{"id":9897,"date":"2018-12-22T18:19:46","date_gmt":"2018-12-23T02:19:46","guid":{"rendered":"http:\/\/13.53.127.146\/?p=9897"},"modified":"2025-04-27T14:56:04","modified_gmt":"2025-04-27T21:56:04","slug":"kanadan-kansalaisuuskokeessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/2018\/kanadan-kansalaisuuskokeessa\/","title":{"rendered":"Kanadan kansalaisuuskokeessa"},"content":{"rendered":"

Kerroin loppukev\u00e4\u00e4st\u00e4, miten olimme tuolloin juuri postittaneet\u00a0hakemuksemme Kanadan kansalaisuudesta<\/a>. T\u00e4m\u00e4 oli meille iso alkel ja hakemuksen k\u00e4sittelyajaksi luvattiin tuolloin 12 kuukautta. Hieman yll\u00e4tt\u00e4en saimme kuitenkin jo marraskuussa tiedon, ett\u00e4 tulossa olisi hakemuksemme seuraava vaihe eli kansalaisuuskoe Kanadan historiasta sek\u00e4 yhteiskunnasta, johon osallistuimme viime viikon tiistaina.<\/p>\n

<\/p>\n

Aiheeseen liittyen lue my\u00f6s:\u00a0Hakemus Kanadan kansalaisuudesta<\/a><\/strong> ja Uunituoreet Kanadan kansalaiset<\/a>.<\/strong><\/em><\/p>\n

Kutsu kokeeseen saapui noin kuukausi ennen koetta, mik\u00e4 j\u00e4tti sopivasti aikaa valmistautua kokeeseen. Koe perustuu 68-sivuiseen viralliseen lukuoppaaseen<\/a>, joka k\u00e4y l\u00e4pi kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet, mit\u00e4 kanadalaisuus edustaa sek\u00e4 maan 400-vuotisen historian. T\u00e4rke\u00e4 on my\u00f6s yleiskatsaus Kanadan hallintoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, joka on yht\u00e4 aikaa liittovaltio, parlamentaarinen demokratia sek\u00e4 perustuslaillinen monarkia. Tulevan kansalaisen on my\u00f6s oleellista ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 maan juridisen j\u00e4rjestelm\u00e4n perusteet sek\u00e4 tunnistaa kansalliset symbolit. Viimesen\u00e4 paketti luo viel\u00e4 yleiskatsauksen pinta-alaltaan maailman toiseksi suurimman valtion maantietoon.<\/p>\n

Lukupaketti on kokonaisuudessaan erinomainen ja my\u00f6s kiintoisa, sill\u00e4 se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 runsaasti yksityiskohtaista tietoa aiheista, mihin maassa vuosia asuneenakaan ei tule arjen tuoksinassa t\u00f6rm\u00e4nneeksi. Suosittelenkin l\u00e4mpim\u00e4sti paketin lukemista tai sen 2,5-tuntisen \u00e4\u00e4nikirjaversion<\/a> kuuntelemista, jos Kanada yht\u00e4\u00e4n kiinnostaa. Olen alla kertonutlyhyesti itse\u00e4ni kiinnostaneista yksityiskohdista sek\u00e4 Kanadaa muokanneista historian k\u00e4\u00e4nteist\u00e4.<\/p>\n

<\/a><\/p>\n

Tuhti lukupaketti Kanadasta<\/em><\/p>\n

Kanadalainen nauttii monista oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka ovat l\u00e4nsimaalaiselle itsest\u00e4\u00e4nselvyyksi\u00e4, mutta jotka ovat perua vuosisatojen varrella tapahtuneista edistysaskeleista. Monet nyky-Kanadan vapaudet sek\u00e4 aatteet periytyv\u00e4t Iso-Britannian ja Ranskan siirtomaa-ajoilta, sill\u00e4 molemmilla on ollut suuri vaikutus modernin Kanadan syntymisess\u00e4.<\/p>\n

Ehk\u00e4 suurimmat erot suomalaisuuteen ovat korostettu vastuu omasta itsest\u00e4\u00e4n sek\u00e4 perheest\u00e4\u00e4n ja ty\u00f6nteon t\u00e4rkeyden korostaminen. Kanadalaiset ovat my\u00f6s velvollisia osallistumaan kutsun saadessaan oikeudenk\u00e4ynnin valamiehist\u00f6n j\u00e4senen\u00e4. Miehille merkitt\u00e4vin seikka on pakollisen asevelvollisuuden puuttuminen, sill\u00e4 Kanadassa armeijaan liittyminen on pakon sijaan uravalinta ja ammatti.<\/p>\n

Kanadan historia<\/strong><\/p>\n

Kanadalaiset edustavat t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 useita kansallisuuksia ja etnisyyksi\u00e4, mutta Kanadan alkuper\u00e4isi\u00e4 perustajia ovat aboriginaalit intiaaniheimot, britit sek\u00e4 ranskalaiset. Viikinkien vierailtua it\u00e4rannikolla noin tuhat vuotta sitten, englantilainen John Cabot oli ensimm\u00e4inen joka piirsi Kanadan it\u00e4rannikosta kartan vuonna 1497. Ranskalainen tutkimusmatkailija Jacques Cartier puolestaan julisti alueen osaksi Uutta Ranskaa vuosina 1534-1542 tekemill\u00e4\u00e4n matkoilla. It\u00e4rannikolle muodostui hiljalleen pysyv\u00e4\u00e4 asutusta, joka levisi edemm\u00e4s sis\u00e4maahan jokia pitkin ja vuonna 1550 karttoihin merkittiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa ”Kanata”. Sana periytyy aluetta asuttaneiden Irokeesi-intiaanien kyl\u00e4\u00e4 tarkoittavasta sanasta.<\/p>\n

Kaksi ensimm\u00e4ist\u00e4 vuosisataa asutus keskittyi l\u00e4hinn\u00e4 Uuden Ranskan alueelle it\u00e4rannikolla, mutta vuonna 1670 Iso-Britannian kuningas Charles II my\u00f6nsi Hudson’s Bay Companylle<\/em><\/a>\u00a0yksinoikeuden mets\u00e4st\u00e4\u00e4 ja k\u00e4yd\u00e4 kauppaa koko valtavalla Hudson Bayn valuma-alueella. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s kesti yli sata vuotta ja sen johdosta Iso-Britannia sai jalansijaa alueella, josta tulisi my\u00f6hemmin Ontario.<\/p>\n

Brittien ja ranskalaisten uudisasukkaiden rinnakkaiselo oli pitk\u00e4\u00e4n kilpailevaa, mutta lopulta brittialueiden vahvempi taloudellinen kehitys kallisti kehityksen englantilaiseen suuntaan. Merkitt\u00e4v\u00e4 hetki koettiin vuonna 1759, kun brittijoukot l\u00f6iv\u00e4t ranskalaiset Quebec Cityn edustalla k\u00e4ydyss\u00e4 taistelussa, p\u00e4\u00e4tt\u00e4en Ranskan siirtomaa-ajan Pohjois-Amerikassa. Kulttuurieroista huolimatta alueet alkoivat ty\u00f6skennell\u00e4 enemm\u00e4n yhdess\u00e4, mik\u00e4 huipentui vuonna 1791 solmittuun perustuslakiesitykseen, jok antoi laajoille alueille itsehallinnon ja sinet\u00f6i alueen nimeksi Kanada. Alue k\u00e4sitti kuitenkin vasta kaksi provinssia; Yl\u00e4-Kanada (nykyisin Ontario) sek\u00e4 Ala-Kanada (ranskalainen Quebec), sill\u00e4 Atlannin rannikon nykyiset provinssit olivat viel\u00e4 tuolloin omia itsehallintoalueitaan.<\/p>\n

<\/a><\/p>\n

Kanadan perustajat koolla<\/em><\/p>\n

1700-luvun lopun tapahtumat ajoittuivat samoihin aikoihin, kun Yhdysvallat julistautui itsen\u00e4iseksi<\/a> vuonna 1776. Napoleonin kukistuttua Euroopassa, nuori Yhdysvallat p\u00e4\u00e4tti yritt\u00e4\u00e4 nuoren Kanadan valloitusta Vuoden 1812 sodassa. Amerikkalaisten onnistui valloittaa Detroit, mutta kanadalaiset torjuivat amerikkalaisjoukot yhteisrintamassa Montrealin edustalla sek\u00e4 Niagara Fallsin putouksilla. Amerikkalaisten onnistui my\u00f6s polttaa Yorkin (nykyisin Toronto<\/a>) kaupungintalo sek\u00e4 raatihuone, mink\u00e4 kanadalaiset kostivat kaksi vuotta my\u00f6hemmin hy\u00f6kk\u00e4yksell\u00e4 Amerikan p\u00e4\u00e4kaupunki Washingtoniin<\/a>, jossa joukot polttivat sek\u00e4 Valkoisen talon ett\u00e4 useita hallintorakennuksia – tapahtuma, josta kanadalaiset naljailevat edelleen sopivan tilaisuuden tullen etel\u00e4naapureilleen.<\/p>\n

Sodan j\u00e4lkeen Yhdysvaltojen ja Kanadan v\u00e4lit rauhoittuivat ja raja asetettiin nykyiselle paikalleen. Kuohuntaa seurannut 1800-luku oli Kanadan nykyisen liittovaltion synnyn ja laajentumisen aikaa, kun nykyiset provinssit liittyiv\u00e4t yksi toisensa j\u00e4lkeen osaksi Kanadaa. Nelj\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 provinssia liittyiv\u00e4t yhteen vuonna 1867, muodostaen itsen\u00e4isen Kanadan valtion p\u00e4\u00e4ministerin\u00e4\u00e4n Sir John Alexander Macdonald. Kanadan perustajien visiona oli kuitenkin alusta saakka valtio joka ylt\u00e4isi ”merelt\u00e4 merelle” ja merkitt\u00e4v\u00e4 askel t\u00e4h\u00e4n suuntaan koettiin, kun tuolloin viel\u00e4 harvaanasuttu British Columbia liittyi liittovaltioon vuonna 1871. T\u00e4m\u00e4 onnistui, kun kauemmas rajasta Ottawaan siirretty Kanadan nuori hallinto suostui rakentamaan maan halkaisevan junaradan, joka valmistui 1885.<\/p>\n

1800-luvun lopun Kanada oli kuitenkin viel\u00e4 melkoinen tilkkut\u00e4kki, jossa oli suuria aukkoja keskimaan kohdilla. Esimerkiksi Alberta ja Saskatchewan liittyiv\u00e4t liittovaltioon vasta vuonna 1905, it\u00e4rannikon Newfoundland and Labrador vuonna 1949 ja koilliskulman pieni, mutta suuren maa-alueen k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4 Nunavut lohkottiin omaksi osakseen vasta vuonna 1999. Nykyisin tuntemamme Kanada ei siis ole ollut nykymuodossaan kovinkaan pitk\u00e4\u00e4n ja itsen\u00e4isyytt\u00e4kin<\/a> on takana vasta 151 vuotta.<\/p>\n

\"null\"<\/p>\n

Liittovaltion vaiheet<\/em><\/p>\n

1800-luku oli my\u00f6s l\u00e4nnen valloituksen aikaa ja sadattuhannet ihmiset muuttivat kohti l\u00e4ntt\u00e4 uuden junaradan avustamana. Tulijoita oli ymp\u00e4ri Eurooppaa, muun muassa Skandinaviasta, josta saavuttiin Kanadaan mets\u00e4- ja kaivost\u00f6ihin, ja usein j\u00e4\u00e4tiin sille tielle. L\u00e4nsi oli kuitenkin villi\u00e4 aluetta aina Kanadan ratsupoliisijoukkojen (RCMP) perustamiseen saakka vuonna 1873, p\u00e4\u00e4paikkanaan Reginan kaupunki Saskatchewanissa.<\/p>\n

Kanadan naiset saivat \u00e4\u00e4nioikeuden asteittain vuoden 1916 j\u00e4lkeen ja maailmansotien p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 Kanada alkoi saada nykyist\u00e4 muotoaan voimakkaan kehittymisen ja vahvan talouskasvun my\u00f6t\u00e4. Kanadalaiset ovat sittemmin kunnostautuneet monessa asiassa ja esimerkiksi ideat hehkulampusta, puhelimesta, aikavy\u00f6hykkeist\u00e4 ja penisiliinist\u00e4 ovat saaneet alkunsa Kanadassa.<\/p>\n

Kanadalaisia symboleja tunnetaan nyky\u00e4\u00e4n monia, esimerkkein\u00e4 vuonna 1965 nykymuotonsa saanut punavalkoinen lippu sek\u00e4 vaahteranlehti, joka on perua 1700-luvun kanadanranskalaisten tunnuksista. Muita symboleja ovat majava sek\u00e4 j\u00e4\u00e4kiekko, joka kehitettiin Kanadassa 1800-luvun alussa. L\u00e4tk\u00e4 on nykyisin maan virallinen talviurheilulaji ja kes\u00e4urheilussa samassa asemassa on haavipallo eli lacrosse<\/em>.<\/p>\n

Kanadan hallinto<\/strong><\/p>\n

Historian lis\u00e4ksi kansalaisen pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 Kanadan hallintoj\u00e4rjestelm\u00e4, joka perustuu 10 provinssin ja 3 territorion muodostamaan liittovaltioon. Kanadan perustajien ajatuksena oli, ett\u00e4 j\u00e4ttim\u00e4inen valtio tarvitsee vahvan paikallisiin olosuhteisiin sorvatun paikallishallinnon tason, jota provinssit ja territoriot edustavat. T\u00e4m\u00e4 puolestaan vapauttaa liittovaltion keskittym\u00e4\u00e4n kansallisten asioiden hoitamiseen. T\u00e4st\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 provinssit voivatkin nykyisin tehd\u00e4 hyvinkin omaa politiikkaansa ja jopa ajautua keskin\u00e4isiin kahnauksiin<\/a> poliittisista erimielisyyksist\u00e4.<\/p>\n

<\/a><\/p>\n

Kanadan parlamentaarinen j\u00e4rjestelm\u00e4<\/em><\/p>\n

Kanada on my\u00f6s parlamentaarinen demokratia, jossa kansalaiset valitsevat vaaleissa edustajansa hallinnon kaikille kolmelle tasolle (liittovaltio, provinssit sek\u00e4 kunnat ja kaupungit). Ottawassa toimiva parlamentti muodostuu kolmesta osasta: hallitsija, senaatti sek\u00e4 alahuone, jonka toimivaa hallitusta vaaleissa eniten \u00e4\u00e4ni\u00e4 saaneen puolueen<\/a> johtaja ja kulloinenkin p\u00e4\u00e4ministeri, johtaa. Hallituksen toiminta perustuu luottamukseen ja luottamuksen menett\u00e4minen johtaa automaattisesti hallituksen eroon ja uusiin vaaleihin.<\/p>\n

Suomalaisittain kiintoisaa on hallitsijan rooli Kanadan ollessa perustuslaillinen monarkia. Iso-Britannian kulloinenkin kuningas tai kuningatar on valtion muodollinen johtaja ja keskeinen osa hallintoa, joka hyv\u00e4ksyy nimitetyn hallituksen. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 hallitsijan toimivaltaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin hallitsijan nimitt\u00e4m\u00e4 kenraalikuvern\u00f6\u00f6ri, jonka kuningatar Elisabet II<\/a> nimitt\u00e4\u00e4 viiden vuoden v\u00e4lein p\u00e4\u00e4ministerin esityksest\u00e4. Suhde eri valta-askelten v\u00e4lill\u00e4 on t\u00e4ten yhteisty\u00f6t\u00e4, mutta vaaleilla valitut poliitikot edustavat kansan lis\u00e4ksi my\u00f6s monarkiaa, joka niin halutessaan hallitsija voisi puuttua Kanadan asioihin tiukastikin.<\/p>\n

<\/a><\/p>\n

Elisabet II on Kanadan hallitsija<\/em><\/p>\n

J\u00e4rjestelm\u00e4 toimii k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 samalla tavalla kaikilla kolmella hallinnon tasolla ja eri vaaleja j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n nelj\u00e4n vuoden v\u00e4lein. Intiaanien reservaattialueilla heimojohtajat sek\u00e4 konsulit ajavat alueidensa asioita samaan tapaan, yhteisty\u00f6ss\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n provinssin tai territorion sek\u00e4 kunnallishallitusten kanssa.<\/p>\n

Kansalaisuuskoe<\/strong><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 on vain karkea yhteenveto Kanadan yli 400-vuotisesta historiasta, johon on mahtunut monia tapahtumia, kymmeni\u00e4 merkkihenkil\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 lukuisia t\u00e4rkeit\u00e4 hetki\u00e4. Kaikki n\u00e4m\u00e4 ovat potentiaalisia kysymyksi\u00e4 kansalaisuuskokeessa, joten materiaaliin on syyt\u00e4 tutustua huolella. Netist\u00e4 ei l\u00f6ydy virallisia harjoituskysymyksi\u00e4, mutta koska testi perustuu yhteiseen lukupakettiin, on netiss\u00e4 silti harjoitustestej\u00e4<\/a>\u00a0materiaaliin perustuen.<\/p>\n

Muutaman lukukerran j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4ss\u00e4 onkin runsaasti tietoutta, mutta silti lukuisiin eri henkil\u00f6ihin sek\u00e4 tarkkoihin vuosilukuihin keskittyv\u00e4t kysymykset antavat ajoittain aihetta p\u00e4\u00e4n raapimiseen. Varsinaisessa testiss\u00e4 osallistujille jaetaan setti toisistaan eroavia monivalintakysymyksi\u00e4, joissa pit\u00e4\u00e4 valita nelj\u00e4n vaihtoehdon v\u00e4lilt\u00e4. Kokeen l\u00e4p\u00e4isy vaatii vastaamista oikein viiteentoista yhteens\u00e4 kahdestakymmenest\u00e4 kysymyksest\u00e4 eli 75% tulosta.<\/p>\n

Koetilaisuus j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n keskustassa er\u00e4\u00e4ss\u00e4 virastorakennuksessa ja meit\u00e4 oli tiistaiaamuna paikalla viitisenkymment\u00e4 kansalaiseksi hamuavaa. Hieman j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4 tilanne laukesi kysymykset saatua, sill\u00e4 ainakin meid\u00e4n tenttaamisen m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 kysymykset olivat sangen helppoja v\u00e4\u00e4rien vaihtoehtojen ollessa selke\u00e4sti v\u00e4\u00e4ri\u00e4. L\u00e4p\u00e4isy ilman yht\u00e4k\u00e4\u00e4n lukukertaa voisi silti olla tiukkaa, joten kokeeseen kannattaa valmistautua.<\/p>\n

<\/a><\/p>\n

Kokeessa pit\u00e4\u00e4 saada 75% oikein<\/em><\/p>\n

Kokeen j\u00e4lkeen kokelaat kutsutaan yksitellen tiskille, jossa viranomainen k\u00e4sittelee varsinaisen kansalaisuushakemuksen, jonka laitoimme kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 sis\u00e4\u00e4n. Mukana t\u00e4ytyy olla kaikki viralliset dokumentit, sill\u00e4 hakemuksen keskeiset kohdat varmistetaan t\u00e4ss\u00e4 kohtaa virallisia dokumentteja vastaan. Kiintoisaa on viimeisen viiden vuoden passien kaikkien leimojen l\u00e4pik\u00e4ynti ja niiden yhdistely hakijan ilmoittamaan matkustuslistaukseen. Tarkoituksena lienee katsoa onko hakija pimitt\u00e4nyt hakemuksessaan jotain ep\u00e4illytt\u00e4vi\u00e4 matkoja ep\u00e4illytt\u00e4viin maihin, mutta meill\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n ongelmia.<\/p>\n

Meille kerrottiinkin, ett\u00e4 l\u00e4p\u00e4isimme kokeen kirkkaasti t\u00e4ysill\u00e4 pisteill\u00e4<\/strong> ja hakemuksemme kansalaisuudesta on t\u00e4ten hyv\u00e4ksytty. Seuraava ja samalla viimeinen vaihe on saapuminen valatilaisuuteen, mink\u00e4 j\u00e4lkeen olemme virallisesti Kanadan kansalaisia<\/a>.<\/p>\n

N\u00e4in pitk\u00e4 urakkamme kanadalaistua<\/a> alkaa olla lopuillaan ja kansalaisuuskokeeseen valmistautumisen j\u00e4lkeen ymm\u00e4rr\u00e4mme nyt maan asioista paljon aiempaa enemm\u00e4n. On hienoa, ett\u00e4 Kanada edellytt\u00e4\u00e4 hakijoilta kielitaidon sek\u00e4 kulttuurin ymm\u00e4rryst\u00e4 ja varmaan sen vuoksi Kanada onkin toimiva monikulttuurinen valtio, jonka osaksi me nyt liitymme.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kerroin loppukev\u00e4\u00e4st\u00e4, miten olimme tuolloin juuri postittaneet\u00a0hakemuksemme Kanadan kansalaisuudesta. T\u00e4m\u00e4 oli meille iso alkel ja hakemuksen k\u00e4sittelyajaksi luvattiin tuolloin 12 kuukautta. Hieman yll\u00e4tt\u00e4en saimme kuitenkin jo marraskuussa tiedon, ett\u00e4 tulossa olisi hakemuksemme seuraava vaihe eli kansalaisuuskoe Kanadan historiasta sek\u00e4 yhteiskunnasta, johon osallistuimme viime viikon tiistaina.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":9901,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[17,3,4],"tags":[25,139,935,1326,1379,11],"class_list":["post-9897","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-arki-kanadassa","category-arki-ulkomailla","category-asuminen-kanadassa","tag-ajankohtaista","tag-historiaa-2","tag-kanada","tag-kansalaisuus","tag-kansalaisuuskoe","tag-matkakertomukset-yhdysvallat"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/kansalaisuuskoe_banner.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9897","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9897"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9897\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":13984,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9897\/revisions\/13984"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9901"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9897"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9897"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vuosiamaailmalla.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9897"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}