British Columbiassa on kohistu viimeinen viikko karmaisevia paljastuksia provinssin sairaaloista, joista on muodostunut huumeluolia, joissa potilasturvallisuus on uhattuna. Kohun takana on julkisuuteen vuodettu raportti pienen Quesnelin kaupungin sairaalasta, joka kehottaa sairaalan henkilökuntaa olemaan puuttumatta sairaalan tiloissa tapahtuvaan huumeidenkäyttöön.
Viime vuoden heinäkuulta oleva raportti kehottaa henkilökuntaa katsomaan läpi sormien potilailta löytyviä huumeita, olemaan takavarikoimatta näillä olevia aseita sekä jättää puuttumatta sairaalan tiloissa tapahtuvaan huumekauppaan, jota sairaalassa pyörivät tuntemattomat henkilöt harjoittavat. Kaikkein vakavimpana asiana raportti myös kehottaa pienen vauvan omaavia sairaanhoitajia olemaan imettämättä vauvojaan sairaalan tiloissa tapahtuvan huumesavulle altistumisen vuoksi.
Sairaaloissa ei piikitetä enää vain lääkkeitä
Raportin paljastukset pikkupaikkakunnan sairaalasta ovat saaneet ihmiset raivon partaalle ja lisää bensaa liekkeihin saatiin jo seuraavana päivänä, kun Vancouverin ydinkeskustan St. Paul’s Hospitalin henkilökunta avautui mediassa sairaalan oloista. Tämä entisen kotimme vieressä sijaitseva keskustasairaala on paikka johon kaikki Vancouverin pahamaineisimman East Hastingsin alueen potilaat tuodaan. East Hastings on Kanadan suurin huumekeskus ja se oli Vancouveriin muuttaessamme kaupungin ainoa huono alue. Nykyisin alue on enää huonoin, muttei laisinkaan ainoa.
St. Paul’s Hospital
St. Paulsissa hoidetaankin päivittäin kymmeniä yliannostustapauksia sekä pitkäaikaisen huumeidenkäytön voimakkaista sivuoireista kärsiviä potilaita. Lukuisten julkisuuteen tulleiden kommenttien mukaan huumeidenkäytöstä sairaalan tiloissa on tullut jokapäiväistä ja henkilökunta sekä muut potilaat altistuvat sille jatkuvasti. Sairaalan ahtaassa ensiavussa potilaat joutuvat odottamaan tunteja samassa tilassa, jossa huumeissa olevat narkkarit aiheuttavat pelkoa muissa potilaissa. Tiloissa on jatkuvasti vartijoita ja jopa poliiseja, mutta näiltä on viety oikeus puuttua huumeidenkäyttöön ja nämä puuttuvatkin ainoastaan tappeluihin ja väkivaltaan, joka on sairaalassa päivittäistä.
Näiden seinien sisällä tapahtuu
Narkkareiden annetaan jopa käyttää huumeita samaan aikaan, kun henkilökunta pumppaa näihin aiempia oireita oikaisevia lääkkeitä. Henkilökunta ei voi myöskään puuttua takkien taskuissa tai laukuissa pilkottaviin aseisiin, kuten veitsiin, vaan joutuvat tekemään työtään usein psykoosissa olevien väkivaltaisten potilaiden parissa jatkuvan pelon sekä huumesavun keskellä.
Etenkin sairaalan neljännen kerroksen avoterassista on muodostunut surullisenkuuluisa, sillä huumeidenkäyttö sillä on täysin avointa. Henkilökunta hälytetään terassille monta kertaa päivässä elvyttämään yliannostuksen saaneita, mikä on ollut kurjaa puuhaa talven lumisateessa. Ratkaisuna asiaan terassille on sittemmin asennettu katos, suojaamaan henkilökuntaa sateelta. Huumeruiskuja ja sotkua on ympäri sairaalaa, eivätkä siivoajat suostu siivoamaan joitain alueita jatkuvan pelon vuoksi.
Hoitohenkilökunta on ahtaalla
Neljännen kerroksen terassilla tehdään myös avointa huumekauppaa, sillä diilereiden annetaan toimia siellä täysin vapaasti. Tämä aiheuttaa tappeluita ja väkivaltaa osapuolten välillä, mikä ulottuu välillä myös potilashuoneisiin. St. Paul’s on vanha sairaala, joka korvaantuu parin vuoden päästä uudella keskustasairaalalla, mutta tällä hetkellä potilaat joutuvan oleskelemaan yhteisissä huoneissa. Useissa tapauksissa esimerkiksi lonkkaleikkauksesta toipuvia vanhuksia on sijoitettu samaan huoneeseen huumeita aktiivisesti käyttävien kanssa, aiheuttaen potilaissa huomattavaa ahdistusta.
Kertomukset ovat järkyttäviä ja niitä on lähes mahdotonta uskoa todeksi siitäkin huolimatta, että huumeidenkäyttö ja sen kaikki ilmentymät ovat Kanadan kaupungeissa erittäin näkyvä ongelma.
Ruiskut ja pillerit ovat yleinen näky
Tilanteen taustalla on British Columbiassa tammikuussa 2023 aloitettu kolmivuotinen kokeilu, mikä teki kovien huumeiden hallussapidosta sallittua. Alle 2,5 grammaa heroiinia, fentanyliä, crackia, metamfetamiinia sekä ekstaasia ei johda enää poliisin puuttumiseen, minkä vuoksi huumeisiin törmää nykyisin kaikkialla. Sairaaloiden lisäksi huumeiden käytöstä julkisessa liikenteessä, kahviloissa ja jopa lasten leikkipaikoilla on tullut yleistä, sillä poliisilta on viety valtuudet puuttua toimintaan. Hallitus on sittemmin kääntänyt median painostamana kelkkaansa leikkipaikkojen suhteen, mutta törmäsi sittemmin aktivistituomareihin, jotka ovat torjuneet lisäkieltojen asettamisen. Niinpä narkkarit ala-asteiden lähistöllä, huumeneulat leikkipaikoilla sekä huumeidenkäyttö junissa ovat kaikki valitettavan yleisiä näkyjä.
Miksi provinssi sitten päätyi näin idioottimaiseen kokeiluun, jonka tulokset ovat yksinomaan negatiivisia? Syy tähän oli pölhöjen päättäjien ideologinen usko siihen, että suurin ongelma on huumeidenkäyttöön yhdistyvä stigma ja häpeä. Logiikan mukaan poliisin puuttuminen huumeidenkäyttöön aiheuttaa poloisissa narkkareissa ”pelkoa ja häpeää”, minkä vuoksi nämä eivät uskalla hakeutua hoitoon. Ajatus on täysin lapsellinen, sillä kadulla huumekyyryssä makaavan päällimmäinen ajatus ei ole häpeä, vaan huoli seuraavasta annoksesta.
Pölhöt päättäjät ovat Kanadan ongelma
Toinen syy kokeilulle oli torjua katukaupassa kiertäviä epäpuhtaita huumeita, tarjoamalla käyttäjille veronmaksajien toimesta ”turvallisia” puhtaita huumeita. Provinssi tosiaan ryhtyi itse huumekauppiaaksi, mistä sillä on jo kokemusta kannabiksen kanssa. Käytännössä ilmaiseksi jaettavat huumeet ovat kuitenkin muuttuneet kauppatavaraksi, käyttäjien jahdatessa voimakkaamman kokemuksen tarjoavia katuhuumeita. Myrkyllisyys ei myöskään tunnu pelottavan käyttäjiä, sillä suosituimpien huumeiden joukkoon on noussut hevosten rauhoituslääke Xylazine, joka aiheuttaa hirvittäviä ihovauriota ja märkiviä avohaavoja. Lääkettä kutsutaan kadulla zombie-huumeeksi, sillä se aiheuttaa täyden sekaannuksen, eikä raajojen mädäntyminen tai nenän putoaminen haittaa parasta pöllyä etsiviä!
Veronmaksajien rahoittamaa huumekauppaa
Kokeilua jääräpäisesti puolustavien hölmöjen mukaan se on onnistunut vähentämään poliisitehtävien määrää, mikä on vain osin totta. Huumepidätykset ovat arvatenkin lähes loppuneet, mutta poliisilla on kahta kauheammin työtä lisääntyneen katuväkivallan sekä valtavaksi paisuneen omaisuusrikollisuuden torjumisessa. Myös kokeilun tärkeimpiin mittareihin kuuluvan huumekuolemien määrän suhteen ensimmäinen vuosi on ollut historian synkin, seitsemän ihmisen kuollessa huumeisiin joka ikinen päivä, mikä on viisi prosenttia enemmän kuin ennen kokeilua.
Kokeilun ennalta-arvattu täydellinen floppi ei kuitenkaan näytä riittävän nykyiselle provinssihallitukselle, joka uhkaa hirttäytyvän aiempaan päätökseensä, mikä voi jopa uhata näiden vaalivoittoa tulevan syksyn vaaleissa. Hallituksen ensiratkaisu kohuun oli perustaa sairaaloihin tiloja, joihin huumeiden vapaa käyttö keskitetään. Ehdotus huumeluolista sai kuitenkin täystyrmäyksen ja sitä on sittemmin selitetty ”väärinymmärryksenä”. Auki onkin mitä provinssi oikeasti tekee ja aktivistituomareiden keskellä pystyy edes tekemään, mutta poliittinen paine toimiin kasvaa päivä päivältä.
Huumeet kuormittavat huomattavasti terveydenhuoltoa
Hulluuden keskellä käy sääliksi terveydenhuollon jo valmiiksi ylikuormitettua henkilökuntaa, jolle koko ongelma on vieritetty hoidettavaksi. Kyselyissä iso osa sairaaloiden henkilökunnasta suunnitteleekin alan vaihtoa tai siirtymistä ongelman kanssa vähemmän painivien sairaaloiden palvelukseen, mikä johtaa vääjäämättä ensiapujonojen pidentymiseen entisestään. Kun aiemmin pelkkä ambulanssin saaminen hätätilanteessa oli vaikeaa yliannostusten kuormittaessa resursseja niin paljon, niin nyt normaalit ihmiset joutuvat sopeutumaan muutamien etuoikeutettujen vastuuttomaan huumeidenkäyttöön jopa sairaaloissa.
Huh huh, kuulostaa aivan käsittämättömältä. En ymmärrä sitä, että vaikka nyt olisi päätetty hallussapidon olevan laillista, niin miten ihmeessä se tarkoittaa sitä, että myynti – no vaikka sairaalassa on? En ymmärrä myöskään sitä, että vaikka hallussapito olisi laillista, niin miksi käyttäminen on sallittua vaikka lasten leikkipaikoilla. Mutta kyllähän noita puheenvuoroja laillistamisen puolesta joltain tahoilta täälläkin kuulee, mutta kaukana ollaan vielä.
Kysyt kysymyksiä, joita kuka tahansa normaalilla järjellä varustettu kysyisi. Jostain selittämättömästä syystä näin vain on ja poliisin mukaan aktivistit sekä poliittiset tahot ovat tehneet käytännössä kaiken puuttumisen mahdottomaksi, vaikka laki edelleen sen mahdollistaisikin.
Huumeiden salliminen tai kokonaan laillistaminen ei ole joidenkin tahojen väitteistä huolimatta onnistunut missään ja kokeilut Seattlessa sekä erityisesti Portlandissa ovat olleet samanlaisia täysiä katastrofeja. Oregonissa tilanne on päässyt niin pahaksi, että siellä yritetään nyt huumeiden uudelleen kriminalisointia, koska vapaa huumeidenkäyttö on tuhonnut kaupungin.
Suomessa kannattaa olla hyvin tarkkana näiden asioiden kanssa, sillä Kanadassa homma meni käsistä ja yhteiskuntarauha menetettiin alle kymmenessä vuodessa.
Mahtava silmiä avaava kirjoitus, kiitos!
Kiitos kommentista, Mia. Ikävistä asioista ei ole lainkaan mukava kirjoittaa, mutta viimeaikaiset aiheet ovat niin näkyvä osa normaalinkin ihmisen arkea, että niistä on pakko kertoa. Asioiden tilasta sekä voimakkaasta muutoksesta huonompaan ei nimittäin saa hyvää kuvaa etenkään Suomesta käsin, joten olen kokenut tärkeäksi kirjoittaa myös Vancouverin sekä Kanadan synkistä näkymistä.
Tämän kirjoituksen kohdalla on pakko sanoa, että olin itsekin ällikällä lyöty siitä, millaiset olosuhteet sairaaloissa nykyisin on, sillä onneksi meidän ei ole tarvinnut käyttää sairaalapalveluita juurikaan. On silti huolestuttavaa, että sairaalahoitoa tarvittaessa voi joutua kantamaan huolta tällaisista asioista, joiden ei yksinkertaisesti pitäisi olla mahdollista sellaisessa ympäristössä. Terveydenhuollolla on jo valmiiksi valtavia paineita ja ongelmia, eikä kenenkään pitäisi joutua työskentelemään tällaisissa oloissa.