{"id":731,"date":"2011-08-28T10:53:22","date_gmt":"2011-08-28T17:53:22","guid":{"rendered":"http:\/\/13.53.127.146\/?p=731"},"modified":"2023-02-11T19:35:38","modified_gmt":"2023-02-12T03:35:38","slug":"aatelishaat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/2011\/aatelishaat\/","title":{"rendered":"Aatelish\u00e4\u00e4t"},"content":{"rendered":"

Saksassa ei ole ollut monarkiaa sitten ensimm\u00e4isen maailmansodan p\u00e4\u00e4ttymisen ja sit\u00e4 seuranneen Versailesin rauhansopimuksen, mutta entiset aatelissuvut ovat toki silti edelleen olemassa. Suvuista kenties merkitt\u00e4vin on Berliinin ja Brandenburgin seuduilla aikoinaan p\u00e4\u00e4paikkaansa pit\u00e4nyt Hohenzollernin 950-vuotinen kuninkaallinen ruhtinassuku. Suku tunnetaan erityisesti 1700- ja 1800-lukujen Preussin kuningaskunnan kuninkaistaan sek\u00e4 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Saksan keisarikunnan (”Zweites Reich”<\/em>, suom. ”toinen valtakunta”<\/em>) keisareina. Suvun kenties tunnetuin hallitsija oli keisari Vilhelm II, joka j\u00e4i historiaan Saksan viimeisen\u00e4 monarkkina. Hohenzollernin nimeen t\u00f6rm\u00e4\u00e4 kuitenkin yh\u00e4 edelleen esimerkiksi Berliiniss\u00e4 kulkiessaan<\/a>, sill\u00e4 monet aukiot ja rakennukset kantavat edelleen suvun nimi\u00e4.<\/p>\n

<\/p>\n

Hohenzollernin suvun nykyinen p\u00e4\u00e4mies on ollut vuodesta 1994 saakka 35-vuotias Preussin prinssi Georg Friedrich Ferdinand<\/strong>. H\u00e4n on Vilhelm II:n lapsenlapsenlapsi ja luonnollisesti aatelinen kuitenkin ilman mink\u00e4\u00e4nlaista valtaa. Vaikka Saksassa ei kaipaillakaan keisarikunnan aikaista autoritarismia, on t\u00e4\u00e4ll\u00e4kin yleist\u00e4 nauttia vanhojen perinteiden harjoittamista juhlallisuuksista. Sellaiseen tarjoutui eilen mahdollisuus, kun Georg Friedrich Ferdinandand avioitui L\u00e4nsi-Saksalaisen Hessenin alueella hallinneen Isenburgin suvun prinsessa Sophie Johanna Marian<\/strong> kanssa. Juhlallisuuksia vietettiin Potsdamissa Sanssoucin puistossa<\/a> sijaitsevassa Friedenkirchess\u00e4<\/em>, joka kuului aikanaan Hohenzollernin suvun omistuksiin. Paikalla oli 650 vierasta, joista monet Euroopan aatelissukujen edustajia sek\u00e4 saksalaisia kuuluisuuksia. Tilaisuus my\u00f6s televisioitiin ja n\u00e4ytettiin suorana RBB-televisiokanavalla.<\/p>\n

Itse en n\u00e4hnyt l\u00e4hetyst\u00e4, mutta bongasin h\u00e4\u00e4uutisen netist\u00e4. Kiinnostavaa aiheessa on sukeltaa pintapuolisesti t\u00e4m\u00e4n entisen mahtisuvun historiaan, sill\u00e4 suvulla on ollut suuri merkitys nykyisen Saksan ja Euroopan muodostumiseen. Varsinkin 1700- ja 1800-luvuilla Berliiniss\u00e4 ja Potsdamissa<\/a> asuneet Preussin kuninkaat ja my\u00f6hemmin keisarit hallitsivat koko pohjoista Saksaa ja suuri alueita nykyisest\u00e4 Puolasta. N\u00e4m\u00e4 alueet olivat perusta Saksan yhdistymiselle<\/a>, mink\u00e4 lis\u00e4ksi juuri Saksan keisarikunnan alueilla tapahtunut voimakas teollistuminen 1800-luvun lopulla loi pohjan Saksan yh\u00e4 edelleen menestyv\u00e4lle teollisuudelle ja sit\u00e4 seuranneelle vauraudelle.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 valossa t\u00e4llaista eliitin juhlaa on kiinnostavaa seurata, sill\u00e4 pitkiss\u00e4 perinteiss\u00e4 ja sit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4ss\u00e4 historiassa on paljon kiintoisaa opittavaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Saksassa ei ole ollut monarkiaa sitten ensimm\u00e4isen maailmansodan p\u00e4\u00e4ttymisen ja sit\u00e4 seuranneen Versailesin rauhansopimuksen, mutta entiset aatelissuvut ovat toki silti edelleen olemassa. Suvuista kenties merkitt\u00e4vin on Berliinin ja Brandenburgin seuduilla aikoinaan p\u00e4\u00e4paikkaansa pit\u00e4nyt Hohenzollernin 950-vuotinen kuninkaallinen ruhtinassuku. Suku tunnetaan erityisesti 1700- ja 1800-lukujen Preussin kuningaskunnan kuninkaistaan sek\u00e4 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Saksan keisarikunnan (”Zweites … Jatka lukemista ”Aatelish\u00e4\u00e4t”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":11438,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[18,3],"tags":[25,139,228,276,190],"class_list":["post-731","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-arki-saksassa","category-arki-ulkomailla","tag-ajankohtaista","tag-historiaa-2","tag-potsdam","tag-preussi","tag-saksa"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/preussilaiset_aatelishaat_banner.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/731","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=731"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/731\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11439,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/731\/revisions\/11439"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media\/11438"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=731"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=731"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=731"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}