{"id":179,"date":"2012-03-30T22:31:08","date_gmt":"2012-03-31T05:31:08","guid":{"rendered":"http:\/\/127.0.0.1:4001\/wordpress\/?p=179"},"modified":"2021-02-04T20:18:20","modified_gmt":"2021-02-05T04:18:20","slug":"hyvastit-pennylle-seka-muita-budjettileikkauksia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/2012\/hyvastit-pennylle-seka-muita-budjettileikkauksia\/","title":{"rendered":"Hyv\u00e4stit pennylle sek\u00e4 muita budjettileikkauksia"},"content":{"rendered":"

Kanadan Ottawassa kokoontuva konservatiivihallitus l\u00f6i perjantaina p\u00f6yt\u00e4\u00e4n valtiovarainministeri Jim Flahertyn johdolla ehdotuksensa vuoden 2012 budjetista. Kuten Suomessa ja muuallakin, vy\u00f6t\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kirist\u00e4\u00e4, sill\u00e4 vuoden 2010 lopussa liittovaltion budjettivaje oli 34 miljardia dollaria. Miinusmerkki oli viel\u00e4 t\u00e4t\u00e4kin pidempi talousmylleryksen vuonna 2009, jolloin Kanadan valtio velkaantui vuoden aikana per\u00e4ti 58 miljardia dollaria. Lukemassa oli pudotusta vuotta aiemmasta yli 50 miljardin verran, sill\u00e4 viel\u00e4 vuonna 2007 liittovaltion budjetti oli ylij\u00e4\u00e4m\u00e4inen.<\/p>\n

<\/p>\n

Lukemat voivat tuntua hurjilta Suomesta katsoen, mutta pit\u00e4\u00e4 muistaa ett\u00e4 Kanadassa on asukkaita kuusi kertaa enemm\u00e4n ja bruttokansantuotekin on melkein seitsenkertainen. Tosiasia kuitenkin on, ett\u00e4 Kanada on Suomea velkaantuneempi maa ja velkaa on bruttokansantuotteeseen n\u00e4hden noin 83,5% (Suomessa 48,3%). Kanadassa ongelmaan on kuitenkin havahduttu ja maan hallitus t\u00e4ht\u00e4\u00e4 budjetin k\u00e4\u00e4nt\u00e4miseen ylij\u00e4\u00e4m\u00e4iseksi j\u00e4lleen vuoden 2015 tienoilla.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Kanadan l\u00e4hivuosien budjettitavoite<\/em><\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 tavoitteessa hallitusta auttaa Kanadan toistaiseksi vakaa parin prosentin talouskasvu, mutta suuri merkitys tulee olemaan budjettiin kuuluvilla merkitt\u00e4vill\u00e4 menoleikkauksilla. Jotta rahaa voidaan s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 muutamassa vuodessa kymmeni\u00e4 miljardeja dollareita, tehd\u00e4\u00e4n leikkauksia ja hienos\u00e4\u00e4t\u00f6\u00e4 monessa kohteessa, joista paikallinen media nosti otsikoihin muutaman osa-alueen. Esimerkiksi maan yleisradioyhti\u00f6 CBC<\/a> menett\u00e4\u00e4 rahoituksestaan vuoteen 2015 menness\u00e4 10% (noin 115 miljoonaa). Julkishallinnosta v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n 19 2000 ty\u00f6paikkaa, mink\u00e4 lis\u00e4ksi julkisten ty\u00f6ntekij\u00f6iden el\u00e4keik\u00e4\u00e4 nostetaan 60 vuodesta 65:een. Vanhuusel\u00e4ke Old Age Securityst\u00e4<\/em> p\u00e4\u00e4see nauttimaan nykyisen 65 ik\u00e4vuoden sijaan vasta 67-vuotiaana, tosin t\u00e4m\u00e4 toteutuu t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isen\u00e4 vasta vuoteen 2029 menness\u00e4. T\u00e4ten sen vaikutuspiiriss\u00e4 ovat nykyiset 54-vuotiaat sek\u00e4 t\u00e4t\u00e4 nuoremmat.<\/p>\n

Kiintoisa leikkauskohde on p\u00e4\u00e4t\u00f6s poistaa 1 sentin kolikot k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vuoden syksyst\u00e4 alkaen. Kanadan sentin kolikkoa kutsutaan ”penniksi” (penny<\/em>) ja sen arvo on pudonnut sitten vuoden 1858 ensipainoksen nykyiseen noin kahdeskymmenesosaan. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kolikosta on tullut arvoton. Vuosittain painettavan 7000 kuparitonnin painamisesta onkin tullut pelkk\u00e4 kuluer\u00e4, sill\u00e4 yhden sentin painaminen maksaa 1,6 sentti\u00e4. N\u00e4in ollen kolikon lakkauttamisella s\u00e4\u00e4stet\u00e4\u00e4n vuodessa 11 miljoonaa dollaria liittovaltion varoja. Summa on toki vain pisara meress\u00e4, mutta sill\u00e4 on symboolista arvoa. Joissain piireiss\u00e4 kiirehdittiin perjantaina vaatimaan jopa viiden sentin kolikon (nickel<\/em>) poistamista k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, mutta t\u00e4st\u00e4 ei ole olemassa mink\u00e4\u00e4nlaista todellista p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 taikka keskustelua.<\/p>\n

\"\"<\/a> \"\"<\/a><\/p>\n

Kanadan penny<\/em><\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 syksyst\u00e4 alkaen pennit ker\u00e4t\u00e4\u00e4n hiljalleen pois kierrosta ja hinnat py\u00f6ristet\u00e4\u00e4n Suomesta tuttuun tapaan l\u00e4himp\u00e4\u00e4n viiteen senttiin. Korttimaksuissa laskutus tapahtuu jatkossakin sentin tarkkuudella. Kaikkiaan p\u00e4\u00e4t\u00f6s on hyv\u00e4, sill\u00e4 jo muutaman kuukauden Kanadassa asumisen aikana on huomannut, ettei senteill\u00e4 ei tee yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n. Niit\u00e4 kertyy lompakon pohjalle valtavia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ja niiden k\u00e4ytt\u00e4minen muussa kuin juomarahan t\u00e4ydennyksen\u00e4 on todella hankalaa. Niinp\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 voikin pit\u00e4\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4, vaikkakaan sill\u00e4 ei Kanadan taloutta suuntaan taikka toiseen pelasteta.<\/p>\n

Kanadan t\u00e4m\u00e4n vuoden budjetin p\u00e4\u00e4kohdista kera k\u00e4yrien voi lukea sek\u00e4\u00a0 yleisradioyhti\u00f6 CBC:n ett\u00e4 Vancouver Sunin<\/a><\/em> nettisivuilta. Sivuilta l\u00f6ytyy my\u00f6s mielenkiintoista faktaa maan budjetin yli- ja alij\u00e4\u00e4mist\u00e4 viimeisen 50 vuoden aikana. Kiintoisa on my\u00f6s sivuilla mainittu lukema p\u00e4\u00e4ministeri Stephen Harperin oikeistokonservatiivien hallitusajasta, joka alkoi 13,8 miljardia ylij\u00e4\u00e4m\u00e4isell\u00e4 budjetilla, p\u00e4\u00e4tyen parissa vuodessa nykyisiin miinuslukemiin. Toki hallitusta voi syytt\u00e4\u00e4 kehityksest\u00e4 vain osaksi, sill\u00e4 maailmantalous on ollut viime vuodet hyvin turbulentti. On silti kiintoisa n\u00e4hd\u00e4 pystyyk\u00f6 Harperin hallitus toteuttamaan suunnitelmansa ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n Kanadan valtionvelan j\u00e4lleen laskuun. L\u00e4hivuodet tulevat n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n onnistuuko kunnianhimoinen suunnitelma.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kanadan Ottawassa kokoontuva konservatiivihallitus l\u00f6i perjantaina p\u00f6yt\u00e4\u00e4n valtiovarainministeri Jim Flahertyn johdolla ehdotuksensa vuoden 2012 budjetista. Kuten Suomessa ja muuallakin, vy\u00f6t\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kirist\u00e4\u00e4, sill\u00e4 vuoden 2010 lopussa liittovaltion budjettivaje oli 34 miljardia dollaria. Miinusmerkki oli viel\u00e4 t\u00e4t\u00e4kin pidempi talousmylleryksen vuonna 2009, jolloin Kanadan valtio velkaantui vuoden aikana per\u00e4ti 58 miljardia dollaria. Lukemassa oli pudotusta vuotta aiemmasta … Jatka lukemista ”Hyv\u00e4stit pennylle sek\u00e4 muita budjettileikkauksia”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":11622,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[17,3],"tags":[25,935,491,246],"class_list":["post-179","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-arki-kanadassa","category-arki-ulkomailla","tag-ajankohtaista","tag-kanada","tag-talous","tag-valuutta"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/penny_banner-1.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/179","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=179"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/179\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11629,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/179\/revisions\/11629"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media\/11622"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=179"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=179"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=179"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}