Kirjoitin viime vuoden marraskuussa netissä vastaantulleesta hupaisasta kuvauksesta Vancouverin tyypillisistä mies- ja naistyypeistä. Vaikka kuvaukset olikin laadittu puhtaasti huumorimielessä, oli niissä kuitenkin jotain todenperäisyyttäkin.
Nyt nettiin on ladattu samasta aiheesta uudelleen ammentava uusi ja ihan hauska video Vancouverin seitsemästä eri naistyypistä, eikä tämäkään arvio ole kaukana niistä kaikkein yleisimmistä stereotypioista. 🙂
Vancouverin metroalueen joukkoliikenteen rungon muodostavalla SkyTrainilla ei ole mennyt hyvin lähiaikoina. Asukkaiden rakastama ja normaalisti erinomaisesti toimiva täys-automaattinen metro on nimittäin kokenut viikon sisään kaksi suurta häiriötä, jotka ovat pysäyttäneet kaksikolmasosaa koko järjestelmästä tyystin tuntien ajaksi.
Takaisin jälleen Vancouverissa ja keskellä kauneinta kesää, teki mielemme eilen lähteä pitkästä aikaa kokeilemaan uusia vaelluspolkuja. Tiemme vei Cypress Mountainin laskettelukeskukselle, josta lähtee monia upeita polkuja, muun muassa Eagle Bluffsin kalliokielekkeelle. Nyt kuitenkin kohteenamme oli Hollyburn Mountain, joka on vuorenhuippu aivan laskettelukeskusta vastapäätä.
British Columbialaisilla autoilijoilla oli viime viikon keskiviikkona syytä hymyyn, kun provinssin liikenteestä vastaava viranomainen ilmoitti nopeusrajoitusten paikoin jopa tuntuvasta korotuksesta yhteensä 1300 kilometrin matkalla ympäri eteläistä provinssia. Päätös on lopputulema alkuvuoden aikana tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan maanteiden nykyiset nopeusrajoitukset eivät vastaa liikenteen todellista vauhtia. Tutkimuksessa todettiin myös maanteiden kunnon sekä nykyisten autojen ajo-ominaisuuksien parantuneet merkittävästi viime vuosikymmeninä, mahdollistaen nopeusrajoitusten nostamisen ilman liikenneturvallisuuden heikkenemistä.
Viimeinen viikko kesälomaamme lähti käyntiin tässä tänään ja maanantai menikin rennoissa merkeissä Havajin Big Islandin viidakkoisia rantateitä ajellessa ja mustahiekkaisella rannalla aurinkoa ottaen. Pieni lepopäivä olikin paikallaan, sillä eilen ajoimme koko suuren saaren ympäri, mikä ei ole ihan pikku matka.
Lauantaina kävimme maailman korkeimman vuoren, Mauna Kean (10 100 metriä merenpohjasta) huipulla. Jälkimmäinen retki oli ehkä eniten odottamani, sillä maisemat 4207 metrin korkeudella sijaitsevalta huipulta olivat kertakaikkisen upeat. Ainoa huono puoli huimassa korkeudessa oli, että se aiheutti pientä vuoristotautia kaikissa huipulla olevissa. Olimme kirjaimellisesti heikolla hapella, sillä noissa korkeuksissa on happea vain 60% merenpinnan tasosta. Eipä siis ihme, että päässä tuntui kevyeltä ja eräs samalla kierroksella ollut jopa pyörtyi ylös päästyään. 😯
Illan kruunasi auringonlaskun näkeminen huipulta, sekä hieman alempana kolmessa kilometrissä koettu tähtikiikarointi, jolla näimme kaukoputken lävitse muun muassa Marsin ja Saturnuksen. Huikea oli myös nähdä Havajin maailman kirkkaimpiin lukeutuva tähtitaivas, joka mahdollistaa nähdä omin silmin itse Linnunrata!
Huomenna on edessä siirtyminen reissumme kolmannelle ja viimeiselle saarelle, Mauille. Siellä vietämme vielä viisi yötä tutkien tätä häämatkalaisten unelmasaarta. Paljon kuvia ja matkakertomus tiedossa myöhemmin kotiin palattuamme. 🙂
