{"id":8736,"date":"2014-02-23T14:07:34","date_gmt":"2014-02-23T22:07:34","guid":{"rendered":"http:\/\/13.53.127.146\/?p=8736"},"modified":"2022-11-11T15:31:47","modified_gmt":"2022-11-11T23:31:47","slug":"apollon-jalanjaljilla-houston-space-centerilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/2014\/apollon-jalanjaljilla-houston-space-centerilla\/","title":{"rendered":"Apollon jalanj\u00e4ljiss\u00e4 Houston Space Centerill\u00e4"},"content":{"rendered":"

Jatkoa t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>. Matkakertomuksen muut osat l\u00f6ytyv\u00e4t t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/em><\/p>\n

Noin 40 kilometri\u00e4 Houstonista<\/a> kaakkoon sijaitsee Yhdysvaltojen avaruushallinto NASA:n<\/em> kuuluisa koulutus- ja komentokeskus Lyndon B. Johnson Space Center<\/em>. Avaruuskeskus perustettiin vuonna 1961, presidentti John F. Kennedyn k\u00e4ynnistetty\u00e4 vuosikymmenen loppuun huipentuvan avaruuskilpailun Neuvostoliiton kanssa ihmisen viemisest\u00e4 Kuuhun ja takaisin kuuluisassa puheessaan kansalle.<\/p>\n

<\/p>\n

Huolellisen valinnan j\u00e4lkeen keskuksen sijainniksi valikoitui Houston kaupungissa sijaitsevan merkitt\u00e4v\u00e4n teollisuus- ja koulutuskeskittym\u00e4n ansiosta. Houston ei kuitenkaan ollut alkuper\u00e4inen ykk\u00f6svaihtoehto, vaan selvitysryhm\u00e4n suosikki oli Tampassa sijaitseva sotilastukikohta. P\u00e4\u00e4t\u00f6s k\u00e4\u00e4ntyi kuitenkin Houstonin eduksi ilmavoimien luovuttua suunnitelmistaan luopua Tampan tukikohdasta.<\/p>\n

Houstoniin rakentui 60-luvun aikana laaja avaruuskeskus, johon kuuluu tasan sata rakennusta. Keskuksen p\u00e4\u00e4teht\u00e4v\u00e4ksi tuli amerikkalaisten astronauttien kouluttaminen, miss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 se palvelee yh\u00e4 edelleen. Houstonissa ty\u00f6skentelee nykyisin 110 astronauttia, 3200 virkamiest\u00e4 sek\u00e4 15 000 avaruussektorin konsulttia, jotka ty\u00f6skentelev\u00e4t NASA:n alaisuudessa erilaisten avaruusprojektien parissa. Koulutustoimintaa varten Houstoniin on rakennettu laajat harjoitustilat, joihin kuuluvat astronauttien k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 mikropainovoimaa imitoiva valtava vesiallas sek\u00e4 t\u00e4ydellinen kopio kansainv\u00e4lisen avaruuskeskuksen moduuleista.<\/p>\n

<\/a><\/a><\/p>\n

Houston Space Center<\/em><\/p>\n

Keskuksen toinen merkitt\u00e4v\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 on aktiivisten avaruusteht\u00e4vien komentokeskuksena toimiminen, mik\u00e4 k\u00e4ynnistyi vuonna 1965\u00a0 Amerikan toisen miehitetyn avaruuslennon Gemini 4<\/em> aikana. Kuuluisa Houstonin komentokeskuksesta tuli Apollo-teht\u00e4vien aikana, jotka huipentuivat vuonna 1969 Apollo 11<\/em> miehist\u00f6n laskeutumiseen Kuuhun ja turvalliseen paluumatkaan. T\u00e4m\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 t\u00e4ytti Kennedyn kahdeksan vuotta aiemmin antaman lupauksen, joskaan salamurhattu presidentti<\/a> ei koskaan n\u00e4hnyt t\u00e4t\u00e4 hetke\u00e4. Apollo-teht\u00e4vien j\u00e4lkeen Houston toimi my\u00f6s sukkulalentojen komentokeskuksena aina niiden laukkauttamiseen asti vuonna 2011. Nykyisin Houston toimii kansainv\u00e4lisen avaruuskeskus ISS:n amerikkalaisena komentokeskuksena.<\/p>\n

<\/a><\/a><\/p>\n

Historiallisia sek\u00e4 nykyisi\u00e4 avaruusteht\u00e4vi\u00e4<\/em><\/p>\n

Kylm\u00e4n sodan aikana NASA:n tiloihin p\u00e4\u00e4sy vaati korkean turvallisuusluokituksen, mutta nykyisin monet rakennukset ovat osin avoinna yleis\u00f6lle ja niiden yhteyteen on rakennettu turismia palvelevia vierailukeskuksia. Space Center Houston<\/em> vet\u00e4\u00e4 vuosittain yli 700 000 vierailijaa ja suuntasimme sinne veljeni kanssa heti aamusta. Keskukselle saavuttaessa on suositeltavaa menn\u00e4 ensiksi p\u00e4\u00e4sylippuun sis\u00e4ltyv\u00e4lle NASA Tram Tourille<\/em>, joka kuljettaa vierailukeskukselta alueen kolmelle merkitt\u00e4v\u00e4lle kohteelle. Alue on valtava, joten rakennusten v\u00e4lill\u00e4 liikkuminen mahdollista ainoastaan minijunalla, johon saattaa joutua jonottamaan my\u00f6hemmin iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 pitki\u00e4 aikoja.<\/p>\n

<\/a><\/a><\/a><\/p>\n

Kiertoajelulle kannattaa osallistua<\/em><\/p>\n

Kierroksen ensimm\u00e4inen kohde on pelkistetysti nimetty Building 9<\/em>, jossa sijaitsee astronauttien harjoittelutiloja. Sinert\u00e4v\u00e4n lasin takaa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n iso halli, jossa on muun muassa kansainv\u00e4lisen avaruusaseman malli, jonka tiloissa voidaan harjoitella eri j\u00e4rjestelmien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Vierailumme aikaan hallissa oli n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 my\u00f6s erilaisia kulkuneuvoja sek\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4. Valitettavasti paikalla oli vain huoltohenkil\u00f6kuntaa, joten emme n\u00e4hneet aitoa astronauttia p\u00e4iv\u00e4ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

<\/a><\/a><\/a>
\n<\/a><\/a><\/a><\/p>\n

Astronauttien harjoittelutiloja<\/em><\/p>\n

Seuraava vierailukohde on kiintoisa Building 30<\/em>, jossa sijaitsee historiallinen Mission Operation Control Room 2<\/em>, josta k\u00e4sin Apollo-teht\u00e4v\u00e4t sek\u00e4 laskeutuminen Kuuhun johdettiin. Tila toimi johtokeskuksena aina vuoteen 1985 saakka, jolloin se museoitiin palauttamalla huone Apollo 11 aikaiseen ulkoasuunsa. Huone sijaitsee rakennuksen kolmannessa kerroksessa, jossa on p\u00e4\u00e4sy komentokeskuksen takaosassa lasin takana sijaitsevaan lehdist\u00f6tilaan, jossa media p\u00e4ivysti historiallisten avaruusteht\u00e4vien aikana. Valvomon muhkeat teatteripenkit ovat ehk\u00e4 mukavimmat joissa olen koskaan istunut ja niilt\u00e4 k\u00e4sin on kiintoisaa kuunnella selostusta Apollo 11:n aikaan huoneessa koetuista hetkist\u00e4.<\/p>\n

<\/a><\/p>\n

Building 30 sis\u00e4ll\u00e4 tehtiin maailmanhistoriaa<\/em><\/p>\n

<\/a><\/a><\/a><\/p>\n

Komentokeskus on palautettu alkuper\u00e4iseen vuoden 1969 asuun<\/em><\/p>\n

On huomionarvoista miten alkeellisilla ”tietokoneilla” NASA:n onnistui vied\u00e4 ihminen Kuuhun ja takaisin, sill\u00e4 ohjauspaneelit ovat nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n verrattuna todella karut. Kaikki avaruusteht\u00e4v\u00e4n vaiheet jouduttiinkin suunnitelemaan etuk\u00e4teen tarkoin, sill\u00e4 niiden aikana Maasta k\u00e4sin ei pystytty kuin tarkkailemaan avaruusmoduulista tulevaa dataa sek\u00e4 ohjaamaan radioliikennett\u00e4. Rakettien ohjaus sek\u00e4 laskeutuminen olivat kuulaskeutujan sek\u00e4 astronauttien itsens\u00e4 vastuulla.<\/p>\n

<\/a><\/a><\/p>\n

Alkeellinenkin tekniikka riitti Kuuhun<\/em><\/p>\n

On upeaa viett\u00e4\u00e4 pieni hetki tilassa, jossa tehtiin maailmanhistoriaa moneenkin otteeseen, huipentuen kuitenkin koko maailman seuraamaan kuulaskeutumiseen hein\u00e4kuun 20. p\u00e4iv\u00e4 1969. Historiallisen avaruuslennon paluukapseli on n\u00e4ytill\u00e4 Washingtonissa<\/a> sijaitsevassa loistavassa National Air and Space Musemissa<\/a>.<\/p>\n

<\/a><\/p>\n

Muistolaatta hein\u00e4kuun 20. p\u00e4iv\u00e4lle 1969<\/em><\/p>\n

Nykyinen moderni komentokeskus sijaitsee edelleen samassa rakennuksessa, mutta sinne ei ole p\u00e4\u00e4sy\u00e4 normaalilla turistikierroksella. Avaruuskeskuksella on kuitenkin mahdollista ottaa osaan ”kulissien takaiseen” privaatimpaan (ja kalliimpaan) kierrokseen, jonka aikana n\u00e4kee k\u00e4sitt\u00e4\u00e4kseni molemmat komentokeskukset sek\u00e4 paljon muuta. Tuo kierros on ehdottomasti jotain, mit\u00e4 haluan tehd\u00e4 viel\u00e4 jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4!<\/p>\n

Kierroksen kolmas kohde on rakettipuisto, jossa on n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 erilaisia avaruusraketteja. Ehdottomasti kiinnostavin on suuren hallin sis\u00e4lle kunnostettu Saturn-V<\/em>, joka toimi miehitettyjen Apollo-teht\u00e4vien kantorakettina. Saturn-V on kaikkien aikojen suurin ihmisen rakentama raketti ja niit\u00e4 rakennettiin yhteens\u00e4 15 kappaletta, joista 13 lensi avaruusteht\u00e4vien aikana. Kaksi j\u00e4ljell\u00e4 olevaa sijaitsevat Houstonissa sek\u00e4 Floridan Kennedy Space Centeriss\u00e4<\/em>. Molemmat ovat kooltaan melkein t\u00e4ydellisi\u00e4, vaikkakin ne on koottu eri Saturn-V rakettien osista. T\u00e4m\u00e4 on pakollistakin, sill\u00e4 kolmivaiheisen raketin kaksi viimeisint\u00e4 vaihetta j\u00e4\u00e4v\u00e4t kiertoradalle, ensimm\u00e4isen ja suurimman m\u00f6tk\u00e4ht\u00e4ess\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6ns\u00e4 j\u00e4lkeen Atlannin valtamereen.<\/p>\n

<\/a><\/p>\n

Rakettipuistossa vierailu kannattaa<\/em><\/p>\n

111 metri\u00e4 pitk\u00e4n ja halkaisijaltaan 10-metrisen raketin n\u00e4keminen on mieleenj\u00e4\u00e4v\u00e4 kokemus. Raketti painaa polttoaineella lastattuna huikeat 3000 tonnia, mink\u00e4 voimalla se kiid\u00e4tt\u00e4\u00e4 avaruuteen saalla vain 120 tonnin painoisen kuorman huikealla 28 000 kilometrin tuntivauhdilla. Suurin osa raketin painosta on siis pelkk\u00e4\u00e4 polttoainetta, joka palaa laukaisun j\u00e4lkeen vain muutaman minuutin aikana. \ud83d\ude2f<\/p>\n

<\/a><\/p>\n

Valtava Saturn-V kantoraketti<\/em><\/p>\n

<\/a><\/a><\/p>\n

Koko raketista avaruuteen p\u00e4\u00e4tyy vain pieni osa<\/em><\/p>\n

<\/a><\/p>\n

K\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien lukemien ymm\u00e4rt\u00e4minen vaatii j\u00e4ttim\u00e4isen raketin n\u00e4kemist\u00e4 omin silmin ja on uskomatonta miten pieni onkaan itse astronauttien miehitt\u00e4m\u00e4 komentomoduuli valtavan raketin k\u00e4rjess\u00e4. Apollo-teht\u00e4vien aikana yhteens\u00e4 vain 24 astronauttia matkasi Kuuhun, joista puolet my\u00f6s laskeutui ja k\u00e4veli Kuun kamaralla. N\u00e4iden kertoman mukaan kyyti laukaisualustalta kiertoradalle Saturn-V kyydiss\u00e4 on hurjin vuoristorata ikin\u00e4. Rajuudestaan huolimatta Saturn-V palveli kuitenkin uskollisesti, eik\u00e4 rakettimalli k\u00e4rsinyt yht\u00e4k\u00e4\u00e4n onnettomuutta 13 lentonsa aikana.<\/p>\n

<\/a><\/a><\/a><\/p>\n

Raketin koon ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 vain n\u00e4kem\u00e4ll\u00e4<\/em><\/p>\n

<\/a><\/p>\n

Rakettipuistossa on usein viikonloppuisin paikalla NASA:n palveluksesta el\u00e4k\u00f6ityneit\u00e4, jotka saapuvat kertomaan aiempien vuosikymmenien operaatioista sek\u00e4 monenlaista mielenkiintoisaa tietoa avaruuskeskuksen toiminnasta. En muista en\u00e4\u00e4 tarkkaan mit\u00e4 kaikkea vanha herrasmies meille kertoi, mutta rakettipuistolla pys\u00e4htymist\u00e4 ei kannata missata!<\/p>\n

<\/a><\/p>\n

NASA:n henkil\u00f6kuntaa tarinoimassa<\/em><\/p>\n

NASA Tram Touriin kuluu helposti tunteja, mink\u00e4 j\u00e4lkeen on hyv\u00e4 tutustua itse vierailukeskukseen. Kovan ja autentisen tietopaketin j\u00e4lkeen itse vierailukeskus tuntui meist\u00e4 kuitenkin hieman k\u00f6yh\u00e4lt\u00e4 ja liian viihdepainotteiselta. Mieleemme tuli huvipuisto, mik\u00e4 ei liene yll\u00e4tys, sill\u00e4 keskuksen suunnitteluun on osallistunut Walt Disney Imagineering<\/em>, joka vastaa Disneyn huvipuistojen suunnittelusta. On toki hyv\u00e4, ett\u00e4 avaruuskeskuksesta pyrit\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n kiintoisa my\u00f6s lapsille, mutta kovan luokan faktoista kiinnostuneena olin hieman pettynyt esiteltyyn.<\/p>\n

<\/a><\/a><\/a>
\n<\/a><\/a><\/a><\/p>\n

Vierailukeskus oli sekoitus faktaa ja viihdett\u00e4<\/em><\/p>\n

N\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 on j\u00e4ljenn\u00f6ksi\u00e4 sek\u00e4 tietoa erilaisista avaruusluotaimista, eri astronauteista sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 kansainv\u00e4lisell\u00e4 avaruusasemalla. Keskuksella oli samaan aikaan menossa my\u00f6s Leonardo DaVincin erikoisia ideoita ja keksint\u00f6j\u00e4 juhlistava erikoisn\u00e4yttely, jossa monet my\u00f6hempin\u00e4 aikoina toteutuneet visiot erilaisista laitteista oli muutettu konkreettiseen muotoon.<\/p>\n

<\/a><\/a><\/a><\/p>\n

DaVincin hulluja ideoita<\/em><\/p>\n

<\/a><\/p>\n

Upea p\u00e4iv\u00e4 Houstonin avaruuskeskuksella<\/em><\/p>\n

Kaiken kaikkiaan vierailumme Lyndon B. Johnson Space Centerill\u00e4 oli todella kiinnostava p\u00e4iv\u00e4 ja olimme molemmat eritt\u00e4in tyytyv\u00e4isi\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4mme. Houstoniin palatessamme keskustelimmekin innostuneesti n\u00e4kem\u00e4st\u00e4mme, miss\u00e4 n\u00e4kee vierailukeskusten kyvyn her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kiinnostuksen avaruutta kohtaan tulevaisuuden toivoissa ja ehk\u00e4 astronauteissakin.<\/p>\n

<\/a><\/p>\n

Paluumatkalla hotellille<\/em><\/p>\n

Seuraavana aamuna matkamme jatkuisi Houstonista kohti pitk\u00e4n Amerikan poikki johtavan automatkamme viimeiseist\u00e4 kohdetta, Mississippi Riverin suuaukolla syv\u00e4ll\u00e4 Lousianan puolella sijaitsevaa New Orleansia. Siit\u00e4 viel\u00e4 t\u00e4m\u00e4n\u00a0 matkakertomukseni viimeisess\u00e4 osassa. \ud83d\ude42<\/p>\n

Seuraavaan osaan t\u00e4st\u00e4. Matkakertomuksen muut osat l\u00f6ytyv\u00e4t t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jatkoa t\u00e4\u00e4lt\u00e4. Matkakertomuksen muut osat l\u00f6ytyv\u00e4t t\u00e4\u00e4lt\u00e4. Noin 40 kilometri\u00e4 Houstonista kaakkoon sijaitsee Yhdysvaltojen avaruushallinto NASA:n kuuluisa koulutus- ja komentokeskus Lyndon B. Johnson Space Center. Avaruuskeskus perustettiin vuonna 1961, presidentti John F. Kennedyn k\u00e4ynnistetty\u00e4 vuosikymmenen loppuun huipentuvan avaruuskilpailun Neuvostoliiton kanssa ihmisen viemisest\u00e4 Kuuhun ja takaisin kuuluisassa puheessaan kansalle.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":8808,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[7,890],"tags":[139,1201,488,487,1211,678,470,329,1212,1749,11],"class_list":["post-8736","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-matkakertomukset","category-yhdysvallat","tag-historiaa-2","tag-houston","tag-iss","tag-kansainvalinen-avaruusasema","tag-lyndon-b-johnson-space-center","tag-matkakertomus-joulu-amerikassa","tag-nasa","tag-road-trip","tag-space-center-houston","tag-texas","tag-matkakertomukset-yhdysvallat"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/apollo_mission_control_banner.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8736","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8736"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8736\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":12917,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8736\/revisions\/12917"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8808"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8736"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8736"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8736"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}