkitt\u00e4vi\u00e4 lentokoneita, joilla on tehty erilaisia enn\u00e4tyksi\u00e4 sek\u00e4 taisteltu ensimm\u00e4isess\u00e4 ja toisessa maailmansodassa. Tuoreempaa ilmailua edustaa jumbojettin\u00e4 tunnetun Boeing 747:n, jonka ohjaamoon p\u00e4\u00e4see kurkkaamaan sis\u00e4lle. Hurjap\u00e4ille on puolestaan tarjolla erilaisia lentosimulaattoreita sek\u00e4 -kieputtimia, joihin on tosin oma p\u00e4\u00e4symaksunsa. My\u00f6s IMAX-elokuvat ovat kaikki erillismaksusta.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Jumbojetti 747 sis\u00e4lt\u00e4 ja ulkoa<\/em><\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Minulla kului museossa melkein viisi tuntia, mik\u00e4 kertoo miten paljon siell\u00e4 on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4. Museo ei ole edes ainoa, vaan sill\u00e4 on viel\u00e4 isompia sisarosasto Dullesin kansainv\u00e4lisen lentokent\u00e4n kupeessa. Koska my\u00f6s siell\u00e4 on n\u00e4ytteill\u00e4 paljon kiintoisia laitteita, tulen todenn\u00e4k\u00f6isesti vierailemaan my\u00f6s siell\u00e4 jossain v\u00e4liss\u00e4 kuuden viikkoni<\/a> aikana.<\/p>\n

Museon j\u00e4lkeen k\u00e4velin viel\u00e4 parin korttelin p\u00e4\u00e4h\u00e4n, jossa sijaitsee NASA:n p\u00e4\u00e4maja. Ulkoa sangen vaatimattoman n\u00e4k\u00f6inen rakennus ei ollut sunnuntaina auki, enk\u00e4 edes tied\u00e4 olisiko sen sis\u00e4ll\u00e4 mit\u00e4\u00e4n n\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4. Tyhj\u00e4n toimistoalueen ainoa asukki oli sunnuntai-iltap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 suuri maaorava, joita on paljon Washingtonissa.<\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

NASA:n p\u00e4\u00e4maja ja sen ainoa asukas<\/em><\/p>\n

NASA:n p\u00e4\u00e4majalta suuntasin viel\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4tteeksi Pentagon Memorialille<\/em>, josta kirjoitinkin jo aiemmin<\/a> t\u00e4nne blogiin. Lis\u00e4\u00e4 Washingtonin museoita<\/a> ja muita n\u00e4ht\u00e4vyyksi\u00e4 tulossa pian t\u00e4nne blogin puolelle. \ud83d\ude09<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viime lauantai oli ensimm\u00e4inen hetki harrastaa hieman turismia t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Washingtonissa. Koska p\u00e4iv\u00e4 oli pilvinen, suuntasin heti aamup\u00e4iv\u00e4st\u00e4 sis\u00e4tiloihin. Washingtonin keskustassa sijaitsee National Mall nimell\u00e4 tunnettu valtava puisto, joka muodostaa koko keskustan rungon. Kolme kilometri\u00e4 pitk\u00e4n ja 120 metri\u00e4 leve\u00e4n puiston it\u00e4p\u00e4\u00e4ss\u00e4 sijaitsee Yhdysvaltojen senaatin United States Capitol ja l\u00e4nsip\u00e4\u00e4ss\u00e4 Lincoln Memorial. N\u00e4iden v\u00e4lill\u00e4 sijaitsee kymmeni\u00e4 … Jatka lukemista ”National Air and Space Museum”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":8810,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[3,7,12,890],"tags":[139,457,470,468,469,395,11],"class_list":["post-1657","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-arki-ulkomailla","category-matkakertomukset","category-matkalla-kerrottua","category-yhdysvallat","tag-historiaa-2","tag-matkakertomus-washington","tag-nasa","tag-national-air-and-space-museum","tag-smithsonian","tag-washington","tag-matkakertomukset-yhdysvallat"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/maalaus_avaruusmuseossa_banner.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1657","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1657"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1657\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8810"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1657"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1657"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1657"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}