{"id":327,"date":"2012-01-09T20:17:14","date_gmt":"2012-01-09T20:17:14","guid":{"rendered":"http:\/\/13.53.127.146\/?p=327"},"modified":"2021-02-04T20:24:34","modified_gmt":"2021-02-05T04:24:34","slug":"einsteinturm","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/2012\/einsteinturm\/","title":{"rendered":"Einsteinturm"},"content":{"rendered":"

Mennyt viikonloppu olisi varmaan mennyt kokonaan kotona laiskotellessa, mutta onneksi sunnuntaina suomalainen tuttavapariskuntamme soitti meille ja ehdotti pient\u00e4 autoretke\u00e4 iltap\u00e4iv\u00e4\u00e4 pirist\u00e4m\u00e4\u00e4n. Koska heill\u00e4 ei ollut kohdetta mieless\u00e4, valkkasin l\u00e4hiseudun kiinnostavista paikoista Potsdamin keskusta-alueen l\u00e4hettyvill\u00e4 sijaitsevan Wissenschaftspark Albert Einsteinin<\/em>. Kyseess\u00e4 on aivan p\u00e4\u00e4rautatieaseman vierell\u00e4 kohoavan Telegrafenberg<\/em> kukkulalla laella sijaitseva tiedekampus, jossa toimii monia eri tiedeinstituutteja. Kampus on rakentunut paikalla 1800-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 sijainneen optisen lenn\u00e4tinaseman (josta kukkulan nimi) ymp\u00e4rille. T\u00e4m\u00e4 semaforeihin<\/em> (puisiin opastimiin) perustuva lenn\u00e4tinsasema oli yksi yhteens\u00e4 62:sta, jotka v\u00e4littiv\u00e4t yksinkertaisia viestej\u00e4 Berliinin ja Koblenzin v\u00e4lill\u00e4. Ennallistettu opastintorni on edelleen n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 vapaasti liikuttavissa olevalla kampusalueella.<\/p>\n

<\/p>\n

\"Photobucket\"<\/a><\/p>\n

Optinen lenn\u00e4tinlinja Berliinist\u00e4 Koblenziin<\/em><\/p>\n

Toinen merkitt\u00e4v\u00e4 rakennelma alueella on Gro\u00dfer Refraktoriksi<\/em> nimitett\u00e4v\u00e4 maailman nelj\u00e4nneksi suurin linssiteleskooppi. T\u00e4m\u00e4 1800-luvun loppupuolella suosittu teleskooppityyppi oli senaikaisten astronomien suosima v\u00e4line t\u00e4htitaivaan havainnointiin. Linssiteleskoopin ongelma on sen suuri koko (l\u00e4hinn\u00e4 pituus), sill\u00e4 sen sis\u00e4ll\u00e4 valo heijastetaan linsseill\u00e4 putken p\u00e4\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Potsdamin teleskooppi on halkaisijaltaan puoli metri\u00e4 ja polttov\u00e4lilt\u00e4\u00e4n 12,59 metri\u00e4. Kyseess\u00e4 oli merkitt\u00e4v\u00e4 linssiteleskooppi, kun se otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 1899 ja k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 se on edelleen.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Gro\u00dfer Refraktor<\/em><\/p>\n

Kampusalueen kuuluisin rakennus on kuitenkin alueen per\u00e4ll\u00e4 sijaitseva Einsteinturm<\/em>. T\u00e4m\u00e4 mahdollisesti maailman kaunein t\u00e4htitorni on 1920-luvulla ekspressionistisesta arkkitehtuuristaan tunnetun saksalaisjuutalaisen Erich Mendelsohnin arkkitehtooninen mestariteos. Rakennus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4lt\u00e4, kuin se olisi rakennettu betonista, mutta ensimm\u00e4isen maailmansodan pulan vuoksi rakennusmateriaalina toimi p\u00e4\u00e4asiassa rapattu tiili. Rakennus on valmistunut vuonna 1924 ja sen ensisijainen tarkoitus oli ker\u00e4t\u00e4 havaintomateriaalia Albert Einsteinin kuuluisan suhteellisuusteorian tueksi taikka sit\u00e4 vastaan. Einsteinhan julkaisi teoriansa jo vuonna 1911, mutta sit\u00e4 ei tuolloin pystytty todistamaan oikeaksi taikka v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi. Tornissa sijaitsevan havaintolaitteiston olikin tarkoitus l\u00f6yt\u00e4\u00e4 todisteita kaukaisen valon aallonpituuden hienoista muuttumista Auringon painovoimakent\u00e4ss\u00e4. T\u00e4t\u00e4 nykyisin punasiirtym\u00e4ksi nimitett\u00e4v\u00e4\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 teleskooppi ei kuitenkaan onnistunut todentamaan, sill\u00e4 Auringon pinnan h\u00e4iri\u00f6t k\u00e4tkiv\u00e4t todisteet punasiirtym\u00e4st\u00e4 alleen. Ilmi\u00f6 pystyttiin todistamaan vasta my\u00f6hemmin muualla ker\u00e4tyn havaintomateriaalin avulla.<\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Erikoinen Einsteinturm<\/em><\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Arkkitehtuurisia yksityiskohtia<\/em><\/p>\n

Einsteinturm toimi kuitenkin merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa Aurinkoon liittyv\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa, miss\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 se on edelleen. Niinp\u00e4 sis\u00e4lle t\u00e4htitorniin onkin p\u00e4\u00e4sy kiinnostuneilla vain talviaikaan, sill\u00e4 kes\u00e4isin torni on jatkuvassa tutkimusk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Kaunis rakennus on silti kiintoisa n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 ulkoakin, n\u00e4in kehnon kelinkin vallitessa. Mutta mit\u00e4 itse Einstein totesi n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n valmiin rakennuksen vuonna 1924?\u00a0Perim\u00e4tiedon mukaan Mendelsohnin esitelless\u00e4 valmista rakennusta Einsteinille, t\u00e4m\u00e4 ei kommentoinut sit\u00e4 sanallakaan. Vasta tunteja my\u00f6hemmin Einstein totesi rakennuksesta vain yhden sana:\u00a0”orgaaninen”. Mendelsohnin omien sanojen mukaan h\u00e4n tavoitteli rakennuksen arkkitehtuurissa otetta ”Einsteinin universumin” ymp\u00e4rill\u00e4 tuolloin vallinneesta mystisyydest\u00e4. Siin\u00e4 t\u00e4m\u00e4 uniikki rakennus onkin onnistunut, sill\u00e4 se on juuri jollain tapaa mystinen ilmestys.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Hieman vino Einsteinturm edest\u00e4<\/em><\/p>\n

Einsteinturmin linssin halkaisija on 60 sentti\u00e4 ja sen polttov\u00e4li on 14 metri\u00e4. Valo johdetaan rakennuksen huipulta sen alakertaan, jossa itse havainnointilaitteet sek\u00e4 ty\u00f6tilat sijaitsevat. Einstein ei miss\u00e4\u00e4n vaiheessa itse ty\u00f6skennellyt Einsteinturmilla teoriansa todistaakseen, mutta h\u00e4n vietti paljon aikaa Potsdamissa, jossa h\u00e4nell\u00e4 oli kes\u00e4m\u00f6kki. Berliiniss\u00e4 Einstein puolestaan asui ja opetti erin\u00e4isi\u00e4 aikoja vuosien 1914 ja 1933 v\u00e4lill\u00e4. Lopullisesti Einstein muutti Yhdysvaltoihin nousevan natsi-ideologian alta vuonna 1933.<\/p>\n

Meist\u00e4 vierailu Einsteinturmilla oli hyvin mielenkiintoinen. Ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4ll\u00e4 kampusalueellakin oli kiva k\u00e4vell\u00e4, sill\u00e4 jopa 1800-luvulta per\u00e4isin olevat rakennukset on remointoitu vuosituhannen vaihteessa hyv\u00e4\u00e4n kuntoon. Kampusalueen l\u00e4hettyvill\u00e4 sijaitsee my\u00f6s mielenkiintoinen AbenteuerPark Potsdam<\/em>, joka lienee suurin koskaan n\u00e4kem\u00e4mme nuorten ja aikuisten temppurata. Kymmeniss\u00e4 puissa oli vaikka millaisia telineit\u00e4 ja virityksi\u00e4, joista on varmasti iloa rohkeille ja uhkarohkeille ihmisille moneksi tunniksi. Nyt talvikaudella paikka oli tietenkin kiinni, mutta kes\u00e4ll\u00e4 alueella on varmasti vilkasta.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Melkoinen kiipeilymets\u00e4!<\/p>\n

Ennen paluuta Berliiniin poikkesimme viel\u00e4 kahvilla Potsdamin keskustassa<\/a>. Se lieneekin viimeinen k\u00e4yntimme Potsdamissa ennen muuttoamme Vancouveriin, mik\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n harmi sill\u00e4 kaupunkiin j\u00e4i monia kiintoisa n\u00e4ht\u00e4vyyksi\u00e4. Noh, jospa tuonnekin palaa viel\u00e4 joskus turistina.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mennyt viikonloppu olisi varmaan mennyt kokonaan kotona laiskotellessa, mutta onneksi sunnuntaina suomalainen tuttavapariskuntamme soitti meille ja ehdotti pient\u00e4 autoretke\u00e4 iltap\u00e4iv\u00e4\u00e4 pirist\u00e4m\u00e4\u00e4n. Koska heill\u00e4 ei ollut kohdetta mieless\u00e4, valkkasin l\u00e4hiseudun kiinnostavista paikoista Potsdamin keskusta-alueen l\u00e4hettyvill\u00e4 sijaitsevan Wissenschaftspark Albert Einsteinin. Kyseess\u00e4 on aivan p\u00e4\u00e4rautatieaseman vierell\u00e4 kohoavan Telegrafenberg kukkulalla laella sijaitseva tiedekampus, jossa toimii monia eri tiedeinstituutteja. Kampus … Jatka lukemista ”Einsteinturm”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":11618,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[18,3],"tags":[34,229,230,139,228,190],"class_list":["post-327","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-arki-saksassa","category-arki-ulkomailla","tag-arki","tag-arkkitehtuuri","tag-einsteinturm","tag-historiaa-2","tag-potsdam","tag-saksa"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/einsteinturm_banner-1.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/327","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=327"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/327\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11637,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/327\/revisions\/11637"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media\/11618"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=327"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=327"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=327"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}