Taas meni pieleen

Saksalaiset ovat kuuluisia niin täsmällisyydestään kuin tarkkuudesta työssään. Näistä täsmällisyyden käsitys mureni jo ensimmäisen vuoden aikana niin junien myöhästelyn, kuin ihmisten sovitulle paikalle myöhässä ilmaantumisenkin, myötä. Käsitys työn tarkkuudestakin on hieman karissut, kun katsoo muun muassa asuinrakennuksemme kaltevia lattioita, sekä hytisee ikkunanraoista tulevan vedon keskellä. Kyllä, rakennuksemme on kunnostettu täysin DDR:n aikaan, mikä selittää osan asioista, mutta silti en miellä saksalaisia kovinkaan tarkaksi työssään.

Pienenä esimerkkinä toimikoon pieni metallinen kaiverrettu nimikyltti, jonka talonmiehemme järjesti talon ulko-oven ovikellon luo pian Berliiniin muuttomme jälkeen. Johansson – Jormanaien, miten hieno… eiku hetkinen. No niinpä tietysti, osasivat sitten tyriä Niinan sukunimen (Jormanainen) kirjoitusvirheellä. Eihän asialla toki ole sen kummempaa merkitystä, mitä nyt aina hauskuuttaa ovikelloamme soittavia suomalaisia tuttaviamme.

Voisi kuitenkin luulla, että virheestä opitaan ja ainakin ensi kerralla virhettä ei toisteta. Mutta eipä tietenkään ja niin vain ilmestyi viime viikolla, täysin pyytämättä ja yllättäen, asuntomme oveen hieno nimikyltti, jossa koreilee edelleen sama Jormanaien. Sinäänsä koko vanha sukunimi on nykyisin täysin turha, sillä olemmehan olleet naimisissa vasta puolitoista vuotta. Tosin tätä ei ole tullut talonmiehelle koskaan mainittua, joten samapa tuo sitten.

Uusi nimikyltti

Myöskään täkäläinen posteljooni ei ole turhan tarkka työssään. Asuinrakennuksessamme työskentelee mies nimeltä Klaus Jansen ja tälle osoitettua postia posteljooni aina välillä kiikutta meidän postiluukusta sisään. Monesti virhe tulee huomattua ja kirje on nopea käydä heittämässä kerrosta alemmasta postiluukusta sisään. Joskus kuitenkin töistä väsyneenä tultua, ei kirjeessä olevaa nimeä tule luettua tarpeeksi tarkasti, ja niin on tullut pariin kertaan avattua kirje. Hieman arkaluonteiseksi asian tekee se, että kyseinen herra Jansen työskentelee BDK nimisellä organisaatiossa, jonka lyhenne tulee nimestä Bund Deutscher Kriminalbeamter. Kyseessä on jonkinlainen organisaatio valtion virkamiesten, julkistenalojen työntekijöiden sekä rikospoliisissa (!) työskentelevien ammatillisille, taloudellisille sekä sosiaalisille asioille. Postia herra Jansenille tuleekin aina välillä muun muassa Saksan liittovaltiopäiviltä (Bundestag).

Pari viikkoa sitten tuli tehtyä jälleen pitkästä aikaa epähuomiossa sama virhe. Tällä kertaa oli pakko jo laittaa herra Jansenille kirjeen mukana pieni pahoitteluviesti tapahtuneesta, nimellä varustettuna. Kaipa tämä ymmärtää virheen ja miten monta minulle osoitettua kirjettä lienee herra Jansen avannut (ja jättänyt toimittamatta?). Jatkossa pitää vain olla tarkempi postin kanssa. Niin postimiehen kuin minunkin.

(Yhteensä 397 lukukertaa, 1 lukijaa tänään)
 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.