New Yorkin kirkkaat valot

Jatkoa täältä. Matkakertomuksen muut osat löytyvät täältä.

New York City on päiväsaikaan miljoonien ihmisten kuhiseva sulatusuuni. Manhattanin betoniviidakossa riittää vilinää ja vilskettä kuitenkin vuorokauden ympäri ja pimeän laskeuduttua kaupunkiin syttyvätkin miljoonat valot. Vaikka Berliinikin on pimeän jälkeen kiehtova suurkaupunki, on korkeiden pilvenpiirtäjien New York silti aivan omassa luokassaan.


Times Square ei hiljene koskaan

Koska kulkeminen Manhattanilla tuntui meistä päiväsaikaan täysin turvalliselta (vuoden 2011 tilanne), päätimme lähteä useana iltana pimeän tultua kiertämään Midtownin nähtävyyksiä. Pimenevän illan ensimmäinen kohteemme oli tietenkin Times Square, jonka kirkkaat valot saavat pimeänkin tuntumaan päivältä. Aukiota ympäröivät valtavat videotaulut ovat päällä yötäpäivää ja pimeällä niiden tuottama valotykitys lähes häikäisee aukiolla seisovaa.

Aukion kirkkaat valotaulut

Aukiolla on iltaisinkin tuhansia ihmisiä, joista jotkut ovat matkalla katsomaan jotain Broadwayn lukuisista kuuluisista esityksissä, mutta useimmat ovat saapuneet paikalle vain fiilistelemään suurkaupungin sykkeestä. Meistäkin oli kiehtovaa vain viettää aikaa kaikkea ympärillä räiskyvää katsellen, sillä tällaista ei Berliinissä näe, eikä edes Sony Centerin vilinä vedä vertoja Times Squarelle. Voinkin vain kuvitella miltä alueella mahtaakaan näyttää valtavan uudenvuodenjuhlan aikaan kun yli miljoonan ihmistä ahtautuu paikalle juhlimaan…

Melkoinen ihmisvilinä

Flexausta lambolla

Times Squarelta jatkoimme matkaamme viereiselle Sixth Avenuelle, jonka jylhien toimistokolossien tuhansiin ikkunoihin oli nyt syttyneet valot. Varsinaista nähtävää ei ole, mutta se tarjoaa suurkaupungin maisemia. Kadun varrella oli miellyttävästi huomattavasti Times Squarea hiljaisempaa, muttei siltikään tyhjää tai autiota.

Sixth Avenuen toimistotaloja

Kadun todellinen väriläiskä ovat Radio City Music Hallin kauniit neon-valot, jotka huokuvat New Yorkin kuuluisan ihanaa art deco -arkkitehtuuria. Vierailisimme seuraavana päivänä katsomassa tämän maailmankuulun esiintymislavan kulisseja, minkä lisäksi näkisimme myös illalla Cirque du Soleilin uusimman kiertueen Zarkanan ensiesityksen ja paikan näkeminen näin pimeällä kohottikin odotuksiamme huomattavasti.

Art decoa huokuva esiintymislava

Radio City Music Hall on osa laajempaa Rockefeller Centeriä, jonka keskusaukiolla Rockefeller Plazalla oli myöskin yllättävän hiljaista. Saimmekin valokuvata aivan rauhassa aukiota sekä sen kuuluisaa Prometheus-patsasta, joka esittää kreikkalaisen mytologian titaania joka loi ihmiset ja antoi heille tulen. Kultainen patsas on 5,5 metriä korkea ja painaa kahdeksan tonnia. Talviaikaan sen edustalle avataan erittäin suosittu luistinrata ja sen yläpuolelle pystytetään valtava joulukuusi, jota kaupunkilaiset saapuvat sankoin joukoin katsomaan. Tuolloin aukiolle onkin vaikea ihmistungokselta mahtua, mitä oli kuitenkin vaikea uskoa näin rauhallisena iltana.

Rauhallinen Rockefeller Center

Rockefeller Plazan kuuluisa aukio

Katsastimme nopeasti lähettyvillä sijaitsevan keskuskirjaston iltavalaistuksen, jonka jälkeen kävelimme myöskin lähellä olevalle Grand Central Terminalille. Vilkas juna-asema on valaistu ulkoa ja sisältä lämpimällä valolla, mutta koko ympäröivä alue on ilta-aikaan huomattavasti päivää rauhallisempi. Sisällä suuressa päähallissa oli silti edelleen jonkin verran vilinää, kun sadat ihmiset kiirehtivät asemalta lähteviin illan viimeisiin juniin matkallaan koteihinsa.

Iltavalaistu keskuskirjasto

Grand Central Terminalin ympäristö

Kiirettä illan viimeiselle junalle

Asemalta kävelimme pienen matkaa Park Avenuen vartta pohjoiseen, alueen suuria toimistopilvenpiirtäjiä ihmetellen. Alue oli pimeällä erittäin hiljainen, mikä epäilytti meitä hieman, mutta meistä tuntui silti turvalliselta kulkea kahdestaan ja valokuvata maisemia järjestelmäkameran ja jalustan kanssa, sangen hyviä kuvia saaden.

Park Avenuen ympäristöä

Illan viimeinen kohde oli lähettyvillä sijaitseva ikoninen Chrysler Building, jonka kirkkaasti valaistu kupoli loistaa majakan tavoin tunnistettavasti ja todella kauas. Yksikään New Yorkin matka ei olisi täydellinen ilman rakennuksen näkemistä ja vaikka siihen ei aukenekaan kovin hyvää maisemaa ympäröiviä katuja lukuun ottamatta, on se silti kerrassaan upea näky iltavalaistuksessaan.

Chrysler Building

Ikoninen pilvenpiirtäjä

Iltamaisema hotellihuoneestamme

Kierroksestamme uupuneina palasimme lopulta takaisin hotellille, jonka ikkunasta näimme vielä illaksi valaistun 30 Rockefeller Plazan. Kiipeäisimme matkamme viimeisenä iltana tämän upean 66-kerroksisen pilvenpiirtäjän katolle, mistä myöhemmin omassa kertomuksessaan.

Seuraavaan osaan tästä. Matkakertomuksen muut osat löytyvät täältä.

(Yhteensä 305 lukukertaa, 1 lukijaa tänään)
 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.