{"id":2529,"date":"2007-05-13T16:35:04","date_gmt":"2007-05-13T23:35:04","guid":{"rendered":"http:\/\/13.53.127.146\/?p=2529"},"modified":"2023-10-15T14:52:45","modified_gmt":"2023-10-15T21:52:45","slug":"kolmen-maan-rajalla-aachenissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/2007\/kolmen-maan-rajalla-aachenissa\/","title":{"rendered":"Kolmen maan rajalla Aachenissa"},"content":{"rendered":"

Olemme Niinan kanssa jo tovin tuumailleet, ett\u00e4 nyt loppukev\u00e4\u00e4st\u00e4 on mukava kevent\u00e4\u00e4 t\u00f6iden rasittamia viikkoja tekem\u00e4ll\u00e4 viikonloppuina p\u00e4iv\u00e4n mittaisia matkoja t\u00e4ss\u00e4 Nordrhein-Westfalenin maakunnan alueella. T\u00e4llaisella reissulla k\u00e4vimme esimerkiksi viikko sitten lauantaina, kun l\u00e4hdimme katsastamaan milt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 noin 260 000 asukkaan Aachen. Kaupungin erikoisuus on, ett\u00e4 se on Saksan l\u00e4ntisin kaupunki ja sijaitsee aivan Hollannin ja Belgian rajalla (Hollantiin on kaupungin keskustasta viisi kilometri\u00e4, Belgiaan kuusi).<\/p>\n

<\/p>\n

Aacheniin on monia suoria paikallisjunayhteyksi\u00e4 Dortmundista, eik\u00e4 reissu niiden kyydill\u00e4 ole j\u00e4rin kallis (29,50\u20ac kaksi henke\u00e4 edestakaisin). Matka kest\u00e4\u00e4 reilut kaksi tuntia, et\u00e4isyytt\u00e4 ollen linnunteitse noin 120 kilometri\u00e4 ja kiskoja pitkin 180 kilometri\u00e4. Matka kulkee halki maakunnan suurimpien kaupunkien, joista viimeiseksi ohitetaan K\u00f6ln<\/a>. K\u00f6lnist\u00e4 on matkaa viel\u00e4 68 kilometri\u00e4 suoraan l\u00e4nteen, kunnes saavutaan Aacheniin.<\/p>\n

Olimme perill\u00e4 noin kello 11 ja heti aluksi suuntasimme kaupungin keskustaan. Tarkoituksemme oli etsi lounasravintola, mutta sit\u00e4 sopivaa etsiess\u00e4 tulikin jo n\u00e4hty\u00e4 monia Aachenin vanhan keskustan rakennuksia. Keskustaa hallitsee kaupungin suuri tuomiokirkko, joka on Saksan vanhin pystyss\u00e4 oleva kirkko (rakennettu 800-luvulla). Kaupunki itsekin on eritt\u00e4in vanha, itse asiassa yksi maan vanhimpia ja sinne on perustettu pysyv\u00e4\u00e4 asutusta jo roomalaisten aikaan ensimm\u00e4isell\u00e4 vuosisadalla. Kaupungin keskustassa on paljon vanhaa arkkitehtuuria ja tuomiokirkko sek\u00e4 kaupungin suuri raatihuone ovat kaksi komeinta rakennusta. Tuomiokirkko on muuten kaikkien aikojen ensimm\u00e4inen UNESCO:n maailmanperint\u00f6listalle otettu kohde ja siksi t\u00e4rke\u00e4 n\u00e4ht\u00e4vyys. Ulkoa sangen massiivisen n\u00e4k\u00f6inen kirkko on sis\u00e4lt\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n pieni. Katot on kullattu kauttaaltaan ja lattiat ovat koristeellista mosaiikkia, mutta muuten kirkko on hieman karu ja eritt\u00e4in h\u00e4m\u00e4r\u00e4. Suurista lasimaalauksin koristelluista ikkunoistakaan ei nimitt\u00e4in v\u00e4lity sis\u00e4lle paljon valoa.<\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Aachenin tuomiokirkko<\/em><\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Kaupungin vanha raatihuone<\/em><\/p>\n

Ruokapaikka l\u00f6ytyi vanhan kaupungin keskelt\u00e4. Koska s\u00e4\u00e4 oli kaunis, s\u00f6imme ulkona. Siin\u00e4 sy\u00f6dess\u00e4 saimme my\u00f6s seurata, miten tuore aviopari l\u00e4hti viereiselt\u00e4 aukiolta matkaan ehk\u00e4 40-luvulta olevalla vanhalla autolla. Ihmisi\u00e4 oli liikkeell\u00e4 runsaasti ja turisteja tuntui olevan paljon. Erityisesti aasialaisia n\u00e4kyi todella paljon ja englantiakin kuuli moneen otteeseen. Meit\u00e4 j\u00e4ikin v\u00e4h\u00e4n mietitytt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 vet\u00e4\u00e4 Aacheniin niin suuria turistim\u00e4\u00e4ri\u00e4? Meist\u00e4 kaupungissa itsess\u00e4\u00e4n ei ollut nyt aivan niin<\/em> paljon n\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4 ja voikin olla, ett\u00e4 kyseess\u00e4 oli K\u00f6lnist\u00e4 p\u00e4iv\u00e4matkalla olevia turistiryhmi\u00e4. Siihen Aachen on kyll\u00e4 ihanteellinen, kohtuullisen et\u00e4isyytens\u00e4 ja hyvien liikenneyhteyksiens\u00e4 ansiosta.<\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a>\"\"<\/a>
\n\"\"<\/a>\"\"<\/a>\"\"<\/a>
\n\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Aachenin vilkas keskusta<\/em><\/p>\n

Lounaan j\u00e4lkeen k\u00e4velimme noin kilometrin keskustasta sijaitsevalle Aachenin teknillisen yliopiston p\u00e4\u00e4kampukselle. Kampus on hajautettu ymp\u00e4ri kaupunkia, mutta t\u00e4m\u00e4n 26 500 opiskelijan yliopiston p\u00e4\u00e4rakennukset sijaitsevat keskustassa. Alueella ei ollut mit\u00e4\u00e4n kovin ihmeellist\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4, mutta paikat n\u00e4yttiv\u00e4t esimerkiksi Frankfurtin yliopistoa<\/a> siistimm\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Patsas keskustassa<\/em><\/p>\n

Seuraavaksi nousimme bussiin, jolla ajoimme ihmettelem\u00e4\u00e4n pari kilometri\u00e4 keskustasta sijaitsevaa kaupungin valtavaa yliopistollista keskussairaalaa. Sairaala on kiintoisa n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 sangen poikkeuksellisesta syyst\u00e4, nimitt\u00e4in rumuutensa vuoksi. \ud83d\ude2e Sairaalasta oli alunperin tarkoitus rakentaa aivan normaalin n\u00e4k\u00f6inen suuri aluesairaala. Kuitenkin projektin puoliv\u00e4liss\u00e4 k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 rakennuksen maaper\u00e4 on liian pehmeet\u00e4, joten puolet suunnitelluista kerroksista jouduttiin j\u00e4tt\u00e4\u00e4 rakentamatta. Hissikuilut oli kuitenkin ehditty jo rakentaa t\u00e4yteen mittaansa ja ne p\u00e4\u00e4tettiin j\u00e4tt\u00e4\u00e4 paikoilleen. Kun katolle asennettiin viel\u00e4 ilmastointiputket, oli tuloksena melkoisen ruma rakennuksen sekasiki\u00f6. Sairaala n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nimitt\u00e4in kaukaa tarkasteltuna aivan \u00f6ljynjalostamolta valtaisine torneineen ja putkistoineen. Aivan j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4 rakennelma, joka oli kyll\u00e4 visiitin arvoinen. \ud83d\ude00<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

\u00d6ljynjalostamoko se siell\u00e4 siint\u00e4\u00e4?<\/em><\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Aachenin sysiruma sairaala<\/em><\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Hissitorni<\/em><\/p>\n

Sairaalalta jatkoimme k\u00e4vellen kohti Vaalsin kaupunkia, joka on kasvanut Hollannin ja Saksan rajalle. Matkaa kaupungin keskustaan on sairaalalta ehk\u00e4 kaksi kilometri\u00e4, joiden aikana saimme nauttia ihanan l\u00e4mpim\u00e4st\u00e4 auringonpaisteesta ja ymp\u00e4r\u00f6ivist\u00e4 maalaismaisemissa. K\u00e4velimme pient\u00e4 hiekkatiet\u00e4 pitkin muutaman pellon poikki, lannan haistessa l\u00e4heiselt\u00e4 maatilalta. Tunnelma oli ”virkist\u00e4v\u00e4\u00e4” vaihtelua kuukausien jatkuvalle kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6lle ja nautimme molemmat kiireett\u00f6m\u00e4st\u00e4 maalaistunnelmasta.<\/p>\n

Vaalsin luona Saksan ja Hollannin raja kulkee kaupungin halki, niin ett\u00e4 suurin osa kaupungista on Hollannin puolella. Kaupunkirakenne on kuitenkin yhten\u00e4inen ja maiden rajan ylitt\u00e4\u00e4kin p\u00e4\u00e4katua kulkiessaan. Se on suomalaisittain hassua, ett\u00e4 voi astua ulkomaille ilman mit\u00e4\u00e4n muodollisuuksia vain parilla askeleella. Ja kyse on todellakin tunnelman vaihtumisesta toiseen, sill\u00e4 heti metrinkin Hollannin puolella kaikki kyltit ovat tietenkin hollanniksi, joka eroaa saksan kielest\u00e4. Hollannissa osataan toki saksaa hyvin, mutta silti t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n raja oli meist\u00e4 kiintoisa kokemus. Paikalliset lienev\u00e4t niin tottuneita asiaan, etteiv\u00e4t edes ymm\u00e4rt\u00e4neet mit\u00e4 teimme paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 kylttej\u00e4 ja paikkoja kuvatessamme. Tavallaanhan tilanteen pit\u00e4isi olla samalainen Suomen ja Ruotsinkin rajalla, koska molemmat kuuluvat EU:hun, mutta sanoisin rajojen olevan t\u00e4\u00e4ll\u00e4 L\u00e4nsi-Euroopassa viel\u00e4kin sit\u00e4 n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4mpi muun muassa yhteisen rahan ja pitk\u00e4n keskin\u00e4isen historian takia. T\u00e4ysin erilainen tilanne kuin puolestaan Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n rajalla, jossa rajan ylitys k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 kauhean m\u00e4\u00e4r\u00e4n kommervenkkej\u00e4, hakemuksia ja leimoja… \ud83d\ude44<\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Raja keskell\u00e4 kaupunkia<\/em><\/p>\n

S\u00f6imme j\u00e4\u00e4tel\u00f6t Vaalsin puolella ja ostimme rajalta mukaamme tuoreita mansikoita. Niit\u00e4 popsien l\u00e4hdimme k\u00e4velem\u00e4\u00e4n Saksan puolella pient\u00e4 tiet\u00e4 kohti Dreil\u00e4nderecke\u00e4<\/em> eli pistett\u00e4, jossa Saksan, Hollannin ja Belgian rajat yhtyv\u00e4t. T\u00e4llaisia pisteit\u00e4h\u00e4n on maailmassa varmaankin satoja, Suomellakin kaksi, mutta niiss\u00e4 harvemmin on mit\u00e4\u00e4n n\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4. Mainittakoon my\u00f6s, ett\u00e4 on olemassa my\u00f6s muutamia nelj\u00e4n maan rajapyykkej\u00e4 esimerkiksi Afrikassa ja Aasiassa.<\/p>\n

Rajapyykki sijaitsee Vaalsin keskustasta noin 3 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 mets\u00e4isen kukkulan huipulla. Sinne vie ihana pikkutie halki kauniiden maalaismaisemien. Tien varrelle on mukavasti sijoitettu penkkej\u00e4 istumista varten. Pys\u00e4hdyimmekin muutamalla sy\u00f6m\u00e4\u00e4n mansikoita ja nauttiaksemme kumpuilevasta maalaismaisemasta. Matkalla kukkulan huipulle p\u00e4\u00e4simme my\u00f6s ekaa kertaa Saksassa oikeaan mets\u00e4\u00e4n, jossa oli per\u00e4ti pieni kuusikkokin. Tilanne on harvinainen peltojen valtaamassa Saksassa ja vehre\u00e4n mets\u00e4n keskell\u00e4 k\u00e4vely olikin j\u00e4lleen ihana muistutus Suomesta. Totesimme yhteen \u00e4\u00e4neen, miten ihanan helposti Suomessa p\u00e4\u00e4seek\u00e4\u00e4n luontoon ja miten hieno asia se on. Asiaa ei Suomessa vain osata aina arvostaa, mutta siit\u00e4 Helsingiss\u00e4kin pit\u00e4isi iloita, sen sijaan ett\u00e4 aina p\u00e4ivitell\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4kaupungin mets\u00e4isyytt\u00e4. \ud83d\ude44<\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Maalaismaisema matkalla rajapyykille<\/em><\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Saksalainen metsikk\u00f6<\/em><\/p>\n

Kukkulan huipulla tunnelma vaihtuu aivan yll\u00e4tt\u00e4en huvipuistomaiseksi, sill\u00e4 sielt\u00e4 l\u00f6ytyy n\u00e4k\u00f6torni, leikkipaikkoja, myym\u00e4l\u00f6it\u00e4 ja olutterasseja. N\u00e4ky yll\u00e4tti meid\u00e4n ja paikalla oli runsaasti v\u00e4ke\u00e4 jonkin py\u00f6r\u00e4ilytapahtuman vuoksi. Musiikki soi kaiuttimista ja oluttuopit kilahtelivat terasseilla.<\/p>\n

Itse kolmen maan rajapiste on kivipaasi, jolla maiden liput liehuvat. Paasin ymp\u00e4rilt\u00e4 maa on kivetty eri v\u00e4reill\u00e4, jolloin on mahdollista n\u00e4hd\u00e4 miten kunkin maan ”sektori” paasilta l\u00e4htee. Ja niin hassua kuin se onkin, niin vain muutamia kymmeni\u00e4 metrej\u00e4 toisistaan sijaitsevat kaupat kantavat oman maansa kielell\u00e4 olevia kylttej\u00e4. Hollannissa hollanniksi, Saksan puolella saksaksi ja Belgian puolella ranskaksi sek\u00e4 belgiaksi. Asia on jotenkin hupaisa, ottaen tilanteen ja niiden keskin\u00e4isen sijainnin huomioon.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Kolmen maan rajalla<\/em><\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Hollannin korkein piste<\/em><\/p>\n

Vain muutama metri rajakivelt\u00e4 Hollannin puolelle on toinen merkkikivi, joka kertoo kohdan olevan 322,7 metri\u00e4 merenpinnan yl\u00e4puolella ja siten koko Hollannin korkein piste. Lukemaa voi pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4nkin suurena, koska suurin osa maasta on kuitenkin tasaista ja monet alueet sijaitsevat merenpinnan alapuolella. Pienesti Belgian puolella sijaitsee n\u00e4k\u00f6torni, jossa hissill\u00e4 p\u00e4\u00e4see pient\u00e4 maksua vasten noin 70 metri\u00e4 kukkulan yl\u00e4puolelle. Ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 aukeaa mahtava n\u00e4kym\u00e4 kaikkiin kolmeen maahan ja erityisesti Aacheniin (sairaala n\u00e4kyy erityisen hyvin) sek\u00e4 Vaalsiin. J\u00e4nn\u00e4 yksityiskohta on, ett\u00e4 K\u00f6lnist\u00e4 Brysseliin viev\u00e4 suurnopeus junarata kulkee kukkulan ali niin, ett\u00e4 tunneli alkaa Saksan puolelta ja p\u00e4\u00e4ttyy Belgian puolelle.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

N\u00e4k\u00f6alatorni Belgian puolella<\/em><\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Kolmen maan maisemia<\/em><\/p>\n

Maisemia ihailtuamme ja kolmen maan maaper\u00e4ll\u00e4 talsittuamme, l\u00e4hdimme takaisin kohti Aachenia. K\u00e4velymatkaa takaisin bussireitin varrelle kertyi reilut kolme kilometri\u00e4 ja koko p\u00e4iv\u00e4n aikana k\u00e4velimme varmaankin kymmenen kilometri\u00e4. Keskustassa kiersimme viel\u00e4 hieman paikkoja sek\u00e4 katsastimme kaupungin vilkkaat ostoskadut. N\u00e4imme my\u00f6s keskustassa sijaitsevan pienen pylv\u00e4ik\u00f6n, jonka luona haisi suorastaan kuvottavalle. T\u00e4m\u00e4 pylv\u00e4ikk\u00f6 on muistomerkki siit\u00e4, miksi Aachen on asutettu niin varhain ja miksi sinne on saapunut historian aikana kymmeni\u00e4 kuninkaita ja keisareita. Aachenin maaper\u00e4st\u00e4 nimitt\u00e4in pulppuaa kuumaa (noin 50 asteista) rikkipitoista (siit\u00e4 haju) vett\u00e4 jossa on suoloja, joilla on kylvett\u00e4ess\u00e4 on kuulemma rentouttava vaikutus. Aachenissa onkin ollut toistatuhatta vuotta kylpyl\u00f6it\u00e4, joissa ihmiset nauttivat t\u00e4st\u00e4 vedest\u00e4. Pylv\u00e4ik\u00f6n luona on mahdollisuus kokeilla t\u00e4t\u00e4 jatkuvasti hanasta juoksevaa l\u00e4hdevett\u00e4. Vesi on viilennetty\u00e4 ja sit\u00e4 voi jopa juoda, mutta meit\u00e4 se ei houkuttanut kuvottavan hajunsa takia.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Haiseva pylv\u00e4ikk\u00f6<\/em><\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Kuuluisia kylpij\u00f6it\u00e4<\/em><\/p>\n

Iltap\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4tteeksi suuntasimme kaupungin juna-asemalle, josta matkasimme junalla hieman eri reitti\u00e4 iltayhdeks\u00e4ksi takaisin Dortmundiin. Aachenin reissu oli kiintoisa ja siin\u00e4 menikin koko lauantai. Emme keskittyneet reissullamme niin suuresti itse kaupunkiin, vaan ihmettelimme ennemm\u00e4nkin rajasetua ja el\u00e4m\u00e4\u00e4 siell\u00e4. Ehk\u00e4 kuitenkin kaikkein mukavinta reissussa oli kuitenkin upea s\u00e4\u00e4 sek\u00e4 k\u00e4velymatkat maalaismaisemissa. Niit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 viikkoa my\u00f6hemmin onkin jo pienesti kaipaillutkin. \ud83d\ude44<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olemme Niinan kanssa jo tovin tuumailleet, ett\u00e4 nyt loppukev\u00e4\u00e4st\u00e4 on mukava kevent\u00e4\u00e4 t\u00f6iden rasittamia viikkoja tekem\u00e4ll\u00e4 viikonloppuina p\u00e4iv\u00e4n mittaisia matkoja t\u00e4ss\u00e4 Nordrhein-Westfalenin maakunnan alueella. T\u00e4llaisella reissulla k\u00e4vimme esimerkiksi viikko sitten lauantaina, kun l\u00e4hdimme katsastamaan milt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 noin 260 000 asukkaan Aachen. Kaupungin erikoisuus on, ett\u00e4 se on Saksan l\u00e4ntisin kaupunki ja sijaitsee aivan Hollannin ja … Jatka lukemista ”Kolmen maan rajalla Aachenissa”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":13317,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[884,18,3,886,7,10],"tags":[655,799,34,654,133,139,190,191],"class_list":["post-2529","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-alankomaat","category-arki-saksassa","category-arki-ulkomailla","category-belgia","category-matkakertomukset","category-saksa","tag-aachen","tag-alankomaat","tag-arki","tag-belgia","tag-hassua","tag-historiaa-2","tag-saksa","tag-saksalainen-juttu"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/vaalsin_kaupunki_banner.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2529","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2529"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2529\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":13318,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2529\/revisions\/13318"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media\/13317"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2529"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2529"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2529"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}