{"id":6045,"date":"2013-03-08T12:16:07","date_gmt":"2013-03-08T20:16:07","guid":{"rendered":"http:\/\/13.53.127.146\/?p=6045"},"modified":"2021-01-21T20:09:38","modified_gmt":"2021-01-22T04:09:38","slug":"national-museum-of-american-history","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/2013\/national-museum-of-american-history\/","title":{"rendered":"National Museum of American History"},"content":{"rendered":"<p style=\"text-align: justify;\">Viime sunnuntainen museokierrokseni Washingtonissa jatkui <em>Smithsonianin<\/em> upean <a href=\"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/?p=5973\">luonnontieteellisen museon<\/a> j\u00e4lkeen aivan naapurissa sijaitsevassa Amerikan historian museossa. T\u00e4m\u00e4 vuonna 1964 avautunut museo keskittyy nimens\u00e4 mukaisesti Yhdysvaltojen historian sek\u00e4 kulttuurin esittelyyn ja on Smithsonianin museoille tyypillisesti ilmainen.<\/p>\n<p><!--more--><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Museossa on yhteens\u00e4 kolme kerrosta ja ensimm\u00e4isess\u00e4 kerroksessa esitell\u00e4\u00e4n amerikkalaisia keksint\u00f6j\u00e4 sek\u00e4 teknologian edistyst\u00e4 viimeisten kolmensadan vuoden ajalta. Esill\u00e4 on muun muassa hehkulamppuja Thomas Edisonin aikakaudelta sek\u00e4 erilaisia koneita, jotka vaikuttivat liukuhihnan keksimiseen. Erityisen kiintoisa n\u00e4yttely samassa kerroksessa on <em>America on the Move<\/em>, joka keskittyy tarkastelemaan erilaisten liikennemuotojen sek\u00e4 liikkumisen kehittymist\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 valtavassa maassa. Liikenteess\u00e4 on jotain minua suuresti kiehtovaa ja vietinkin hyv\u00e4n aikaa n\u00e4yttelyn kiert\u00e4miseen.<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/amerikan_historian_museo1.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/thumbs\/thumbs_amerikan_historian_museo1.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/hehkulamppuja.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/thumbs\/thumbs_hehkulamppuja.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/amerikan_historian_museo7.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/thumbs\/thumbs_amerikan_historian_museo7.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Amerikkalaisia keksint\u00f6j\u00e4<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/amerikan_historian_museo9.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/thumbs\/thumbs_amerikan_historian_museo9.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/amerikan_historian_museo4.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/thumbs\/thumbs_amerikan_historian_museo4.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/amerikan_historian_museo5.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/thumbs\/thumbs_amerikan_historian_museo5.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Liikenteen historiaa<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/amerikan_historian_museo2.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/amerikan_historian_museo2.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Varhaisia junia<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Alakerrasta l\u00f6ytyy my\u00f6s my\u00f6s paljon materiaalia Amerikan historiasta aina pioneeriajoista ensimm\u00e4isiin seteleihin saakka. Aikanaan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollut sadantuhannen dollarin seteli on kiintoisa n\u00e4ky, samoin p\u00f6yt\u00e4 jonka \u00e4\u00e4ress\u00e4 etel\u00e4valtioiden Konfederaation kenraali Robert E. Lee allekirjoitti antautumisen pohjoisvaltioiden Unionin kenraali Ulysses S. Grantille. T\u00e4m\u00e4 historiallinen sopimus p\u00e4\u00e4tti Amerikan sis\u00e4llissodan huhtikuun 9. p\u00e4iv\u00e4 vuonna 1865.<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/amerikan_historian_museo8.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/thumbs\/thumbs_amerikan_historian_museo8.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Vanhan talon rakenteita<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/amerikan_historian_museo3.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/amerikan_historian_museo3.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Pioneeriajan vankkurit<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/sodan_paatossopimus.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/sodan_paatossopimus.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Historiallinen neuvottelup\u00f6yt\u00e4<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/sadantonnin_seteli.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/sadantonnin_seteli.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Sadantonnin seteli<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Kakkoskerroksessa sijaitsee lukuisia eri n\u00e4yttelyit\u00e4 mit\u00e4 erikoisemmista aiheista, kuten amerikkalaisesta keitti\u00f6kulttuurista. Kerroksen suurin\u00a0(kirjaimellisesti) n\u00e4yttelyesine on kuitenkin <em>Star-Spangled Banner Flag<\/em>. T\u00e4m\u00e4 9&#215;13 metrin kokoinen j\u00e4ttim\u00e4inen Yhdysvaltojen lippu vuodelta 1814 on kulttuurihistoriallisesti merkitt\u00e4v\u00e4, sill\u00e4 se antoi inpiraation Amerikan kansallishymnille.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Lippu liehui <a href=\"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/?p=3985\">Baltimoressa<\/a> sijaitsevan Fort McHenryn linnakkeen yll\u00e4 Britannian ja Yhdysvaltojen v\u00e4lisen Vuoden 1812 sodan aikana, jonka loppupuolella britit yrittiv\u00e4t valloittaa Baltimoren itselleen. Amerikkalaiset onnistuivat kuitenkin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n linnakkeen ja Baltimoren hallussaan taistelussa ylivoimaista brittilaivastoa vastaan. Tapaus ja linnakkeen l\u00e4pi taistelun liehuva lippu kuitenkin inspiroi paikallista runoilijaa Francis Scott Keyt\u00e4 kirjoittamaan n\u00e4kem\u00e4st\u00e4\u00e4n runon, josta muodostui my\u00f6hemmin nykyisin tunnetun hymnin sanoitus.<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/fort_mchenry_lippu.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/thumbs\/thumbs_fort_mchenry_lippu.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>J\u00e4ttim\u00e4inen Fort McHenryn lippu<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Kaksisataa vuotta vanha lippu on monista restaurointiyrityksist\u00e4 huolimatta heikossa kunnossa, mink\u00e4 vuoksi se on esill\u00e4 todella h\u00e4m\u00e4r\u00e4ss\u00e4 erikoishuoneessa. Lipusta ei saa ottaa valokuvaa siihen osuvan valon m\u00e4\u00e4r\u00e4n minimoimiseksi, mutta se on kiintoisa n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 juuri siihen liittyv\u00e4n historian sek\u00e4 sen todella valtavan koon vuoksi.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Museon ylimm\u00e4ss\u00e4 kerroksessa on tarjolla lis\u00e4\u00e4 materiaalia Amerikan sotaisan historian varrelta. Pysyv\u00e4isn\u00e4yttelyss\u00e4 esitell\u00e4\u00e4n monenlaista aineistoa toisen maailmansodan julisteista aina Syyskuun 11. p\u00e4iv\u00e4n tapahtumiin saakka. Kerroksessa on n\u00e4ytteill\u00e4 my\u00f6s hieman kevyempi\u00e4 aiheita, kuten amerikkalaisen populaarikulttuurin hahmoja. Pieness\u00e4 erikoisn\u00e4yttelyss\u00e4 esitell\u00e4\u00e4n Yhdysvaltojen presidentille kuuluvaa esineist\u00f6\u00e4, kuten Valkoisen talon juhla-astiastoa sek\u00e4 presidentin puolison juhlapukuja. Mekkon\u00e4yttely onkin yksi museon suosituimmista.<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/amerikan_historian_museo6.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/thumbs\/thumbs_amerikan_historian_museo6.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/wtc_romua.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/thumbs\/thumbs_wtc_romua.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Amerikan sotaista historiaa<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/sotajulisteita.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/thumbs\/thumbs_sotajulisteita.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Toisen maailmansodan julisteita<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/kermit.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/thumbs\/thumbs_kermit.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/michelle_obaman_mekko.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/thumbs\/thumbs_michelle_obaman_mekko.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Populaarikulttuurin hahmoja<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Mielest\u00e4ni <em>National Museum of American History<\/em> oli eritt\u00e4in kiintoisa n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 ja listaisinkin sen Washingtonin museoiden top5:een. Minulla kului museolla kaksi tuntia rattoisasti ja suosittelen sit\u00e4 vilpitt\u00f6m\u00e4sti kaupungissa vierailevalle.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Maanantaina sitten Niina saapui t\u00e4nne Washingtoniin <a href=\"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/?p=1721\">omalle kahden viikon ty\u00f6matkalleen<\/a>. Meill\u00e4 oli ollut <a href=\"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/?p=1099\">vuosip\u00e4iv\u00e4<\/a> kaksi viikkoa aiemmin ja sen kunniaksi k\u00e4vimme keskiviikkona sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4 yhteisen juhlaillallisen. Illallispaikaksi valikoutui Georgetownin kaupunginosassa sijaitseva fiini <em>1789 Restaurant<\/em>, joka on yksi Washingtonin parhaita ravintoloita. Ravintola sijaitsee nimess\u00e4\u00e4n olevan vuosiluvun historiallisessa rakennuksessa ja siell\u00e4 on ruokaillut useita Yhdysvaltojen presidenttej\u00e4 sek\u00e4 huippupoliitikkoja. Esimerkiksi Barack Obama on kestitt\u00e4nyt siell\u00e4 Saksan liittokansleri Angela Merkeli\u00e4 t\u00e4m\u00e4n Yhdysvaltojen vierailulla.<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/vuosipaivan_illallinen8.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/vuosipaivan_illallinen8.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Fiini 1789 Restaurant<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/vuosipaivan_illallinen7.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/thumbs\/thumbs_vuosipaivan_illallinen7.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/vuosipaivan_illallinen6.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/thumbs\/thumbs_vuosipaivan_illallinen6.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Juhlaillallisella<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Ravintola on ruokalistaltaan ranskalainen ja me valitsimme listalta erilaista kalaa yhdistelevi\u00e4 ruokia. Kuten odottaa saattoi, oli ruoka j\u00e4lkiruokia my\u00f6den suussasulavaa ja se kruunasi juhlap\u00e4iv\u00e4mme mit\u00e4 upeimmin. Yhteisen viikkomme aikana k\u00e4vimme viel\u00e4 torstaina valokuvaamassa p\u00e4\u00e4kaupunkia pime\u00e4ll\u00e4, mist\u00e4 kuvasatoa viel\u00e4 uuden kirjoituksen muodossa.<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/vuosipaivan_illallinen5.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/thumbs\/thumbs_vuosipaivan_illallinen5.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/vuosipaivan_illallinen2.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/thumbs\/thumbs_vuosipaivan_illallinen2.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/vuosipaivan_illallinen3.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/thumbs\/thumbs_vuosipaivan_illallinen3.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><br \/>\n<a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/vuosipaivan_illallinen4.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/thumbs\/thumbs_vuosipaivan_illallinen4.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><a href=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/vuosipaivan_illallinen1.jpg\"><img decoding=\"async\" style=\"border: 0px none; margin: 5px;\" src=\"\/blog\/wp-content\/uploads\/2013\/thumbs\/thumbs_vuosipaivan_illallinen1.jpg\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><em>Herkullisia luomuksia<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Viime sunnuntainen museokierrokseni Washingtonissa jatkui Smithsonianin upean luonnontieteellisen museon j\u00e4lkeen aivan naapurissa sijaitsevassa Amerikan historian museossa. T\u00e4m\u00e4 vuonna 1964 avautunut museo keskittyy nimens\u00e4 mukaisesti Yhdysvaltojen historian sek\u00e4 kulttuurin esittelyyn ja on Smithsonianin museoille tyypillisesti ilmainen.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":11404,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[3,7,12,890],"tags":[883,139,457,880,882,936,469,395,11],"class_list":["post-6045","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-arki-ulkomailla","category-matkakertomukset","category-matkalla-kerrottua","category-yhdysvallat","tag-1789-restaurant","tag-historiaa-2","tag-matkakertomus-washington","tag-museot","tag-national-museum-of-american-history","tag-ravintolat","tag-smithsonian","tag-washington","tag-matkakertomukset-yhdysvallat"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/amerikan_historian_museo_banner-1.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack-related-posts":[{"id":5973,"url":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/2013\/national-museum-of-natural-history\/","url_meta":{"origin":6045,"position":0},"title":"National Museum of Natural History","author":"Klaus Johansson","date":"3. maaliskuuta 2013","format":false,"excerpt":"Washingtonissa p\u00e4\u00e4paikkaansa pit\u00e4v\u00e4n Smithsonian-instituutin merkitt\u00e4vin museo p\u00e4\u00e4kaupungissa on luonnontieteiden esittelyyn keskittyv\u00e4 National Museum of Natural History. T\u00e4m\u00e4 National Mall -keskuspuiston pohjoisreunalla sijaitseva suuri museorakennus on maailman kolmanneksi vierailluin museo Pariisin Louvren sek\u00e4 Pekingiss\u00e4 sijaitsevan Kiinan kansallismuseon j\u00e4lkeen. 33 000 neli\u00f6metrin n\u00e4yttelytiloja k\u00e4y vuosittain katsomassa per\u00e4ti 7,3 miljoonaa ihmist\u00e4. Smithsonianin museoille\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa &quot;Arki ulkomailla&quot;","block_context":{"text":"Arki ulkomailla","link":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/category\/arki-ulkomailla\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/luonnontieteellinen_museo_banner-1.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/luonnontieteellinen_museo_banner-1.jpg?resize=350%2C200&ssl=1 1x, https:\/\/i0.wp.com\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/luonnontieteellinen_museo_banner-1.jpg?resize=525%2C300&ssl=1 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/luonnontieteellinen_museo_banner-1.jpg?resize=700%2C400&ssl=1 2x"},"classes":[]},{"id":1657,"url":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/2013\/national-air-and-space-museum\/","url_meta":{"origin":6045,"position":1},"title":"National Air and Space Museum","author":"Klaus Johansson","date":"10. helmikuuta 2013","format":false,"excerpt":"Viime lauantai oli ensimm\u00e4inen hetki harrastaa hieman turismia t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Washingtonissa. Koska p\u00e4iv\u00e4 oli pilvinen, suuntasin heti aamup\u00e4iv\u00e4st\u00e4 sis\u00e4tiloihin. Washingtonin keskustassa sijaitsee National Mall nimell\u00e4 tunnettu valtava puisto, joka muodostaa koko keskustan rungon. Kolme kilometri\u00e4 pitk\u00e4n ja 120 metri\u00e4 leve\u00e4n puiston it\u00e4p\u00e4\u00e4ss\u00e4 sijaitsee Yhdysvaltojen senaatin United States Capitol ja l\u00e4nsip\u00e4\u00e4ss\u00e4 Lincoln\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa &quot;Arki ulkomailla&quot;","block_context":{"text":"Arki ulkomailla","link":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/category\/arki-ulkomailla\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/maalaus_avaruusmuseossa_banner.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/maalaus_avaruusmuseossa_banner.jpg?resize=350%2C200&ssl=1 1x, https:\/\/i0.wp.com\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/maalaus_avaruusmuseossa_banner.jpg?resize=525%2C300&ssl=1 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/maalaus_avaruusmuseossa_banner.jpg?resize=700%2C400&ssl=1 2x"},"classes":[]},{"id":6703,"url":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/2013\/kansallisdokumentteja-seka-valkoinen-talo\/","url_meta":{"origin":6045,"position":2},"title":"Kansallisdokumentteja sek\u00e4 Valkoinen talo","author":"Klaus Johansson","date":"24. helmikuuta 2013","format":false,"excerpt":"Amerikkalaiset ovat vahvasti periaatteen ihmisi\u00e4, vaikka niiden mukainen el\u00e4minen onkin usein vain sinne p\u00e4in. Suurin aate on kuitenkin vapaus (freedom!) ja sit\u00e4 amerikkalaiset jaksavat toistaa kyll\u00e4stymiseen asti kaikissa mahdollisissa yhteyksiss\u00e4. Nykyisin l\u00e4hinn\u00e4 teoreettinen amerikkalainen vapaus kuitenkin konkretisoituu muutamaan historialliseen dokumenttiin, joita s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n Washingtonin ydinkeskustassa National Mallin varrella sijaitsevassa Amerikan Kansallisarkistossa\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa &quot;Matkakertomukset&quot;","block_context":{"text":"Matkakertomukset","link":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/category\/matkakertomukset\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/valkoinen_talo_banner-1.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/valkoinen_talo_banner-1.jpg?resize=350%2C200&ssl=1 1x, https:\/\/i0.wp.com\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/valkoinen_talo_banner-1.jpg?resize=525%2C300&ssl=1 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/valkoinen_talo_banner-1.jpg?resize=700%2C400&ssl=1 2x"},"classes":[]},{"id":1762,"url":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/2011\/museum-fur-fotografie\/","url_meta":{"origin":6045,"position":3},"title":"Museum f\u00fcr Fotografie","author":"Klaus Johansson","date":"6. toukokuuta 2011","format":false,"excerpt":"Olemme t\u00e4ss\u00e4 kev\u00e4\u00e4n mittaan yritt\u00e4neet hieman tsempata Berliinin lukuisten museoiden ja n\u00e4yttelyiden suhteen. K\u00e4vimme maaliskuussa kauhistelemassa nykytaiteen tilaa Hamburger Bahnhofilla, mist\u00e4 pari viikkoa my\u00f6hemmin teimme samanlaisen perjantaiekskursion l\u00e4nsikeskustassa sijaitsevan Museum f\u00fcr Fotografien tiloihin. Kyseisen museon nimi on hieman harhaanjohtava, sill\u00e4 kyseess\u00e4 ei ole mik\u00e4\u00e4n valokuvausta yleisesti esittelev\u00e4 museo. Museon ylin\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa &quot;Arki Saksassa&quot;","block_context":{"text":"Arki Saksassa","link":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/category\/arki-ulkomailla\/arki-saksassa\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/newtownin_tuotantoa_banner-1.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/newtownin_tuotantoa_banner-1.jpg?resize=350%2C200&ssl=1 1x, https:\/\/i0.wp.com\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/newtownin_tuotantoa_banner-1.jpg?resize=525%2C300&ssl=1 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/newtownin_tuotantoa_banner-1.jpg?resize=700%2C400&ssl=1 2x"},"classes":[]},{"id":1697,"url":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/2013\/abraham-lincolnin-salamurha\/","url_meta":{"origin":6045,"position":4},"title":"Abraham Lincolnin salamurha","author":"Klaus Johansson","date":"27. helmikuuta 2013","format":false,"excerpt":"Yhdysvaltojen 16. presidentti Abraham Lincoln on amerikkalaisten suosikkipresidentti, joka on maassa melkein myyttisess\u00e4 asemassa. T\u00e4h\u00e4n asemaan Lincolnin ovat nostaneet h\u00e4nen ansioikseen luettavat maan johtaminen kivuliaan Amerikan sis\u00e4llissodan l\u00e4vitse sek\u00e4 orjuuden lopettaminen maassa. Myyttiseen asemaan h\u00e4net on kuitenkin kohottanut h\u00e4nt\u00e4 vastaan laadittu salaliito, joka johti Lincolnin murhaan 14. huhtikuuta 1865 Washingtonin\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa &quot;Arki ulkomailla&quot;","block_context":{"text":"Arki ulkomailla","link":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/category\/arki-ulkomailla\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/murhapistooli_banner-1.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/murhapistooli_banner-1.jpg?resize=350%2C200&ssl=1 1x, https:\/\/i0.wp.com\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/murhapistooli_banner-1.jpg?resize=525%2C300&ssl=1 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/murhapistooli_banner-1.jpg?resize=700%2C400&ssl=1 2x"},"classes":[]},{"id":6966,"url":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/2013\/washington-pimean-jalkeen\/","url_meta":{"origin":6045,"position":5},"title":"Washington pime\u00e4n j\u00e4lkeen","author":"Klaus Johansson","date":"8. maaliskuuta 2013","format":false,"excerpt":"Niinan saavuttua t\u00e4ll\u00e4 viikolla Washingtoniin omalle ty\u00f6matkalleen, tarjoutui minulle mahdollisuus viett\u00e4\u00e4 h\u00e4nen kanssaan muutama p\u00e4iv\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupungissa ennen omaa kotiinpaluutani loppuviikosta. Koska Niinan hotelli sijaitsi aivan ydinkeskustassa, p\u00e4\u00e4tin muuttaa sinne viimeisen viikon ajaksi hieman syrj\u00e4isest\u00e4 Pentagon Cityn alueelta. Sijainti keskustassa mahdollisti meid\u00e4n my\u00f6s l\u00e4hte\u00e4 katsomaan Washingtonia aivan uudella tavalla eli pime\u00e4n\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa &quot;Matkakertomukset&quot;","block_context":{"text":"Matkakertomukset","link":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/category\/matkakertomukset\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/washington_monument_pimealla_banner-1.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/washington_monument_pimealla_banner-1.jpg?resize=350%2C200&ssl=1 1x, https:\/\/i0.wp.com\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/washington_monument_pimealla_banner-1.jpg?resize=525%2C300&ssl=1 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/washington_monument_pimealla_banner-1.jpg?resize=700%2C400&ssl=1 2x"},"classes":[]}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6045","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6045"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6045\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11405,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6045\/revisions\/11405"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media\/11404"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6045"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6045"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6045"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}