Kirottu leasingauto

Meillä nyt alla uusi auto ja elämä hymyilee. 😛 Oli kyllä aikakin, sillä vanhan auton kanssa ei elämä hymyillyt niin paljon viimeisen puolen vuoden aikana ja suoraan sanottuna meistä alkoikin tuntua siltä, että leasingautomme on kirottu. 😈

Epäonni alkoi viime vuoden syyskuussa. Palatessamme 4500 kilometrin mittaiselta huikealta Yellowstonen automatkaltamme, iski epäonni melkein kotona, kun vähän ennen Seattlea moottoritiellä tuulilasiimme iski kovalla voimalla kivi. Ja jälkihän siitä jäi lasiin halkeaman myötä. Asia kismitti, mutta sille ei nyt vain voinut mitään. Päätimmekin, että tuulilasi korjataan vasta juuri ennen auton palautusta. Näin myös tehtiin ja lasi korjattiin tammikuun lopussa, alle kuukausi ennen aiottua auton palautuspäivää.

Kilometrejä nähnyt vanha automme

Noh, autoa ei sitten palautettukaan suunnitellusti helmikuun alussa, vaan lähdimme viettämään Family Dayn pitkää viikonloppua Okanagan Valleyn alueelle Big Whiten laskettelukeskukseen. Ja siellähän se sitten tapahtui paluumatkalla, kun hiekoitetulla moottoritiellä (jolla on talvinopeus 110km/h) iski ohittavasta autosta tuulilasiimme kasa kiviä. Eikä edes auttanut, vaikka hidastin ohittavien autojen kohdalla vauhtia, vaan tuulilasissa oli jälleen halkeama. 😡

Sen tuulilasin eliniäksi tuli sitten vain kaksi viikkoa, sillä leasingautossa ei saa olla palautettaessa tuulilasin pyyhkimien alueella vaurioita. Tuulilasin vaihto bemariin maksaa töineen noin 1100 dollaria per kerta, mutta onneksi 2200 dollarin sijaan jouduimme maksamaan vain vakuutuksemme omavastuuosuuden, joka on 200 dollaria eli kahdesta tuulilasista yhteensä 400 dollaria. Ei siinä mikään auttanut, vaan lasi piti vaihdattaa toisen kerran huhtikuussa, kun uuden auton tulo oli jo aivan lähellä.

Ei niin valkoinen X1

Kirous näytti kuitenkin jälleen voimansa, sillä minulle soitettiin lasiliikkeestä ja kysyttiin josko tiesin, että takimmaisessa talvirenkaassa on naula ja se vuosi hiljalleen. En ollut uskoa kuulemaani ja naula lienee tullut edellisviikonlopun retkellämme Pitt Lakelle. Ei siinäkään auttanut muu kuin paikata renkas, hintaan 300 dollaria. 😥

Lopulta koitti toukokuun alku ja saimme puhelun, että uusi auto on nyt vihdoin täällä. Tieto oli ilahduttava ja olimme valmiit hakemaan auton lauantainaamuna. Perjantai-ilta oli kuitenkin kaunis, joten päätimme lähteä viimeiselle ajolle vanhalla autollamme. Paha virhe. ❗ Lyhyessä ajomatkassamme ei ollut mitään dramaattista, mutta kotona oli vastassa yllätys. Auton parkkiin jättäessämme Niina nimittäin huomasi, että mitä ihmettä, vasemmanpuoleisen sumuvalon lasihan oli aivan tuhannen päreinä. 😯

Rapaa kerrakseen

Siis mitä?! Ainoa johtopäätös oli, että ajomatkallamme ollut aivan tavallinen kuoppa tiessä oli hakannut lasin rikki. Vaikka kyse ei olekaan kovin kalliista harmista, harmitti se silti melkoisesti. Seuraavana aamuna ajoimmekin autokaupalle kuin sunnuntaikirkkoon. Olimme enemmän kuin tyytyväisiä saadessamme ojentaa auton avaimet autokauppiaalle ja päästessämme eroon loppuvaiheessa valtavaksi harmiksi muodostuneesta autosta.

Luulitte varmaan, että kirotun leasingauton tarina päättyi tähän? Ei aivan. Uutta autoa kaupassa ihastellessa huomasimme melkein jo lähtöä tehdessämme, että uuden auton yhdessä kattolistassahan oli lommoja. Ne olivat varmaan syntyneet kuljetuksessa ja menevät kyllä bemariliikkeen piikkiin, mutta voitte kyllä arvata että ensimmäinen ajatus oli, että kirous on nyt siirtynyt uuteen autoon. Ken tietää, mutta ehkäpä tässä on ollut nyt epäonnea meidän kohdallamme riittämiin. Aika kertoo ja tulen kyllä kertomaan, jos pahainen kirous näyttää vielä päätään jatkossa. Toivottavasti ei ja luojan kiitos autovakuutuksesta! 🙄

Edesmennyt kulkupeli

Mutta miltä vanha auto sitten tuntui vähän reilun kahden vuoden perusteella? No ainakin niin hyvältä, että uusikin auto on BMW X1. 🙂 Mittariin kertyi lopulta 32 702 kilometriä eli noin 1250 kilometriä kuukaudessa. Se ei ole paljoa ja kahden vuoden aikana auto palveli hyvin, eikä siitä löytynyt sen suurempaa valittamista tai ongelmia.

Kuitenkin nyt uuden auton ratissa on saanut huomata, että ennen faceliftiä X1 oli kohtuullisen karu peli ja yleinen laadukkuus ei ollut aivan sillä tasolla, mitä bemarilta odottaa. Onneksi uusi versio kuitenkin petraa tässä suhteen paljon ja 2014 vuosimalli onkin kuin eri maailmasta.

Kaksi vuotta oli kuitenkin hyvin lyhyt aika yhden leasingauton ratissa ja uusi automme onkin kolmen vuoden sopparilla. Siinä sitä ehtii sisäänajaa auton ja nauttia mukavista kilometreistä – toivottavasti ilman kirousta.

(Yhteensä 902 lukukertaa, 1 lukijaa tänään)
 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.