{"id":2843,"date":"2011-01-26T21:44:17","date_gmt":"2011-01-27T05:44:17","guid":{"rendered":"http:\/\/13.53.127.146\/?p=2843"},"modified":"2016-10-23T09:41:34","modified_gmt":"2016-10-23T16:41:34","slug":"valtava-pietarinkirkko-seka-antiikin-rooman-nahtavyyksia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/2011\/valtava-pietarinkirkko-seka-antiikin-rooman-nahtavyyksia\/","title":{"rendered":"Valtava Pietarinkirkko sek\u00e4 antiikin Rooman n\u00e4ht\u00e4vyyksi\u00e4"},"content":{"rendered":"<p style=\"text-align: left;\"><em>Jatkoa <a title=\"Viisi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ikuisessa kaupungissa\" href=\"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/?p=2828\">t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>. Matkakertomuksen muut osat l\u00f6ytyv\u00e4t <a href=\"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/?tag=matkakertomus-rooma-bari\">t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Reissumme kolmas p\u00e4iv\u00e4 valkeni ei niin yll\u00e4tt\u00e4en sekin poutaisena ja helteisen\u00e4. Heti aamupalan sy\u00f6ty\u00e4mme otimme j\u00e4lleen metron kohti Vatikaania, jossa kohteenamme oli se maan toinen p\u00e4\u00e4n\u00e4ht\u00e4vyys, Pietarinkirkko. Pietarinkirkko (<span lang=\"it\" xml:lang=\"it\"><em>Basilica di San Pietro in Vaticano<\/em><\/span>) on kokonaan Vatikaanin alueella sijaitseva valtava kirkko, jota pidet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 koko kristikunnan merkitt\u00e4vimp\u00e4n\u00e4 kirkkona. Noin 60 000 ihmist\u00e4 sis\u00e4\u00e4ns\u00e4 mahduttava kirkko ei kuitenkaan ole Rooman tuomiokirkko, sill\u00e4 Rooman piispanistuin sijaitsee <em>San Giovanni in Lateranon<\/em> eli Lateraanikirkon, tiloissa Rooman alueella. T\u00e4st\u00e4 huolimatta juuri Pietarinkirkko on maailman tunnetuin katolilainen kirkko, jossa vierailee vuosittain miljoonia turisteja sek\u00e4 tuhansia pyhiinvaeltajia. Koristeellisuudeltaan sek\u00e4 taideaarteiltaan Pietarinkirkko on t\u00e4ysin ainutlaatuinen. \ud83d\ude2e<\/p>\n<p><!--more--><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Pietarinkirkko on rakennettu paikalle, jolle apostoli Pietarin uskotaan haudatun. Uskomusta tukevat jonkinlaiset todisteet siit\u00e4, ett\u00e4 Pietarinkirkon p\u00e4\u00e4alttarin alla todellakin sijaitsee Pietariksi uskotun henkil\u00f6n hauta. Ensimm\u00e4inen kirkko t\u00e4lle paikalle rakennettiin jo 300-luvulla, mutta nykyinen j\u00e4ttim\u00e4inen kirkko on my\u00f6hemp\u00e4\u00e4 perua 1500- ja 1600-luvuilta. Nykyist\u00e4 kirkkoa rakennettiin per\u00e4ti 120 vuotta ja suunnitelmat ehtiv\u00e4t muuttua tuona aikana moneen otteeseen. Merkitt\u00e4vimm\u00e4n panoksen uuden Pietarinkirkon suunnitteluun antoi arkkitehti Donato Bramante, jonka laatimissa pohjapiirustuksissa kirkko sai kreikkalaisen ristin muotonsa. Bramanten j\u00e4lkeen suunnitelmista vastasivat vuorollaan lukuisat arkkitehdit, kuten Rafael ja loppuvaiheessa Michelangelo. Jokainen teki vuorollaan suunnitelmiin pienoisia muutoksia, kuten Michelangelo, joka muun muassa suunnitteli nykyisen valtavan kupolin. Kirkko ja kupoli kuitenkin valmistuivat vasta h\u00e4nen kuoltuaan vuonna 1626.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Pietarinkirkon pituus on 220 metri\u00e4 ja leveys 150 metri\u00e4. Kupolin korkeus on 138 metri\u00e4 ja sis\u00e4halkaisija 41,5 metri\u00e4. Jo n\u00e4ill\u00e4 lukemilla kyseess\u00e4 on yksi maailman suurimmista kirkoista. Kirkon sis\u00e4ll\u00e4 on 778 pylv\u00e4st\u00e4, per\u00e4ti 44 alttaria, 135 mosaiikkia ja 395 veistosta. Syyt\u00e4 onkin varata rutkasti aikaa kirkon sisustan tutkimiseen tai sitten suosiolla keskitty\u00e4 vain tiettyihin osiin.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Olimme paikalla puoli kahdeksan maissa aamulla, joten Pietarinkirkon edess\u00e4 olevalla suurella Pietarinaukiolla ei ollut viel\u00e4 montaa ihmist\u00e4. P\u00e4\u00e4simmekin kirkon alueelle ilman jonottamista, mik\u00e4 oli kuumalla kelill\u00e4 hyv\u00e4 juttu. Vuoden 2005 reissuamme muistellen p\u00e4\u00e4timme ensimm\u00e4iseksi kiivet\u00e4 kupolin huipulle, sill\u00e4 jonot sinne ovat yleens\u00e4 p\u00e4ivemm\u00e4ll\u00e4 eritt\u00e4in pitk\u00e4t. Lis\u00e4ksi kiipe\u00e4minen kapeaa ja osin vinoa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4 pitkin on eritt\u00e4in hidasta ja hikist\u00e4 hommaa, mik\u00e4 ei ole mukavaa ihmisjoukkojen per\u00e4ss\u00e4 eik\u00e4 keskip\u00e4iv\u00e4n kuumuudessa.<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/pietarinkirkon_julkisivu.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_pietarinkirkon_julkisivu.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/pietarinkirkon_koristeellinen_kello.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_pietarinkirkon_koristeellinen_kello.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Pietarinkirkon julkisivu aamuauringossa<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Kirkon katon tasalle p\u00e4\u00e4see pient\u00e4 lis\u00e4hintaa vastaan hissill\u00e4. Pienell\u00e4 maksulla voikin sivuuttaa yli kahden sadan portaan kiipe\u00e4misen. Katolla on mahdollista tarkastella l\u00e4helt\u00e4 sek\u00e4 kirkon julkisivun kellotorneja ett\u00e4 11 apostolia esitt\u00e4v\u00e4\u00e4 valtavaa patsasta kirkon julkisivun yll\u00e4. Kupolin juurella on my\u00f6s mahdollista n\u00e4hd\u00e4 sis\u00e4puolella aukeava kirkon valtava p\u00e4\u00e4laiva ja sen keskell\u00e4 Berninin suunnittelema valtava kultainen baldakiini. T\u00e4lt\u00e4 korkeudelta baldakiini n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin pienelt\u00e4, kuten alhaalla kuljeskelevat sadat ihmisetkin.<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/kirkon_julkisivun_valtavat_patsaat.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/kirkon_julkisivun_valtavat_patsaat.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>11 apostolia kirkon katolla<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Loppumatka kupolin huipulle on kapeaa porrask\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4, joka aivan kupolin huipulla kaartuu kupolin sein\u00e4m\u00e4n mukaisesti viel\u00e4 aiempaa ahtaammaksi. Kupolin huipulla on lopulta pieni ulkotila, josta aukeavat upeat 360 asteen n\u00e4kym\u00e4t yli koko Rooman. Kauniina p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 maisemat ovat uskomattoman hienot, sill\u00e4 sangen matalaa punakattoista Roomaa jatkuu yli kukkuloiden aina kaukaisuuteen saakka. N\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 ovat monet Rooman n\u00e4ht\u00e4vyydet kuten Vittorio Emanuele II:n valtava marmorinen muistomerkki, Pantheonin kupoli sek\u00e4 Colosseum.<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/pietarinkirkon_huipulla1.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_pietarinkirkon_huipulla1.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/pietarinkirkon_huipulla4.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_pietarinkirkon_huipulla4.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/pietarinkirkon_huipulla3.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_pietarinkirkon_huipulla3.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Vatikaani ja Rooma levitt\u00e4ytyv\u00e4t Pietarinkirkon ymp\u00e4rill\u00e4<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/nakyma_yli_rooman.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/nakyma_yli_rooman.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Rooman ydinkeskustan kymmeni\u00e4 kupoleita<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/pantheonin_kupoli.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_pantheonin_kupoli.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/vittorio_emanuelle_ii_muistomerkki.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_vittorio_emanuelle_ii_muistomerkki.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/colosseum_kaukaata.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_colosseum_kaukaata.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Pantheon, Vittorio Emanuel II:n muistomerkki sek\u00e4 Colosseum kaukaisuudessa<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Kirkon edess\u00e4 aukeaa valtava Pietarinaukio (<em>Piazza San Pietro<\/em>), jonne mahtuu kokoontumaan yli 100 000 ihmist\u00e4. Muun muassa p\u00e4\u00e4si\u00e4isen\u00e4 aukio t\u00e4yttyy ihmisist\u00e4, jotka saapuvat kuulemaan paavin perinteist\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4issanomaa. Aukion keskell\u00e4 seisoo pronssijalustansa kanssa yhteens\u00e4 41 metri\u00e4 korkea egyptil\u00e4inen obeliski, jonka keisari Caligula toi mukanaan Egyptist\u00e4 Roomaan. Obeliskin sivustoilla on kaksi Berninin suunnittelemaa suurta suihkul\u00e4hdett\u00e4. Aukiota rajaavat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t 284 toskanalaistyylist\u00e4 pylv\u00e4st\u00e4 Berninin suunnitelman mukaisesti.<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/pietarinaukio.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_pietarinaukio.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/pietarinkirkon_huipulla2.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_pietarinkirkon_huipulla2.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Pietarinaukio kupolin huipulta n\u00e4htyn\u00e4<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">N\u00e4kym\u00e4 Pietarinkirkon kupolin huipulta on ainutlaatuinen ja ehdottomasti kipuamisen v\u00e4\u00e4rti. Ihailimme maisemia pitk\u00e4n tovin sinisen taivaan alla. Kupolista laskeuduttuamme suuntasimme sis\u00e4lle itse kirkkoon. Sis\u00e4ll\u00e4 ensikertalaisen ly\u00f6 \u00e4llik\u00e4lt\u00e4 kirkon koko. Kirkon 220 metri\u00e4 pitk\u00e4 p\u00e4\u00e4laiva on uskomattoman pituinen sek\u00e4 korkuinen. Kirkossa on avaruutta valtavat m\u00e4\u00e4r\u00e4t ja koristuksia ja patsaita on kaikkialla. Kirkko on sis\u00e4lt\u00e4 my\u00f6s todella valoisa, joten valokuvia on hyv\u00e4 ottaa huonommallakin kameralla.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Pietarinkirkon sis\u00e4ll\u00e4 on lukuisia merkitt\u00e4vi\u00e4 patsaita ja maalauksia. Tunnetuin veistos lienee Michelangelon <em>Piet\u00e0<\/em>, joka kuvaa Jeesusta Marian syliss\u00e4 ristiinnaulitsemisen j\u00e4lkeen. Veistos on yksi Michelangelon parhaiten viimeistelty ja ainoita johon h\u00e4n on kaivertanut nimikirjaimensa. Upea veistos on kuitenkin k\u00e4rsinyt ajan tuoksinassa ja muun muassa vuonna 1972 vandaalin kourissa. Nykyisin veistos onkin esill\u00e4 lasin takana.<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/la_pieta.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_la_pieta.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/la_pieta_lahelta.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_la_pieta_lahelta.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Michelangelon kuuluisa Piet\u00e0<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Kirkon keskiosassa sijaitseva Berninin 30 metrinen baldakiini on n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4, joskin hallitseva osa kirkkoa. Sen juurella levitt\u00e4ytyy kirkon p\u00e4\u00e4alttari, jonka kynttil\u00e4t ovat niin suuret, ett\u00e4 alttaripojat tarvitsevat rappuset niiden sytytt\u00e4miseen. Baldakiinin takana, aivan Pietarinkirkon takaseinustalla, on <em>Cathedra Petrin\u00e4<\/em> tunnettu Pietarin istuin vuodelta 875. Melko yksinkertaisen puisen istuimen ymp\u00e4rille on valettu pronssista huikea istuin, jota t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t valtavat Berninin suunnittelemat upeat koristeet.<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/baldakiini.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_baldakiini.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/alttaripoika_ja_suuret_kynttilat.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_alttaripoika_ja_suuret_kynttilat.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/koriste_cathedra_petrin_ylla.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_koriste_cathedra_petrin_ylla.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Baldakiinin valtavissa kynttil\u00f6iss\u00e4 on sytytett\u00e4v\u00e4\u00e4<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Baldakiinin luona ei sovi unohtaa ihastella yl\u00e4puolella kohoavaa Michelangelon valtavaa kupolia. Alhaalta katsoessa on vaikea uskoa, ett\u00e4 kupolin juuren tekstin kirjaimet ovat kaksi metri\u00e4 korkeat. Baldakiinin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 l\u00e4heisyydess\u00e4 sijaitsee my\u00f6s Pietarin pronssinen patsas, jonka varpaita pyhiinvaeltajat tapaavat koskettaa. Patsaan varpaat ovatkin kuluneet muodottomiksi miljoonien ihmisten k\u00e4siss\u00e4. Kupolin juurelta kannattaa my\u00f6s heitt\u00e4\u00e4 katse takaisin sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynnin suuntaan, sill\u00e4 aamup\u00e4ivisin auringonvalo siivil\u00f6ityy j\u00e4nn\u00e4sti kirkon sis\u00e4lle katonrajan ikkunoista.<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/pietarinkirkossa1.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_pietarinkirkossa1.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/pietarinkirkossa6.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_pietarinkirkossa6.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/pietarinkirkossa7.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_pietarinkirkossa7.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><br \/>\n<a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/pietarinkirkossa4.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_pietarinkirkossa4.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/pietarinkirkon_paalaiva.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_pietarinkirkon_paalaiva.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/pietarinkirkossa3.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_pietarinkirkossa3.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><br \/>\n<a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/pietarinkirkossa5.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_pietarinkirkossa5.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/pietarinkirkossa2.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_pietarinkirkossa2.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/pietarinkirkon_kupoli.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_pietarinkirkon_kupoli.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Uskomaton Pietarinkirkko<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/pyhan_pietarin_patsas.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_pyhan_pietarin_patsas.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Pietarin patsas sek\u00e4 sile\u00e4t varpaat<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Kirkon etel\u00e4kulmauksesta l\u00f6ytyy pienen oven takaa kirkon siipi, jossa s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n katolilaisen kirkon kaikkein arvokkaimpia aarteita. Pient\u00e4 sis\u00e4\u00e4np\u00e4\u00e4symaksua vastaan p\u00e4\u00e4see n\u00e4kem\u00e4\u00e4n uskomattomia kullattuja ja jalokivin koristeltuja kruunuja, ristej\u00e4, ikoneita ja muita esineit\u00e4. Peukalon kokoisten jalokivien arvoa on mahdotonta edes arvioida. Turvallisuussyist\u00e4 aarrekammiossa ei saa valokuvata, joten esineet pit\u00e4\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 itse ne uskoakseen. \ud83d\ude42<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Aarrekammiosta palatessamme huomasimme, ett\u00e4 kirkossa selv\u00e4stikin valmistauduttiin jonkinlaiseen tilaisuuteen. Kirkon keskelle oli aidattu k\u00e4yt\u00e4v\u00e4, joten j\u00e4immekin odottamaan kuka sunnuntaiaamun messua olisi pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Kenties itse paavi? \ud83d\ude2e Tovin odotettuamme tilaisuus alkoi ja ohitsemme k\u00e4veli suuri kulkue suitsukkeita heilutellen. Kirkon etuosassa pidett\u00e4v\u00e4\u00e4 messua ei kuitenkaan pit\u00e4nyt itse paavi, vaan vaatetuksesta p\u00e4\u00e4tellen joku kardinaali. Paavia emme siis t\u00e4ll\u00e4 reissulla sattuneet n\u00e4kem\u00e4\u00e4n. Itse asiassa luin my\u00f6hemmin hotellilla, ett\u00e4 paavi piti sin\u00e4 aamuna messua toisaalla Italiassa, joten h\u00e4n ei ollut edes kotona.<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/messukulkue.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/messukulkue.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Messukulkue<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Ennen Pietarinkirkon alueelta poistumista on syyt\u00e4 poiketa viel\u00e4 kirkon alla olevassa <em>Vatican grottossa<\/em>, jonne on haudattu 91 paavia sek\u00e4 muutamia muita merkkihenkil\u00f6it\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4k\u00e4\u00e4n ei saa valokuvata ja vuonna 2005 kuolleen paavi Johannes Paavali II:n haudalla ei saa edes pys\u00e4hty\u00e4 h\u00e4iritsem\u00e4\u00e4n haudalla surevia. Aivan p\u00e4\u00e4alttarin alla on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 Pietarin haudaksi uskottu pieni hauta. Koska paaveja on t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 ollut 264, on monia heist\u00e4 haudattu muihinkin Rooman ja Italian merkitt\u00e4viin kirkkoihin. Vatican grotton lis\u00e4ksi muutamien 1900-luvulla kuolleiden paavien balsamoidut ruumiit ovat n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 my\u00f6s Pietarinkirkon sis\u00e4ll\u00e4 lasisissa arkuissaan.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Pietarinkirkosta poistutaan takaisin Pietarinaukiolle. Aukiolla on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 monia niin kutsutun sveitsil\u00e4iskaartin j\u00e4seni\u00e4. Vatikaanin sveitsil\u00e4iskaarti on maailman vanhin sotilasosasto ja se on perustettu vuonna 1506. 110-henkinen yksikk\u00f6 on Vatikaanin ainoa sotilaallinen yksikk\u00f6, jonka tarkoitus on huolehtia paavin turvallisuudesta. Kaartilaiset ovat teht\u00e4v\u00e4\u00e4n palkattuja Sveitsin katolilaisia, joilla on pitk\u00e4 erikoiskoulutus teht\u00e4v\u00e4\u00e4n. Palveluksensa ajaksi kaartilaiset saavat Vatikaanin kansalaisuuden, joka p\u00e4\u00e4ttyyy palveluksen p\u00e4\u00e4tytty\u00e4.<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/sveitsilaiskaartilaisia.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/sveitsilaiskaartilaisia.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Sveitsil\u00e4iskaartilaisia<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/sveitsilaiskaartilainen.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_sveitsilaiskaartilainen.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/pietarinkirkko_aukiolta2.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_pietarinkirkko_aukiolta2.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/pietarinkirkko_aukiolta1.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_pietarinkirkko_aukiolta1.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Pietarinkirkko aukiolta n\u00e4htyn\u00e4<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Kaikkineen meill\u00e4 vier\u00e4hti Pietarinkirkolla nelisen tuntia, mik\u00e4 kertoo hyvin miten paljon kirkon alueella on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4. Ja vaikka ei uskonnoista perustaisikaan tai on ateisti, on kirkko on jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n arkkitehtuuriltaan k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n taidonn\u00e4yte ja siksi n\u00e4kemisen arvoinen. Esimerkiksi sen kokoa ei voi k\u00e4ym\u00e4tt\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4\u00e4. Eritt\u00e4in korkealaatuisia 360 asteen kuvia Pietarinkirkosta l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Vatikaanin omilta sivuilta <a href=\"http:\/\/www.vatican.va\/various\/basiliche\/san_pietro\/vr_tour\/index-en.html\">t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Kirkon l\u00e4hist\u00f6lt\u00e4 l\u00f6ysimme sivukadulta mukavan italialaisen ravintolan, jossa lounastimme. Ravintola oli my\u00f6s roomalaisten suosiossa, sill\u00e4 viereisess\u00e4 p\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 lounasti ryhm\u00e4 niin peri-italialaisia vanhoja rouvia asioistaan kovaan \u00e4\u00e4neen keskustellen. Ruoka oli ihan hyv\u00e4\u00e4, tosin Niinan valitsema italialainen &#8221;kalasoppa&#8221; oli anniltaan hieman eksoottisempi.<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/italialainen_kalakeitto.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/italialainen_kalakeitto.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Italialainen kalasoppa<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Raskaan aamup\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4lle emme jaksaneet iltap\u00e4iv\u00e4st\u00e4 tehd\u00e4 paljon muuta kuin hakeutua sy\u00f6m\u00e4\u00e4n hotellin l\u00e4hist\u00f6lle. Ravintolaa mets\u00e4st\u00e4ess\u00e4 tulimme tosin k\u00e4velleeksi melkoisen kierroksen l\u00e4hialueen katuja, mutta lopulta l\u00f6ysimme oikein kelvollisen ravintolan, jossa nautimme italialaista pizzaa. Pizzasta on sanottava, ett\u00e4 se on Italiassa ihan omaa luokkaansa, sill\u00e4 sik\u00e4l\u00e4iset tiet\u00e4v\u00e4t jotain sellaista, mit\u00e4 harvassa ravintolassa Italian ulkopuolella tunnutaan tiet\u00e4v\u00e4n. Sik\u00e4l\u00e4iset pizzat ovat vain niin makoisia ja pohjat juuri sopivan rapsakoita. Tosin ei se aina Italiassakaan putkeen mene, sill\u00e4 yhdess\u00e4 reissumme ravintolassa saimme hieman tummaksi palaneita pizzoja. Taisi Luigilla k\u00e4yd\u00e4 pieni vahinko&#8230; \ud83d\ude44<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/rooman_sivukatuja.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_rooman_sivukatuja.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Roomalainen sivukuja<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Maanantaiaamuna otimme Terminilt\u00e4 metron kohti Rooman kenties tunnetuinta rakennusta, Colosseumia. Aamuruuhkassa metron ottaminen kahden pys\u00e4kin matkalle ei ollut kenties kaikkein viisainta, mutta pienell\u00e4 odottelulla p\u00e4\u00e4simme hyvin perille. Perill\u00e4 heti metroaseman ovelta aukeaa n\u00e4kym\u00e4 kuuluisalle Colosseumille.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Ensi t\u00f6iksemme kiersimme Colosseumin k\u00e4vellen. N\u00e4in raunioiden koosta ja muodosta saa parhaan k\u00e4sityksen. Colosseum, joka Rooman imperiumin aikana tunnettiin &#8221;Flaviuksen amfiteatterina&#8221; (kuuluisan sotap\u00e4\u00e4llik\u00f6n mukaan), rakennettiin noin kymmeness\u00e4 vuodessa. T\u00e4m\u00e4 koko roomalaisen imperiumin suurin amfiteatteri valmistui vuonna 80 keisari Tituksen hallitessa Roomaa. Areenan vihkijuhlien kerrotaan kest\u00e4neen per\u00e4ti sata p\u00e4iv\u00e4\u00e4, jonka aikana areenalla surmattiin 11 000 el\u00e4int\u00e4.<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/colosseumin_parempi_sivusta1.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_colosseumin_parempi_sivusta1.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/colosseumin_parempi_sivusta2.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_colosseumin_parempi_sivusta2.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Colosseum<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Areenalle arvellaan mahtuneen jopa 50 000 ihmist\u00e4, mik\u00e4 on valtava lukema viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4kin. Areenalla k\u00e4ytiin muun muassa raakoja gladiaattoritaisteluita ihmisi\u00e4 ja el\u00e4imi\u00e4 vastaan, meritaisteluita (joita varten areena voitiin t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vedell\u00e4) sek\u00e4 el\u00e4inten mets\u00e4styst\u00e4. Lis\u00e4ksi siell\u00e4 ristiinnaulittiin varhaisia kristittyj\u00e4 sek\u00e4 esitettiin mytologiaan pohjautuvia suureellisia draamoja (joissa yleens\u00e4 monikin kuoli). Gladiaattoritaisteluita tiedet\u00e4\u00e4n k\u00e4ydyn aina vuoteen 435 saakka, jonka j\u00e4lkeen areenaa k\u00e4ytettiin viel\u00e4 noin sata vuotta el\u00e4inten mets\u00e4stykseen. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Colosseum j\u00e4i pitk\u00e4lti k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Areena vaurioitui pahasti vuoden 1349 maanj\u00e4ristyksess\u00e4 ja keskiaikana raunioitunutta Colosseumia k\u00e4ytettiin kivilouhoksena. Katsomoiden ja seinustojen kive\u00e4 k\u00e4ytettiin muualla Roomassa, muun muassa kirkkojen rakentamiseen. Esimerkiksi Pietarinkirkossa on marmoria Colosseumilta.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Nykyisin Colosseum on pahasti raunioitunut rakennus, josta on hieman vaikea saada irti paljoa. Rakennelma on nelikerroksinen en\u00e4\u00e4 osin, sill\u00e4 yli puolet ulommaisesta sein\u00e4st\u00e4 puuttuu. Sis\u00e4ll\u00e4 katsomo-osista on j\u00e4ljell\u00e4 hyvin v\u00e4h\u00e4n, sill\u00e4 juuri katsomoiden ja seinien marmorit varastettiin ensimm\u00e4iseksi. Colosseum onkin nykyisin harmaa ja kivipintainen rakennus, entisaikojen valkoisen marmoriloisteen sijaan. Areenan lattiakin on hajonnut jo aikoja sitten, tosin paikalle on rakennettu pieni pala lattiaa esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n areenan pinnan tasoa. Areenan alapuoliset sokkeloiset tilat ovat hyvin n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4. Niiss\u00e4 gladiaattorit ja petoel\u00e4imet odottivat areenan lattialuukkujen avautumista ja taistelun alkamista.<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/colosseumin_huonompi_sivusta1.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/colosseumin_huonompi_sivusta1.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Colosseumin puuttuva sivusta<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/colosseumin_huonompi_sivusta2.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/colosseumin_huonompi_sivusta2_pieni.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Panoraama raunioista<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/raunioitunut_colosseum1.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_raunioitunut_colosseum1.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/raunioitunut_colosseum2.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_raunioitunut_colosseum2.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Colosseum sis\u00e4lt\u00e4<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Colosseumille suuntaavan kannattaa maksaa audionauhasta, jonka perusteella entisajan n\u00e4k\u00f6\u00e4 voi yritt\u00e4\u00e4 kuvitella. Ilman nauhaa maisemat sis\u00e4ll\u00e4 muodostuvat vain raunioista, mik\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 et\u00e4iseksi. Nauhan kanssakin Colosseumilla vier\u00e4ht\u00e4\u00e4 ehk\u00e4 vain tunnin verran lyhyen reitin kiert\u00e4ess\u00e4.<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/roomalainen_ja_nokialainen.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_roomalainen_ja_nokialainen.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Jo muinaisen roomalaisen valinta oli Nokia<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/riemukaari_colosseumin_vierella.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/riemukaari_colosseumin_vierella.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Yksi Rooman monista riemukaarista<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Colosseumilta on hyv\u00e4 jatkaa viereiselle <em>Forum Romanumille<\/em>, joka oli antiikin Rooman keskus. Alunperin suolle rakennetulla alueella oli monia merkitt\u00e4vi\u00e4 Rooman imperiumin hallintorakennuksia, kylpyl\u00f6it\u00e4, temppeleit\u00e4 sek\u00e4 aukioita. Monet n\u00e4ist\u00e4 sijaitsivat keskuskatu <em>Via Sacran<\/em> varrella, Palatinus- ja Capitolium-kukkuloiden juurella.<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/forum_romanum.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_forum_romanum.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/forum_romanumin_raunioita3.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_forum_romanumin_raunioita3.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/antiikkinen_via_sacra.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_antiikkinen_via_sacra.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Yleiskatsaus alueesta sek\u00e4 entinen keskuskatu Via Sacra<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Entisajan Forum Romanumia on nykyisell\u00e4\u00e4n vaikea hahmottaa, sill\u00e4 alue j\u00e4i sivuun ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 raunioitui Rooman imperiumin romahdettua. Rooman keskusta siirtyi alueelta pohjoiseen, nykyisen historiallisen keskustan alueelle. Forum Romanumin aluetta on vuosisatojen aikana tutkittu ja kaivettu paljon ja alueesta on pystytty muostostamaan <a href=\"http:\/\/romereborn.frischerconsulting.com\/gallery-current.php\">kolmiulotteisia tietokonemalleja<\/a> siit\u00e4, milt\u00e4 alueella on joskus n\u00e4ytt\u00e4nyt. Silti alueella on viel\u00e4 raunioita, joiden alkuper\u00e4ist\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6tarkoitusta ei t\u00e4ysin tiedet\u00e4.<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/forum_romanumin_raunioita2.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_forum_romanumin_raunioita2.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/forum_romanumin_raunioita1.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_forum_romanumin_raunioita1.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/maisema_forum_romanumilla.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_maisema_forum_romanumilla.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Forum Romanumin raunioita<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Forum Romanumilla kuljeskellessa menee helposti paljon aikaa, sill\u00e4 alue on suuri. Kuumana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 varsinkin Palatinus-kukkulalle on raskasta nousta, vaikka kukkulan puut tarjoavatkin varjoa. Tunti siin\u00e4 paloi meill\u00e4kin paikkoja katsellessa.<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/colosseum_palatinen_kukkulalta.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/colosseum_palatinen_kukkulalta.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Colosseum Palatinus-kukkulalta<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Forum Romanumilta on hyv\u00e4 jatkaa Italian yhdeksi valtioksi yhdist\u00e4neen kuningas Vittorio Emanuele II:n muistoksi rakennetulle valtavalle marmoriselle muistomerkille. T\u00e4m\u00e4 135 metri\u00e4 leve\u00e4 ja 70 metri\u00e4 korkea monumentaalinen rakennus Capitolium-kukkulan rinteell\u00e4 on uskomattoman kokoinen ilmestys. Rakennuksen p\u00e4\u00e4asiallinen tarkoitus on todellakin toimia muistomerkkin\u00e4, tosin nykyisin sen sis\u00e4ll\u00e4 sijaitsee my\u00f6s Italian yhdistymisest\u00e4 kertova museo. Muistomerkin rakentamisen on t\u00e4ytynyt maksaa pieni omaisuus, sill\u00e4 se on valmistunut niinkin my\u00f6h\u00e4\u00e4n kuin 1935.<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/vittorio_emanuelle_ii_muistomerkki2.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_vittorio_emanuelle_ii_muistomerkki2.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/vittorio_emanuelle_ii_muistomerkki1.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_vittorio_emanuelle_ii_muistomerkki1.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Vittorio Emanuel II:n muistomerkki<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Roomalaiset itse pit\u00e4v\u00e4t rakennusta liian isona ja kaikessa valkeudessaan liian pr\u00f6yst\u00e4ilev\u00e4n\u00e4. Koko onkin ongelma, sill\u00e4 rakennuksesta on hankala saada sen todellista muotoa havainnoivaa valokuvaa, ainakaan kovin l\u00e4helt\u00e4. Monikerroksisilta portailta avautuvat puolestaan komeat maisemat yli ymp\u00e4r\u00f6ivien talojen, joten kipuaminen muistomerkin yl\u00e4tasanteille kannattaa. My\u00f6s vasta siell\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 rakennuksen valtavan koon.<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/matkalla_muistomerkille.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_matkalla_muistomerkille.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/vittorio_emanuelle_ii_patsas.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_vittorio_emanuelle_ii_patsas.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/monumentin_ylapaassa.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_monumentin_ylapaassa.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Maisemia valtavalta monumentilta<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Massiiviselta muistomerkilt\u00e4 jatkoimme k\u00e4vellen kohti historiallisen Rooman keskustaa. T\u00e4m\u00e4 on ehk\u00e4 sit\u00e4 tunnelmallisinta Roomaa, sill\u00e4 pienet kadut ja kujat ovat mutkaisia ja ahtaita, sek\u00e4 t\u00e4ynn\u00e4 ravintoloita. Jo eritt\u00e4in n\u00e4lk\u00e4isin\u00e4 ja helteen n\u00e4\u00e4nnytt\u00e4min\u00e4 l\u00f6ysimme lopulta ravintolan Piazza della Rotondan aukiolta. Sy\u00f6dess\u00e4 pystyimme ihailemaan aukion keskell\u00e4 kohoavaa faarao Ramses II:n 1200-luvulla eKr. teet\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4 egyptil\u00e4ist\u00e4 obeliskia, joka on ry\u00f6stetty Roomaan jossain v\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Samaisen aukion reunalla kohoaa kaupungin parhaiten s\u00e4ilynyt antiikin aikainen rakennus Pantheon. T\u00e4m\u00e4 alunperin pakanallinen temppeli on valmistunut vuonna 27 eKr. ja se on s\u00e4ilynyt t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n saakka loistavasti. Sek\u00e4 ulkoa ett\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4 sangen alkeellinen temppeli on rakennustaidon ihme. Sen sein\u00e4t ovat per\u00e4ti 6,2 metri\u00e4 paksut. Syy valtaville seinille on temppelin kupoli, jonka 43,3 metrin halkaisija luo valtavan painon sit\u00e4 kannatteleville seinille. Kupoli on halkaisijaltaan jopa hieman Pietarinkirkkoa suurempi ja se olikin maailman suurin holvattu\u00a0 rakennelma aina vuodeen 1436 asti (1463 vuoden ajan!). Kupoli on huipulta avoin, mik\u00e4 tarkoittaa ett\u00e4 8,23 metrisen oculuksen kautta sataa sis\u00e4lle temppeliin. Py\u00f6re\u00e4 aukko on my\u00f6s temppelin ainoa valonl\u00e4hde.<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/pantheon_ulkoa.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/pantheon_ulkoa.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Antiikkinen Pantheon<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/pantheon_sisalta.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_pantheon_sisalta.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/pantheonin_oculus1.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_pantheonin_oculus1.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/pantheonin_oculus2.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_pantheonin_oculus2.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Pantheonin valtava kupoli sek\u00e4 oculus<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/avara_pantheon.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_avara_pantheon.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Temppeli on kaikessa alkeellisuudessaankin vaikuttavan kokoinen ja ehdottomasti vierailun arvoinen. Temppeliin on haudattu jo monen kohteen yhteydess\u00e4 mainittu Rafael sek\u00e4 muun muassa Vittorio Emanuele II. Kiintoisaa on, ettei kuninkaan hautaa ole siirretty y\u00e4m\u00e4n kunniaksi my\u00f6hemmin rakennetun valtavan monumenttin uumeniin.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Pantheonilta on lyhyt matka yhdelle Rooman kuuluisimmalle aukiolle, <em>Piazza Navonalle<\/em>. T\u00e4m\u00e4 ensimm\u00e4isell\u00e4 vuosisadalla perustettu aukio historiallisen Rooman keskustassa on turistien suosiossa, mink\u00e4 vuoksi sen ymp\u00e4rill\u00e4 onkin paljon kalliihkoja kahviloita ja ravintoloita. Pitkulaisella aukiolla sijaitsee per\u00e4ti kolme suihkul\u00e4hdett\u00e4, joista n\u00e4ytt\u00e4vin on Berninin (kenenk\u00e4s muunkaan) <em>Fontana dei Quattro Fiumi<\/em> eli nelj\u00e4n joen suihkul\u00e4hde. Aukion keskiosan laidalla sijaitsee my\u00f6s <em>Sant&#8217;Agnese in Agonen<\/em> sangen n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 kirkko.<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/neljan_tien_suihkulahde.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_neljan_tien_suihkulahde.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/piazza_navona.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_piazza_navona.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Nelj\u00e4n joen suihkul\u00e4hde keskell\u00e4 Piazza Navonaa<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Kiintoisa tieto on, ett\u00e4 aikoinaan aukio pystyttiin t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n vedell\u00e4, jonka j\u00e4lkeen sill\u00e4 j\u00e4rjestettiin erilaisia kisoja sek\u00e4 pystyi uimaan. Meid\u00e4n silmiimme aukio oli n\u00e4tti, mutta puuttomana hieman karu. Aukiolle p\u00e4\u00e4sty\u00e4mme meit\u00e4 alkoi siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin painamaan p\u00e4iv\u00e4n kilometrien mittainen k\u00e4vely, ett\u00e4 otimme taksin hotellillemme. Hotellin viileydess\u00e4 olikin ihanaa leputella jalkoja pitk\u00e4n k\u00e4velyn j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/vilinaa_piazza_navonalla.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/vilinaa_piazza_navonalla.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Vilin\u00e4\u00e4 Navonalla aukiolla<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/patsas_navonan_aukiolla1.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_patsas_navonan_aukiolla1.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/patsas_navonan_aukiolla2.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2010\/thumbs\/thumbs_patsas_navonan_aukiolla2.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Fontana dei Quattro Fiumin patsaita<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Illalla min\u00e4 ja Niina kunnostauduimme viel\u00e4 monituntisella k\u00e4velyreissulla, jolla k\u00e4vimme kuvaamassa Rooman kuuluisimpia n\u00e4ht\u00e4vyyksi\u00e4 iltavalaistuksessa. N\u00e4m\u00e4 kuvat, sek\u00e4 viimeisen p\u00e4iv\u00e4n Tivolin reissumme tapahtumista kerron seuraavassa matkakertomuksessa. \ud83d\ude42<\/p>\n<p style=\"text-align: right;\"><em>Seuraavaan osaan <a title=\"\u00d6inen Rooma sek\u00e4 palatsien ja puutarhojen Tivoli\" href=\"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/?p=2859\">t\u00e4st\u00e4<\/a>. Matkakertomuksen muut osat l\u00f6ytyv\u00e4t <a href=\"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/?tag=matkakertomus-rooma-bari\">t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Jatkoa t\u00e4\u00e4lt\u00e4. Matkakertomuksen muut osat l\u00f6ytyv\u00e4t t\u00e4\u00e4lt\u00e4. Reissumme kolmas p\u00e4iv\u00e4 valkeni ei niin yll\u00e4tt\u00e4en sekin poutaisena ja helteisen\u00e4. Heti aamupalan sy\u00f6ty\u00e4mme otimme j\u00e4lleen metron kohti Vatikaania, jossa kohteenamme oli se maan toinen p\u00e4\u00e4n\u00e4ht\u00e4vyys, Pietarinkirkko. Pietarinkirkko (Basilica di San Pietro in Vaticano) on kokonaan Vatikaanin alueella sijaitseva valtava kirkko, jota pidet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 koko kristikunnan merkitt\u00e4vimp\u00e4n\u00e4 kirkkona. &hellip; <a href=\"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/2011\/valtava-pietarinkirkko-seka-antiikin-rooman-nahtavyyksia\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Valtava Pietarinkirkko sek\u00e4 antiikin Rooman n\u00e4ht\u00e4vyyksi\u00e4&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":8550,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[887,7,891],"tags":[44,86,115,139,142,650,717,716,715,711,710,718],"class_list":["post-2843","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-italia","category-matkakertomukset","category-vatikaanivaltio","tag-basilica-di-san-pietro","tag-colosseum","tag-forum-romanum","tag-historiaa-2","tag-italia","tag-matkakertomus-rooma-bari","tag-pantheon","tag-piazza-navona","tag-pietarinkirkko","tag-rooma","tag-vatikaanivaltio","tag-vittorio-emanuel-ii"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/pietarinkirkon_huipulla_banner-1.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2843","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2843"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2843\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8550"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2843"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2843"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2843"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}