{"id":6703,"date":"2013-02-24T12:46:11","date_gmt":"2013-02-24T20:46:11","guid":{"rendered":"http:\/\/13.53.127.146\/?p=6703"},"modified":"2021-01-21T19:42:43","modified_gmt":"2021-01-22T03:42:43","slug":"kansallisdokumentteja-seka-valkoinen-talo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/2013\/kansallisdokumentteja-seka-valkoinen-talo\/","title":{"rendered":"Kansallisdokumentteja sek\u00e4 Valkoinen talo"},"content":{"rendered":"

Amerikkalaiset ovat vahvasti periaatteen ihmisi\u00e4, vaikka niiden mukainen el\u00e4minen onkin usein vain sinne p\u00e4in. Suurin aate on kuitenkin vapaus (freedom!<\/em>) ja sit\u00e4 amerikkalaiset jaksavat toistaa kyll\u00e4stymiseen asti kaikissa mahdollisissa yhteyksiss\u00e4. Nykyisin l\u00e4hinn\u00e4 teoreettinen amerikkalainen vapaus kuitenkin konkretisoituu muutamaan historialliseen dokumenttiin, joita s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n Washingtonin ydinkeskustassa National Mallin<\/em> varrella sijaitsevassa Amerikan Kansallisarkistossa (National Archives Building<\/em>).<\/p>\n

<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Kansallisarkisto takaata<\/em><\/p>\n

Ulkoa kreikkalaiselta pyh\u00e4k\u00f6lt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4n rakennus ei<\/strong> kuulu lukuisten ymp\u00e4r\u00f6ivien museoiden tapaan Smithsonianin<\/em> museoiden<\/a> joukkoon, vaan on liittovaltion operoima. Rakennukseen on silti ilmainen p\u00e4\u00e4sy. Turvatarkastukset ovat kuitenkin tiukat, eik\u00e4 rakennuksessa saa valokuvata ollenkaan. Rakennuksen ensimm\u00e4isen kerroksen pieness\u00e4 n\u00e4yttelyss\u00e4 esitell\u00e4\u00e4n Amerikan historiaa<\/a>. Esill\u00e4 on monenlaista kiintoisaa materiaalia ja dokumentteja, joista tekee kiehtovan tieto siit\u00e4 ett\u00e4 ne ovat aitoja ja alkuper\u00e4isi\u00e4. Esill\u00e4 ovat muun muassa yksi ainoista Magna Cartan<\/em> kopioista vuodelta 1297, jolla rajoitettiin Englannin kuninkaan tuolloisia valtaoikeuksia.<\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Varsinainen julkisivu<\/em><\/p>\n

Merkitt\u00e4v\u00e4 dokumentti on my\u00f6s Louisianan ostosopimus Ranskalta<\/a> vuonna 1803. Tuolloinen Ranskan hallitsema Louisiana kattoi melkein koko Amerikan Keskil\u00e4nnen, ylt\u00e4en Meksikonlahdelta aina Kanadan rajalle saakka. T\u00e4m\u00e4 valtava maa-alue myytiin Napoleonin suostumuksella Yhdysvalloille 15 miljoonalla dollarilla\u00a0 ja se tuplasi nuoren liittovaltion koon, ylt\u00e4en it\u00e4rannikolta aina Kalliovuorille saakka.<\/p>\n

Eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4 historiallinen dokumentti on my\u00f6s vuonna 1863 presidentti Abraham Lincolnin<\/a> allekirjoittama Emancipation Proclamation<\/em>, joka teki Amerikan kolmesta miljoonasta mustasta orjasta yhdess\u00e4 y\u00f6ss\u00e4 vapaita kansalaisia. T\u00e4t\u00e4 julistusta pidet\u00e4\u00e4n Lincolnin merkitt\u00e4vimp\u00e4n\u00e4 tekona presidenttikaudellaan ja sen vuoksi h\u00e4n onkin Yhdysvaltojen kaikkien aikojen suosituin presidentti.<\/p>\n

Kaikkein pyhimm\u00e4t dokumentit sijaitsevat kuitenkin rakennuksen toisessa kerroksessa sijaitsevassa suuressa py\u00f6re\u00e4ss\u00e4 salissa. Siell\u00e4 ovat vierekk\u00e4in Yhdysvaltojen itsen\u00e4isyysjulistus vuodelta 1776, perustuslaki vuodelta 1788 sek\u00e4 maan perusoikeusjulistus vuodelta 1791. N\u00e4ist\u00e4 viimeiseksi mainittu sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 sen kuuluisan lis\u00e4artiklan amerikkalaisille pyh\u00e4st\u00e4 aseenkanto-oikeudesta. Dokumentit ovat tarkasti vartioidut ja niit\u00e4 s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n paksujen turvalasien suojaamissa vitriineiss\u00e4. Valokuvia ei saa ottaa, mutta dokumentteja voi tarkastella hyvin l\u00e4helt\u00e4. Ne ovat kuitenkin alkusanoja lukuunottamatta sangen ep\u00e4selvi\u00e4 vanhan kaunokirjoituksen vuoksi.<\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Kolme pyhint\u00e4 dokumenttia (kuvat Wikipediasta)<\/em><\/p>\n

Vaikka vierailusta kansallisarkistossa ei j\u00e4\u00e4kk\u00e4\u00e4n hirve\u00e4sti k\u00e4teen, on kuitenkin kiintoisaa voida sanoa n\u00e4hneens\u00e4 n\u00e4m\u00e4 useasti mainitut ”el\u00e4m\u00e4\u00e4 suuremmat” dokumentit. Ja jos jotain haluaa j\u00e4\u00e4v\u00e4n k\u00e4teen, on kansallisarkiston alakerrassa (tietenkin) lahjatavaramyym\u00e4l\u00e4, josta voi ostaa itsen\u00e4isyysjulistuksen t-paidalle, kahvimukiin tai vaikka mihin painettuna (ei kuitenkaan vessapaperina).<\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Patsaita Valkoisen talon l\u00e4hettyvill\u00e4<\/em><\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Rakennuksia Pennsylvania Avenuen varella<\/em><\/p>\n

Kansallisarkistolta on vain lyhyt k\u00e4vely Pennsylvania Avenuea<\/em> pitkin kadun l\u00e4nsip\u00e4\u00e4ss\u00e4 sijaitsevalle Amerikan kenties pyhimm\u00e4lle rakennukselle, Valkoiselle talolle. T\u00e4m\u00e4 Yhdysvaltojen presidentin virka-asuntona toimiva pieni valkea talo valmistui vuonna 1800 juuri sopivasti kanadalaisten (Englantilaisten) poltettavaksi Vuoden 1812 sodassa vuonna 1814. Lyhyen sodan j\u00e4lkeen rakennus j\u00e4lleenrakennettiin nopeasti ja sit\u00e4 on sittemmin laajennettu moneen otteeseen sen yli 200-vuotisen historian aikana.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Katul\u00e4tk\u00e4\u00e4 sunnuntaiaamuna<\/em><\/p>\n

Rakennuksen n\u00e4kyvin osa on sen keskiosassa sijaitseva Executive Residence<\/em>, miss\u00e4 sijaitsevat presidentin perheen asuintilat. It\u00e4puolella sijaitseva East Wing<\/em> k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 presidentin puolison henkil\u00f6kunnan toimitiloja sek\u00e4 erilaisia toimistoja. It\u00e4siiven alapuolella sijaitsee my\u00f6s ydinpommin kest\u00e4v\u00e4 bunkkeri.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Pieni valkea talo<\/em><\/p>\n

Tunnetuin osa rakennusta on kuitenkin n\u00e4kyvilt\u00e4 piilossa sijaitseva West Wing<\/em> eli l\u00e4nsisiipi, jossa sijaitsevat presidentin kansilan viralliset kokous- ja toimistotilat sek\u00e4 presidentin virallinen ty\u00f6huone, kuuluisa Oval Office<\/em>. Perinteeseen kuuluen jokainen presidentti saa vuorollaan sisustaa ja kalustaa ovaalin huoneen haluamallaan tavalla. Muutamat presidentit ovat jopa laajentaneet huonetta historian saatossa, mutta nykyisen huoneen mitat ovat vuodelta 1934.<\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Valkoisen talon etel\u00e4puolen puutarha<\/em><\/p>\n

Valkoiseen taloon j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n pieni m\u00e4\u00e4r\u00e4 turistikierroksia, mutta kierrokselle p\u00e4\u00e4seminen vaatii ajanvarausta l\u00e4hemm\u00e4s puoli vuotta etuk\u00e4teen. N\u00e4in ollen minulla ei ollut mahdollisuutta n\u00e4hd\u00e4 taloa sis\u00e4lt\u00e4, mutta koska se sijaitsee l\u00e4hell\u00e4 toimistoamme, k\u00e4velin kuitenkin rakennuksen ohitse useaan otteeseen. L\u00e4himm\u00e4s rakennusta p\u00e4\u00e4see sen pohjoispuolelta, sill\u00e4 etel\u00e4puolelta sit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i Valkoisen talon suuri puutarha. Turvaj\u00e4rjestelyt ovat tiukat ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t kadut ovat olleet suljettuina autoliikenteelt\u00e4 aina Oklahoma Cityn pommi-iskusta<\/a> l\u00e4htien. K\u00e4vellen on kuitenkin edelleen mahdollista p\u00e4\u00e4st\u00e4 sek\u00e4 p\u00e4ivin ett\u00e4 \u00f6in rautaisen piha-aidan kupeeseen, mutta l\u00e4hemm\u00e4s p\u00e4\u00e4sev\u00e4t vain oikeasti t\u00e4rke\u00e4t henkil\u00f6t.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Turisteja Valkoisen talon edustalla<\/em><\/p>\n

Pienen Valkoisen talon l\u00e4nsipuolella sijaitsee suuri ranskalaisvaikutteinen hallintorakennus joka tunnetaan nimell\u00e4 Eisenhower Executive Office Building<\/em>. Rakennus on yhteydess\u00e4 Valkoiseen talon l\u00e4nsiipeen ja siell\u00e4 sijaitsee varapresidentin toimisto sek\u00e4 lis\u00e4\u00e4 erin\u00e4isi\u00e4 toimistotiloja. Vuonna 1888 valmistunut valtava rakennus on pieneen Valkoiseen taloon verrattuna melkoinen n\u00e4ky ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kauniilta aurinkoisena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Kookas Eisenhower Executive Office Building<\/em><\/p>\n

Valkoinen talo on pohjoinen osa Lincoln Memorialin<\/em><\/a>, Jefferson Memorialin<\/em><\/a> ja United States Capitolin<\/em><\/a> muodostomaa suurta risti\u00e4, jonka keskell\u00e4 National Mallin ytimess\u00e4 sijaitsee Washington Monumentin<\/em> korkea kivipaasi kaupungin maamerkkin\u00e4. Yhdess\u00e4 n\u00e4m\u00e4 rakennukset sek\u00e4 Smithsonian museot<\/a> National Mallin varrella muodostavat Yhdysvaltojen p\u00e4\u00e4kaupungin syd\u00e4men ja ovat hyvin mielenkiintoiset kaupungissa vierailevan tutustua.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Washington Monument<\/em><\/p>\n

Itse kerkesin kuuden viikon<\/a> aikana tutustua n\u00e4ist\u00e4 jokaiseen ja pidin niist\u00e4 kaikista hieman eri syist\u00e4. Yhdess\u00e4 n\u00e4m\u00e4 rakennukset muodostavat hienon kokonaisuuden joka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 varmasti viel\u00e4kin upeammalta kauniina kes\u00e4p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kev\u00e4ttalven sijaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Amerikkalaiset ovat vahvasti periaatteen ihmisi\u00e4, vaikka niiden mukainen el\u00e4minen onkin usein vain sinne p\u00e4in. Suurin aate on kuitenkin vapaus (freedom!) ja sit\u00e4 amerikkalaiset jaksavat toistaa kyll\u00e4stymiseen asti kaikissa mahdollisissa yhteyksiss\u00e4. Nykyisin l\u00e4hinn\u00e4 teoreettinen amerikkalainen vapaus kuitenkin konkretisoituu muutamaan historialliseen dokumenttiin, joita s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n Washingtonin ydinkeskustassa National Mallin varrella sijaitsevassa Amerikan Kansallisarkistossa (National Archives Building).<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":11386,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[7,890],"tags":[139,457,880,903,902,460,395,461,11],"class_list":["post-6703","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-matkakertomukset","category-yhdysvallat","tag-historiaa-2","tag-matkakertomus-washington","tag-museot","tag-national-archives-building","tag-national-mall","tag-valkoinen-talo","tag-washington","tag-washington-monument","tag-matkakertomukset-yhdysvallat"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/valkoinen_talo_banner-1.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6703","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6703"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6703\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11387,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6703\/revisions\/11387"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media\/11386"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6703"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6703"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6703"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}