{"id":327,"date":"2012-01-09T20:17:14","date_gmt":"2012-01-09T20:17:14","guid":{"rendered":"http:\/\/13.53.127.146\/?p=327"},"modified":"2021-02-04T20:24:34","modified_gmt":"2021-02-05T04:24:34","slug":"einsteinturm","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/2012\/einsteinturm\/","title":{"rendered":"Einsteinturm"},"content":{"rendered":"<p style=\"text-align: justify;\">Mennyt viikonloppu olisi varmaan mennyt kokonaan kotona laiskotellessa, mutta onneksi sunnuntaina suomalainen tuttavapariskuntamme soitti meille ja ehdotti pient\u00e4 autoretke\u00e4 iltap\u00e4iv\u00e4\u00e4 pirist\u00e4m\u00e4\u00e4n. Koska heill\u00e4 ei ollut kohdetta mieless\u00e4, valkkasin l\u00e4hiseudun kiinnostavista paikoista Potsdamin keskusta-alueen l\u00e4hettyvill\u00e4 sijaitsevan <em>Wissenschaftspark Albert Einsteinin<\/em>. Kyseess\u00e4 on aivan p\u00e4\u00e4rautatieaseman vierell\u00e4 kohoavan <em>Telegrafenberg<\/em> kukkulalla laella sijaitseva tiedekampus, jossa toimii monia eri tiedeinstituutteja. Kampus on rakentunut paikalla 1800-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 sijainneen optisen lenn\u00e4tinaseman (josta kukkulan nimi) ymp\u00e4rille. T\u00e4m\u00e4 <em>semaforeihin<\/em> (puisiin opastimiin) perustuva lenn\u00e4tinsasema oli yksi yhteens\u00e4 62:sta, jotka v\u00e4littiv\u00e4t yksinkertaisia viestej\u00e4 Berliinin ja Koblenzin v\u00e4lill\u00e4. Ennallistettu opastintorni on edelleen n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 vapaasti liikuttavissa olevalla kampusalueella.<\/p>\n<p><!--more--><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2012\/optinen_lennatinasema.jpg\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><img decoding=\"async\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2012\/optinen_lennatinasema.jpg\" alt=\"Photobucket\" border=\"0\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Optinen lenn\u00e4tinlinja Berliinist\u00e4 Koblenziin<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Toinen merkitt\u00e4v\u00e4 rakennelma alueella on <em>Gro\u00dfer Refraktoriksi<\/em> nimitett\u00e4v\u00e4 maailman nelj\u00e4nneksi suurin linssiteleskooppi. T\u00e4m\u00e4 1800-luvun loppupuolella suosittu teleskooppityyppi oli senaikaisten astronomien suosima v\u00e4line t\u00e4htitaivaan havainnointiin. Linssiteleskoopin ongelma on sen suuri koko (l\u00e4hinn\u00e4 pituus), sill\u00e4 sen sis\u00e4ll\u00e4 valo heijastetaan linsseill\u00e4 putken p\u00e4\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Potsdamin teleskooppi on halkaisijaltaan puoli metri\u00e4 ja polttov\u00e4lilt\u00e4\u00e4n 12,59 metri\u00e4. Kyseess\u00e4 oli merkitt\u00e4v\u00e4 linssiteleskooppi, kun se otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 1899 ja k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 se on edelleen.<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2012\/grosser_refraktor.jpg\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2012\/grosser_refraktor.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Gro\u00dfer Refraktor<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Kampusalueen kuuluisin rakennus on kuitenkin alueen per\u00e4ll\u00e4 sijaitseva <em>Einsteinturm<\/em>. T\u00e4m\u00e4 mahdollisesti maailman kaunein t\u00e4htitorni on 1920-luvulla ekspressionistisesta arkkitehtuuristaan tunnetun saksalaisjuutalaisen Erich Mendelsohnin arkkitehtooninen mestariteos. Rakennus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4lt\u00e4, kuin se olisi rakennettu betonista, mutta ensimm\u00e4isen maailmansodan pulan vuoksi rakennusmateriaalina toimi p\u00e4\u00e4asiassa rapattu tiili. Rakennus on valmistunut vuonna 1924 ja sen ensisijainen tarkoitus oli ker\u00e4t\u00e4 havaintomateriaalia Albert Einsteinin kuuluisan suhteellisuusteorian tueksi taikka sit\u00e4 vastaan. Einsteinhan julkaisi teoriansa jo vuonna 1911, mutta sit\u00e4 ei tuolloin pystytty todistamaan oikeaksi taikka v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi. Tornissa sijaitsevan havaintolaitteiston olikin tarkoitus l\u00f6yt\u00e4\u00e4 todisteita kaukaisen valon aallonpituuden hienoista muuttumista Auringon painovoimakent\u00e4ss\u00e4. T\u00e4t\u00e4 nykyisin punasiirtym\u00e4ksi nimitett\u00e4v\u00e4\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 teleskooppi ei kuitenkaan onnistunut todentamaan, sill\u00e4 Auringon pinnan h\u00e4iri\u00f6t k\u00e4tkiv\u00e4t todisteet punasiirtym\u00e4st\u00e4 alleen. Ilmi\u00f6 pystyttiin todistamaan vasta my\u00f6hemmin muualla ker\u00e4tyn havaintomateriaalin avulla.<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2012\/einsteinturm3.jpg\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2012\/thumbs\/thumbs_einsteinturm3.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2012\/einsteinturm1.jpg\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2012\/thumbs\/thumbs_einsteinturm1.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Erikoinen Einsteinturm<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2012\/einsteinturm_yksityiskohtia1.jpg\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2012\/thumbs\/thumbs_einsteinturm_yksityiskohtia1.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2012\/einsteinturm_yksityiskohtia2.jpg\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2012\/thumbs\/thumbs_einsteinturm_yksityiskohtia2.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Arkkitehtuurisia yksityiskohtia<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Einsteinturm toimi kuitenkin merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa Aurinkoon liittyv\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa, miss\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 se on edelleen. Niinp\u00e4 sis\u00e4lle t\u00e4htitorniin onkin p\u00e4\u00e4sy kiinnostuneilla vain talviaikaan, sill\u00e4 kes\u00e4isin torni on jatkuvassa tutkimusk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Kaunis rakennus on silti kiintoisa n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 ulkoakin, n\u00e4in kehnon kelinkin vallitessa. Mutta mit\u00e4 itse Einstein totesi n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n valmiin rakennuksen vuonna 1924?\u00a0Perim\u00e4tiedon mukaan Mendelsohnin esitelless\u00e4 valmista rakennusta Einsteinille, t\u00e4m\u00e4 ei kommentoinut sit\u00e4 sanallakaan. Vasta tunteja my\u00f6hemmin Einstein totesi rakennuksesta vain yhden sana:\u00a0&#8221;orgaaninen&#8221;. Mendelsohnin omien sanojen mukaan h\u00e4n tavoitteli rakennuksen arkkitehtuurissa otetta &#8221;Einsteinin universumin&#8221; ymp\u00e4rill\u00e4 tuolloin vallinneesta mystisyydest\u00e4. Siin\u00e4 t\u00e4m\u00e4 uniikki rakennus onkin onnistunut, sill\u00e4 se on juuri jollain tapaa mystinen ilmestys.<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2012\/einsteinturm2.jpg\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2012\/thumbs\/thumbs_einsteinturm2.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Hieman vino Einsteinturm edest\u00e4<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Einsteinturmin linssin halkaisija on 60 sentti\u00e4 ja sen polttov\u00e4li on 14 metri\u00e4. Valo johdetaan rakennuksen huipulta sen alakertaan, jossa itse havainnointilaitteet sek\u00e4 ty\u00f6tilat sijaitsevat. Einstein ei miss\u00e4\u00e4n vaiheessa itse ty\u00f6skennellyt Einsteinturmilla teoriansa todistaakseen, mutta h\u00e4n vietti paljon aikaa Potsdamissa, jossa h\u00e4nell\u00e4 oli kes\u00e4m\u00f6kki. Berliiniss\u00e4 Einstein puolestaan asui ja opetti erin\u00e4isi\u00e4 aikoja vuosien 1914 ja 1933 v\u00e4lill\u00e4. Lopullisesti Einstein muutti Yhdysvaltoihin nousevan natsi-ideologian alta vuonna 1933.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Meist\u00e4 vierailu Einsteinturmilla oli hyvin mielenkiintoinen. Ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4ll\u00e4 kampusalueellakin oli kiva k\u00e4vell\u00e4, sill\u00e4 jopa 1800-luvulta per\u00e4isin olevat rakennukset on remointoitu vuosituhannen vaihteessa hyv\u00e4\u00e4n kuntoon. Kampusalueen l\u00e4hettyvill\u00e4 sijaitsee my\u00f6s mielenkiintoinen <em>AbenteuerPark Potsdam<\/em>, joka lienee suurin koskaan n\u00e4kem\u00e4mme nuorten ja aikuisten temppurata. Kymmeniss\u00e4 puissa oli vaikka millaisia telineit\u00e4 ja virityksi\u00e4, joista on varmasti iloa rohkeille ja uhkarohkeille ihmisille moneksi tunniksi. Nyt talvikaudella paikka oli tietenkin kiinni, mutta kes\u00e4ll\u00e4 alueella on varmasti vilkasta.<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2012\/adventurepark_potsdam.jpg\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2012\/adventurepark_potsdam.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\">Melkoinen kiipeilymets\u00e4!<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Ennen paluuta Berliiniin poikkesimme viel\u00e4 kahvilla <a href=\"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/?p=7667\">Potsdamin keskustassa<\/a>. Se lieneekin viimeinen k\u00e4yntimme Potsdamissa ennen muuttoamme Vancouveriin, mik\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n harmi sill\u00e4 kaupunkiin j\u00e4i monia kiintoisa n\u00e4ht\u00e4vyyksi\u00e4. Noh, jospa tuonnekin palaa viel\u00e4 joskus turistina.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Mennyt viikonloppu olisi varmaan mennyt kokonaan kotona laiskotellessa, mutta onneksi sunnuntaina suomalainen tuttavapariskuntamme soitti meille ja ehdotti pient\u00e4 autoretke\u00e4 iltap\u00e4iv\u00e4\u00e4 pirist\u00e4m\u00e4\u00e4n. Koska heill\u00e4 ei ollut kohdetta mieless\u00e4, valkkasin l\u00e4hiseudun kiinnostavista paikoista Potsdamin keskusta-alueen l\u00e4hettyvill\u00e4 sijaitsevan Wissenschaftspark Albert Einsteinin. Kyseess\u00e4 on aivan p\u00e4\u00e4rautatieaseman vierell\u00e4 kohoavan Telegrafenberg kukkulalla laella sijaitseva tiedekampus, jossa toimii monia eri tiedeinstituutteja. Kampus &hellip; <a href=\"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/2012\/einsteinturm\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Einsteinturm&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":11618,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[18,3],"tags":[34,229,230,139,228,190],"class_list":["post-327","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-arki-saksassa","category-arki-ulkomailla","tag-arki","tag-arkkitehtuuri","tag-einsteinturm","tag-historiaa-2","tag-potsdam","tag-saksa"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/einsteinturm_banner-1.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack-related-posts":[{"id":7667,"url":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/2009\/potsdamin-palatseja-seka-risteily-spreella\/","url_meta":{"origin":327,"position":0},"title":"Potsdamin palatseja sek\u00e4 risteily Spreell\u00e4","author":"Klaus Johansson","date":"17. kes\u00e4kuuta 2009","format":false,"excerpt":"Saimme viime viikolla luoksemme tuttuja vieraita, kun Niinan vanhemmat saapuivat luoksemme pitk\u00e4ksi viikonlopuksi. Heille visiitti Berliiniss\u00e4 oli jo toinen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 asumiemme kahden vuoden aikana, joten p\u00e4\u00e4n\u00e4ht\u00e4vyydet oli ehditty jo kiert\u00e4\u00e4 viime vierailulla. Niinp\u00e4 p\u00e4\u00e4timmekin lauantaina l\u00e4hte\u00e4 katsomaan meillekin viel\u00e4 sangen vierasta naapurikaupunki Potsdamia, jossa sijaitsee lukuisia Preussin aikaisia palatseja. Tuttuja\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa &quot;Arki Saksassa&quot;","block_context":{"text":"Arki Saksassa","link":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/category\/arki-ulkomailla\/arki-saksassa\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/sans_souci_banner.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/sans_souci_banner.jpg?resize=350%2C200&ssl=1 1x, https:\/\/i0.wp.com\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/sans_souci_banner.jpg?resize=525%2C300&ssl=1 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/sans_souci_banner.jpg?resize=700%2C400&ssl=1 2x"},"classes":[]},{"id":731,"url":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/2011\/aatelishaat\/","url_meta":{"origin":327,"position":1},"title":"Aatelish\u00e4\u00e4t","author":"Klaus Johansson","date":"28. elokuuta 2011","format":false,"excerpt":"Saksassa ei ole ollut monarkiaa sitten ensimm\u00e4isen maailmansodan p\u00e4\u00e4ttymisen ja sit\u00e4 seuranneen Versailesin rauhansopimuksen, mutta entiset aatelissuvut ovat toki silti edelleen olemassa. Suvuista kenties merkitt\u00e4vin on Berliinin ja Brandenburgin seuduilla aikoinaan p\u00e4\u00e4paikkaansa pit\u00e4nyt Hohenzollernin 950-vuotinen kuninkaallinen ruhtinassuku. Suku tunnetaan erityisesti 1700- ja 1800-lukujen Preussin kuningaskunnan kuninkaistaan sek\u00e4 1800-luvun lopun ja\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa &quot;Arki Saksassa&quot;","block_context":{"text":"Arki Saksassa","link":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/category\/arki-ulkomailla\/arki-saksassa\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/preussilaiset_aatelishaat_banner.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/preussilaiset_aatelishaat_banner.jpg?resize=350%2C200&ssl=1 1x, https:\/\/i0.wp.com\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/preussilaiset_aatelishaat_banner.jpg?resize=525%2C300&ssl=1 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/preussilaiset_aatelishaat_banner.jpg?resize=700%2C400&ssl=1 2x"},"classes":[]},{"id":4118,"url":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/2008\/kevatta-ilmassa-grunewaldissa\/","url_meta":{"origin":327,"position":2},"title":"Kev\u00e4tt\u00e4 ilmassa Grunewaldissa","author":"Klaus Johansson","date":"27. huhtikuuta 2008","format":false,"excerpt":"Grunewald on vehre\u00e4 12 000 asukkaan asuinalue Berliinin lounaisosissa matkalla Potsdamiin. Alue on tunnettu aina paremman luokan asuinalueena ja alueella asuukin monia kulttuuriel\u00e4m\u00e4n ja politiikan vaikuttajia. Alue on saanut nimens\u00e4 suuresta mets\u00e4st\u00e4 joka verhoaa alueen l\u00e4nsiosia ja on suosittu berliinil\u00e4isten ulkoilualue. Toisen maailmansodan aikana berliinil\u00e4iset kaatoivat suuren osan mets\u00e4st\u00e4 polttopuiksi,\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa &quot;Arki Saksassa&quot;","block_context":{"text":"Arki Saksassa","link":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/category\/arki-ulkomailla\/arki-saksassa\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/grunewald_banner.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/grunewald_banner.jpg?resize=350%2C200&ssl=1 1x, https:\/\/i0.wp.com\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/grunewald_banner.jpg?resize=525%2C300&ssl=1 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/grunewald_banner.jpg?resize=700%2C400&ssl=1 2x"},"classes":[]},{"id":1787,"url":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/2013\/1787\/","url_meta":{"origin":327,"position":3},"title":"Berliini ja Potsdam &#8211; In Motion","author":"Klaus Johansson","date":"3. huhtikuuta 2013","format":false,"excerpt":"Berliini oli kotikaupunkimme nelj\u00e4n ja puolen vuoden ajan, joten ei ole ihme ett\u00e4 kaupunki ehti j\u00e4tt\u00e4\u00e4 j\u00e4lkens\u00e4 syd\u00e4miimme. Kaikkea kaupunkiin liittyv\u00e4\u00e4 tuleekin edelleen seurattua siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kun vain kerke\u00e4\u00e4 ja varsinkin erilaisia valokuvia ja videoita on mukava n\u00e4hd\u00e4 t\u00e4st\u00e4 mahtavasta kaupungista, joka on t\u00e4ynn\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. T\u00e4n\u00e4\u00e4n tulikin vastaan hieno ja\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa &quot;Arki Saksassa&quot;","block_context":{"text":"Arki Saksassa","link":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/category\/arki-ulkomailla\/arki-saksassa\/"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":7837,"url":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/2009\/7837\/","url_meta":{"origin":327,"position":4},"title":"Keskiaikaisia kaupunkeja sek\u00e4 j\u00e4ttipato","author":"Klaus Johansson","date":"13. elokuuta 2009","format":false,"excerpt":"Kes\u00e4n vilkkaan vierailukauden p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t hein\u00e4kuun lopussa luoksemme puoleksitoista viikoksi saapuneet pikkuveljeni sek\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4. Koska meill\u00e4 ei ollut ottaa vierailun ajaksi vapaata, kiersiv\u00e4t vieraamme ahkerasti Berliinin n\u00e4ht\u00e4vyyksi\u00e4. K\u00e4vimme kuitenkin porukassa muun muassa Berliinin Loxx miniatyyrimaailmassa, kaupungin tuomiokirkossa sek\u00e4 tietenkin korkeassa tv-tornissa. N\u00e4ist\u00e4 varsinkin pienoismallimaailma oli kovasti vieraidemme mieleen, sill\u00e4 siell\u00e4\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa &quot;Arki Saksassa&quot;","block_context":{"text":"Arki Saksassa","link":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/category\/arki-ulkomailla\/arki-saksassa\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/quedlinburg_banner-1.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/quedlinburg_banner-1.jpg?resize=350%2C200&ssl=1 1x, https:\/\/i0.wp.com\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/quedlinburg_banner-1.jpg?resize=525%2C300&ssl=1 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/quedlinburg_banner-1.jpg?resize=700%2C400&ssl=1 2x"},"classes":[]},{"id":602,"url":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/2011\/viisi-vuotta-saksassa\/","url_meta":{"origin":327,"position":5},"title":"Viisi vuotta Saksassa","author":"Klaus Johansson","date":"31. elokuuta 2011","format":false,"excerpt":"T\u00e4n\u00e4\u00e4n tulee kuluneeksi viisi vuotta siit\u00e4 kun pakkasimme kimpsumme ja kampsumme ja l\u00e4hdimme kahden matkalaukun kanssa maailmalle. Huomenna alkaa siis jo kuudes vuosi Saksassa ja viides Berliiniss\u00e4. Kertasin tunnelmia sek\u00e4 edelt\u00e4vi\u00e4 vuosia hieman pidemmin vuosi sitten, mutta mit\u00e4 on tapahtunut sittemmin?\u00a0 Voisi varmaan sanoa, ett\u00e4 mennyt vuosi on ollut hyvin\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa &quot;Arki Saksassa&quot;","block_context":{"text":"Arki Saksassa","link":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/category\/arki-ulkomailla\/arki-saksassa\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/saksan_lippu_banner.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/saksan_lippu_banner.jpg?resize=350%2C200&ssl=1 1x, https:\/\/i0.wp.com\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/saksan_lippu_banner.jpg?resize=525%2C300&ssl=1 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/saksan_lippu_banner.jpg?resize=700%2C400&ssl=1 2x"},"classes":[]}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/327","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=327"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/327\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11637,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/327\/revisions\/11637"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media\/11618"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=327"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=327"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=327"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}