Satamakaupunki Hampuri sekä kuuluisa Reeperbahn

Jatkoa täältä. Matkakertomuksen muut osat löytyvät täältä.

Lauantaina suuntasimme heti aamupalan jälkeen Landungsbrückenin alueelle Elben rannalle. Siellä sijaitsevasta satamasta lähtee lukuisia turistiristeilyjä, jotka tarjoavat mahdollisuuden nähdä Hampurin nähtävyykssiä hieman erilaisesta vinkkelistä.

Normaali risteilyreitti vie ensiksi viereisten Speicherstadtin kortteleiden halki ja samalla ohitetaan myös Elbphilharmonie. Veneen kyydistä tuleva konserttisali näyttää vielä aiempaakin mahtavammalta ja on selkeä ympäröivän satama-alueen maamerkki. Risteilyn kiinnostavin osuus on kuitenkin vasta tulossa, sillä sieltä vene suuntaa kohti Hampurin valtavaa rahtisatamaa.


Speicherstadt uudesta vinkkelistä

Hampuri tunnetaan satamastaan ja kaupungin vauraus on peräisin vuosisataisesta satamatoiminnasta. Kaupungin ensimmäinen satama avattiin jo vuonna 1189 ja Hansa-liiton aikana Hampuri oli koko Euroopan toiseksi merkittävin satamakaupunki heti Lübeckin jälkeen. 1800-luvun loppupuolella Hampurista kehkeytyi koko Euroopan merkittävin Atlannin yli suuntautuva matkustajasatama ja maailmansotien aikaan siellä sijaitsi merkittävä laivastotukikohta.

Siipiratasalus laiturissa

Sodan jälkeen Saksojen jako sekä itään suuntautuvan rahdin menetys haittasi satamaa pahasti koko jaon aikana, mutta Saksojen yhdistyttyä satama onnistui jälleen nousemaan entiseen loistoonsa. Nykyisin Hampurin satama onkin Euroopan kolmanneksi suurin rahtisatama Rotterdamin ja Antwerpenin jälkeen. Maailman mittakaavassa satama on 15. suurin ja sen kautta kulkee huikeat 8 miljoonaa rahtikonttia vuodessa.

Sukellusvene U-434

Satama-alueen koko on 74 neliökilometriä, mistä varsinaista käytettävissä olevaa maa-aluetta on 34 neliökilometriä. Satama sekä Hampurin kaupunki sijaitsevat sisämaassa, 110 kilometriä avomereltä, mutta Elbe-joki on niin leveä ja syvä, että se mahdollistaa maailman suurimpienkin rahtilaivojen purjehtimisen satamaan. Koska laivojen koot kuitenkin kasvavat koko ajan, on viime vuosina ollut suuria paineita Elben syventämiseksi, mikä on aiheuttanut paljon porua siihen liittyvien ympäristökysymysten vuoksi.

Hampurin suursatama

Tämän päivän globalisaatio sekä kaiken rahtaaminen Kiinassa sijaitsevilta tehtailta konkretisoituu hyvin satamaristeilyn aikana. Suurin satamassa tuona lauantaina ankkurissa ollut laiva oli Cosco Thailand, joka on niin kutsuttu Post-Panamax alus. Tämä tarkoittaa, ettei laiva mahdu enää Panaman kanavan vanhojen sulkujen lävitse. Viime vuonna valmistunut 8501 TEU:n (konttiyksikön) rahtilaiva on kuitenkin nykyisin vain keskisuuri konttilaiva, sillä suurimmat maailman merillä purjehtivat kuljettavat jopa yli 16000 TEU:n lasteja. Tästä huolimatta Cosco Thailandkin on vaikuttava näky vedenrajasta nähtynä, sillä seitsemässä kerroksessa olevat konttikasat tekevät laivasta todella korkean ja pituuttakin laivalla on ruhtinaalliset 334 metriä!

Suuri konttilaivan lasti purettavana

Valtava Cosco Thailand

Isot laivat uivat syvällä

Risteily on ehdottomasti yksi Hampurin matkan huippukohtia, sillä Hampuri elää niin voimakkaasti satamastaan. Jättimäiset rahtilaivat sekä ympäröivät satamarakennelmat ovat myös mielenkiintoisia nähdä aivan vierestä ja ne nähdessään alkaa tajuamaan miten valtavia määriä tavaraa maailman merillä seilaakaan.

Risteilymme opastus oli saksaksi, mutta silti kiintoisa ja ymmärsimme sen sisällön oikein hyvin. Kerrottujen asioiden todenperäisyydestä ei kuitenkaan voi mennä täysin takuuseen, sillä näitä turistiristeilyjä kutsutaan Hampurissa nimellä he lüchts eli ”hän valehtelee”. Nimitys tulee siitä miten paikalliset satamatyöläiset kuulevat joskus turistikierrosten selostuksia työnsä lomassa ja heidän mukaansa kerrotut faktata ovat joskus vähän niin ja näin. Kirjoituksessani esitetyt tiedot ja mitat on kuitenkin tarkastettu netistä ja nettihän ei valehtele koskaan!

Takaisin kuivalla maalla jatkoimme seuraavaksi Hampurin kuuluisimmalle kadulle, Reeperbahnille. Kadun nimi tarkoittaa köysien valmistamiseen käytettävää tilavaa paikkaa ja tällä onkin yhteys alueen historiaan 1600-luvulla. Satama-alueen vieressä sijaitsevasta nuhjuisesta alueesta muodostui 1900-luvun alkupuolella kaupungin viihdekeskus sekä punaisten lyhtyjen alue, jollaisena se myös nykyisin tunnetaan.

Landungsbrückenin alue

Villiä menoa Reeperbahnilla

Alueella on edelleen monia bordelleja, mutta meno niissä on kesyyntynyt huomattavasti vuosien varrella ja nykyisin alueen on vallannut gentrifikaatio sekä trendikkäät klubit. Alue on kuitenkin edelleen ulkoisesti muuta Hampuri huomattavasti likaisempi ja on helppo uskoa että meno alueella on ilta-aikaan riehakasta. Itse prostituutio on kuitenkin nykyisin voimakkaasti keskittynyt ja sitä on lähinnä nähtävissä Herbertstraßen suljetulla kadulla. Vaikka teknisesti kyse on aivan normaalista julkisesta kadusta, ei sinne ole alaikäisillä, naisilla tai kameroita asiaa.

Suljettu Herbertstraße

Kuuluisa Reeperbahn

Gentrifikaatiota lähistöllä

Itse tyydyimme kävelemään aluetta ristiin rastiin saadaksemme siitä jonkinlaisen yleiskuvan. En nyt tiedä onko Reeperbahnin alueessa mitään sen ihmeempää nähtävää, mutta sillä on oma historiansa ja se on toki maailmankuulu. Jopa Beatlesit viettivät siellä vuosia ennen kuuluisuuttaan, millä oli kenties jonkinlainen vaikutus heidän myöhempään uraansa. Ainakin heidän kunniakseen on nimetty pieni aukio Reeperbahnin alueella.

Beatles aukio

Suomalaisittain ehkä kiintoisin asia Reeperbahnin alueella on se että siellä sijaitsee peräti kolme Saksan kaikkiaan neljästä Hesburgerista (2015 päivitys: Kölnissä sijaitseva neljäs on kuitenkin sittemmin suljettu). On mysteeri miksi hesejä on perustettu juuri Hampuriin ja kaikki kolme melkein vierekkäin, mutta kaipa niillä on ystävänsä varsinkin ilta-aikaan, jolloin ne lähinnä ovatkin auki. Ravintolat ovat pieniä grilli-ikkunoita, joilla ei ole montaakaan istumapaikkaa sisällä. Kyse on silti ihan ehdasta hesestä ja legendaarinen Kerrosateria maistui aivan samalta kuin Suomessakin. Koska Hesburgereita on Saksassa vain muutama, ei ravintolan tarvikkeita ole viitsitty edes kääntää saksaksi, vaan kurkkusalaattikastikkeessa lukee kurkkusalaattikastike.

Hese Saksassa

Hesessä herkuttelun jälkeen palasimme takaisin Landungsbrückenin alueelle, jossa kävimme tutustumassa erikoiseen vanhaan Elben alittavaan tunneliin nimeltä Elbtunnel. Tämä vuonna 1911 valmistunut tunneli oli aikansa rakennustaidon näyte, sillä 24 metrin syvyydessä Elben alittava 426-metrinen kaksoistunneli oli erittäin hankala rakentaa. Rakennusvaiheen aikaisia vuotoja estääkseen rakennusmiehet pitivät tunnelissa yllä kovaa ylipainetta, mikä johti puutteellisista järjestelyistä sekä sen ajan tietoudesta kolmen työmiehen kuolemaan sekä satojen sairastumiseen sukeltajantautiin rakennustöiden aikana.

Elbtunnel

Tunneli oli kuitenkin pakollinen ratkaisu sillan sijaan, sillä Hampurin satama sijaitsi vielä tuolloin tunnelin yläjuoksun puolella, eikä vilkkaalle satama-alueelle mahtunut rakentamaan tarpeeksi korkeaa siltaa. Tunnelin huono puoli oli kuitenkin se, ettei se enää 1900-luvun loppupuolella mahdollistanut suurimpien rahtilaivojen ylittää sitä, minkä vuoksi Hampurin suurimmat satamatoiminnot siirtyivätkin hiljalleen tunnelin länsipuolelle. Tämä puolestaan mahdollisti uuden HafenCityn syntymisen satamatoiminnoilta vapautuneille alueille.

Tunnelista tekee erikoisen se, että sinne laskeudutaan hissillä. Eikä kyse ole mistään kävelytunnelista vaan sen kautta kulkee vuosittain 300 000 ajoneuvoa, jotka lasketaan alas tunneliin neljällä hissillä! Ratkaisu on äärimmäisen kömpelö ja hidas autoliikenteelle ja autoliikenne onkin lähinnä turistien aiheuttamaa. Tunneli palvelee kuitenkin suurta joukkoa kävelijöitä sekä pyöräilijöitä, joita kulkee Elben ali vuosittain noin 700 000. Tämä siitäkin huolimatta että tunneli johtaa vain karulle satama-alueelle.


Autohissi alas tunneliin

Tunneli on kiehtova rakennelma ja ilmainen alittaa kävellen. Vastarannalla ei kuitenkaan ole paljoa nähtävää, mutta sieltä aukeaa sentään kiintoisa näkymä Elbphilharmonien rakennustyömaalle sekä vastarannalla sijaitsevaan keskustaan.

Elben alapuolella

Elbphilharmonie vastarannalla

Palasimme tunnelin läpi keskustan puolelle ja kävelimme halki kauniin keväisen puiston. Käväisimme hotellilla lyhyellä päivälevolla, mutta ennen auringonlaskua palasimme raatihuoneen aukiolle. Sinisen hetken aikaan tästä upeasta rakennuksesta saikin erittäin komeita iltakuvia, vaikka valtavan rakennuksen mahduttamisessa valokuvaan olikin oma hommansa.

Upea raatihuone iltahämärällä

Jatkoimme aukiolta Landungsbrückenille kuvaamaan Elbphilharmonien työmaata pimeällä sekä läheisiä Hafencityn aukioita. Alue vaikutti viihtyisältä ilta-aikaankin, joskin kovin hiljaiselta. Speicherstadt on valaistu ilta-aikaan kauttaaltaan ja kuvailimmekin vanhoja varastorakennuksia sekä tyyniä kanavia. Alue oli meistä niin ihana ilta-aikaan, että suosittelemmekin kävelyä siellä sekä Hafencityn alueella pimeän laskeuduttua. Alue vaikutti täysin turvalliselta lauantai-iltanakin.

Hienosti valaistu Speicherstadt

Sää tuntui suosivan meitä tosissaan, sillä myös seuraava aamu valkeni kauniina. Matkasimme aamusta jälleen keskustaan, jossa poikkesimme Sankt Petrin kirkontornissa. Nykyinen kirkko on vuodelta 1878, mutta paikalla on seissyt kirkko jo vuodesta 1195 lähtien. Sisältä kirkko ei ole kovin ihmeellinen, mutta kiintoisaa on kivuta kirkon 132 metriä korkeaan kellotorniin. Torniin pääsee 123 metrin korkeuteen, jonne pääsy edellyttää kuitenkin 544 portaan nousemista. Urakka on hikinen ja paikoin melko pelottavakin suuren aavan tilan vuoksi.

Matkalla Sankt Petrille

Kova kipuaminen huipulle

Vierailijat pääsevät suppean tornin melkein aivan huipulle, jossa sijaitsee pienen pieni ullakkotasanne. Tasanteelle mahtuu kerrallaan vain muutama ihminen ja se aiheuttaa melkoisesti korkeanpaikankammoa. Vaikka paikka huimaakin päätä, ovat sieltä aukeavat maisemat yli ympäröivän Hampurin kaiken sen vaivan väärti!

Maisema yli Hampurin

Raatihuone aamusella

Alsterin rantaa

Sataman utuinen suunta

Päätähuimaavista korkeuksista palattuamme kävelimme rauhallista vauhtia Hampurin toiselle merkittävälle kirkolle, Sankt Michaelisille. Tämä Hampurin kuuluisin kirkko erottuu hyvin kaupungin silhuetista kauniin kirkontorninsa vuoksi, joka on tasan yhtä korkea kuin Sankt Petrin torni (132 metriä). Ensimmäisen kerran vuonna 1647 rakennettu kirkko on sisältä näyttävä ja sinne mahtuu peräti 2500 ihmistä kuuntelemaan upeiden urkujen soittoa.

Sankt Michaels


Sisältä kaunis kirkko

Myös Sankt Michaelisin kirkontorniin on pääsy, modernisti hissin kyydillä. Pitkä jono lannisti Niinan halun odottaa, mutta päätin itse punnertaa ylös portaita pitkin, mikä oli jälleen erittäin hyvää treeniä. Vaivannäkö kuitenkin palkittiin nytkin ylhäältä aukeavilla komeilla ulkomaisemilla yli kaupungin. Täältä käsin myös Hampurin satama-alue oli hyvin nähtävissä ja pienestä udusta huolimatta siitä sai sangen hyviä valokuviakin.


Hampuri Sankt Michaelsin huipulta

Elbharmonie vielä kerran

Hampurin televisiotorni

Kahden kirkontornin jälkeen kävelimme lähinnä lähialueen katuja sekä poikkesimme lounaalla eräässä kalaravintolassa. Hyvin syöneinä suuntasimme iltapäivällä päärautatieasemalle, josta matkasimme kotiin Berliiniin. Reissumme Hampurissa oli säiden puolesta erittäin onnistunut ja näimme kaupunkia pienessä ajassa erittäin laajasti. Hampuri osoittautui ennakko-odotuksiani huomattavasti kiinnostavammaksi kaupungiksi, jossa oli todella paljon nähtävää. Pienet kadut ja monet kanavat tuovat mukavan erilaista tunnelmaa ja pakko se on kaiketi uskoa, että Hampurissa on peräti 2300 siltaa. Se on enemmän kuin Lontoossa, Amsterdamissa ja Venetsiassa – yhteensä! Asiaan perehtyneiden mukaan kanaviakin on enemmän kuin kahdessa viimeeksimainitussa – yhteensä! Hampuri onkin todellinen veden kaupunki ja sen pitkä satamahistoria on näkyvissä kaikkialla.

Mukava Hampuri

Olen todella iloinen että vierailimme Hampurissa, sillä kaupunki oli ehdottomasti pitkän viikonlopun arvoinen vierailukohde. Asuinkaupunkinakin kaupunki vaikutti loistavalta ja varsinkin uudempi Hafencityn alue oli todella mukavaa seutua. En ihmettelekään että kaupungissa asuu paljon suomalaisia ja ehkäpä siksi siellä se hesekin on? Toivon mukaan tästä matkakertomuksesta oli iloa myös teille lukijoille!

Matkakertomuksen muut osat löytyvät täältä.

(Yhteensä 2 342 lukukertaa, 1 lukijaa tänään)
 

2 vastausta artikkeliin “Satamakaupunki Hampuri sekä kuuluisa Reeperbahn”

    1. Kiitos kommentista, Petteri! Jälkikäteen ajateltuna Hampurissa olisi pitänyt käydä useampaankin otteeseen Berliinissä asuessa, mutta hyvä että tuli käytyä edes sen yhden kerran!

       

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.