Kolmas ja samalla viimeinen täysi päivämme Pääsiäissaarella on takana. Kolme päivää onkin juuri sopivasti koko saaren näkemiseksi, eikä paikkoja tarvitse kiertää hampaat irvessä, vaan rauhalliseen tahtiin. Melkoinen kiehtova paikka tämä maailman syrjäisin saari kyllä on, sillä aivan kaikkialla ympäröi loputtomalta tuntuva syvänsininen meri. Lähin saari on 2000 kilometrin päässä ja mantereelle on 3700 kilometriä. Suomeen etäisyyttä kertyy peräti 15 000 kilometriä eli melko kaukana sitä ollaan. 🙂
Lento saarelle oli miellyttävä LAN Airlinesin upouudella Dreamlinerilla ja viiden tunnin lennon jälkeen tömähdimme maahan. Hotellimme on hyvin perus majapaikka ja pimeällä kuisteille kömpii rakosista peukalon kokoisia torakoita ja koppakuoriaisia. Tropiikin iloja… Pimeän tullen avautuva tähtitaivas on aivan mieletön näky ja esimerkiksi Linnunradan pystyy näkemään ihan paljain silmin. Myös lähimmät planeetat Venus ja Mars loistavat taivaalla erittäin kirkkaina pisteinä.
Mystiset Moai-patsaat ovat kyllä melkoisen kiehtovia ja niitä on ympäri saarta. Paikoille pääsee näppärästi vuokra-autolla, mutta paikalliset tiet ovat erittäin huonossa kunnossa. Kuopat ovat syviä ja tie joka suuntaan vinossa, mutta pieni Suzukimme on melkoinen etenijä, eikä ongelmia ole ollut. Renkaiden puhkeamista saa silti terävällä laavakivellä ajettaessa tosissaan varoa. 🙄
Vastoin odotuksiamme, Pääsiäissaari ei kuitenkaan ole täysin puuton, vaan puita on istutettu viime vuosikymmeninä ja saaren ainoa kylä Hanga Roa on kuin mistä vain tropiikista. Kookospalmut heiluvat myös valkohiekkaisella Anakena Beachillä, jossa kävimme polskimassa kristallinkirkkaassa meressä kahteen otteeseen. Harmi kyllä snorklaukseen Pääsiäissaari ei sovellu, sillä saarta ei ympäröi valliriuttaa, vaan syvä ja tyrskyisä meri. Sukeltamiseen olosuhteet ovat kuitenkin mitä oivallisimmat.
Tästä matkamme jatkuu huomenna takaisin mantereelle ja Santiagoon, jota alamme nyt vasta tosissaan tutkia. Tiedossa on muun muassa vanhan keskustan kiertelyä, mutta aikomuksemme on myös vuokrata auto ja suunnata ensi viikolla Andien vuoristoon lumisille rinteille vaeltamaan. Kuulostaa oikein buenolta! 🙂