Sinkkuelämän loppu

Ei, en puhu nyt 2000-luvun alun suositusta tv-sarjasta, vaan kahdesta viikostani yksin täällä Vancouverissa. Niina on nimittäin noussut tänään aamulla Berliinissä lentokoneeseen ja on tätä kirjoittaessa noin kahden tunnin päässä täältä länsirannikolta. Olettaisin hänen olevan paraikaa jossain Kanadan valtavan erämaan yllä, sillä Euroopasta Vancouveriin lennettäessä reilut neljä viimeistä tuntia (!) lennetään tundran ja täydellisen erämaan yläpuolella. Alapuolella ei ole nähtävissä merkkiäkään ihmisestä, mikä on mykistävä kokemus tällä ylikansoitetulla planeetalla.

Jatka lukemista ”Sinkkuelämän loppu”

 

Groundhog Day

Helmikuun 2. päivä tunnetaan Pohjois-Amerikassa yleisesti nimellä Groundhog Day. Nimi juontuu tuolloin monilla paikkakunnilla aamusella pidettävästä tilaisuudesta, jossa pesästään ajetun metsämurmelin sanotaan ennustavan lähestyvän kevään sään. Jos murmeli näkee varjonsa (eli on aurinkoista) ja ”pakenee takaisin koloonsa”, on seurauksena kuusi viikkoa pitkittyvä talvi. Jos on pilvistä ja murmeli ei näe varjoaan, seuraa sinä vuonna aikainen kevät.

Jatka lukemista ”Groundhog Day”

 

Ensimmäinen viikko uudella mantereella

Kiireistä maahanmuuttoviikkoani seurasi toinen viikko täyttä tohinaa ja uuteen kotimaahan asettautumista. Suuntasin heti maanantaiaamusta läheiselle Service Canada Centerille, joka myöntää täkäläisen SIN:nä tunnetun yhdeksännumeroisen sosiaaliturvatunnuksen työlupaa vastaan. SIN on pakollinen kaikille Kanadassa työskenteleville ja sosiaalietuuksia  saaville, eli käytännössä sellainen on jokaisella maan asukkaalla.

Paikalla oli jo aamusta jonoa, mutta sain tunnukseni puolessa tunnissa. Se mukanani suuntasin toimistollemme, jossa tapasin uudet tiimiläiseni ensimmäistä kertaa sitten marraskuun työmatkani. Minulle oli varattuna oma kuutio (cubicle) avokonttorissamme, jonka äärelle levitin tavarani. Uusi kanadalainen SIM-korttini oli myös toimitettu pöydälleni ja nyt minulla on täkäläinen +1 alkuinen puhelinnumero. 🙂

Jatka lukemista ”Ensimmäinen viikko uudella mantereella”

 

Maahanmuutto bisnesluokassa

Viimeiset seitsemän päivää ovat menneet melkoisessa muuttopyörityksessä! Tiistaina saimme viimeinkin tiedon Kanadan työluvasta ja heti seuraavana päivänä minulla oli viimeinen työpäivä Saksassa. Samana iltana varasin yhdensuuntaiset lennot Lontoon kautta Vancouveriin.

Torstai ja perjantai kuluivat Bürgeramtilla maastamuutosta ilmoittaessa ja Sparkasselta erinäisiä tilin lakkautukseen liittyviä papereita noutaessa. Varaamani lennot olivat Premium Economy -matkustusluokasta, jossa saisin mukavamman jalkatilan lisäksi ottaa lennolle myös kaksi 23-kiloista matkalaukkua. Mukaan lähtikin täysi matkalaukku, painava rinkka sekä käsimatkatavarana vielä reppu. Tavaraa on pakko pakata mukaan paljon, sillä varsinaisessa muuttokuormassa kulkeviin tavaroihin on seuraavan kerran pääsy vasta huhtikuussa. 😮

Jatka lukemista ”Maahanmuutto bisnesluokassa”

 

Ikuisuusprosessi kanadalaisesta työluvasta

Siitä on nyt noin kolme kuukautta, kun sain työtarjouksen Vancouverista. Alun innostus muutosta Kanadaan on sittemmin ehtinyt melkein sammua, sillä työlupaan vaadittavissa paperitöissä on kestänyt paljon odottamaamme pidempään. Työlupa on kuitenkin papereista se kaikkein tärkein, sillä ilman sitä on mahdotonta työskennellä Kanadassa. Tiesimme kyllä tämän, mutta oletimme silt, että työluvan saanti olisi helppoa suomalaiselle jolla on alla yliopistotutkinto ja työtarjous Kanadassa. Tämän prosessin myötä meille on kuitenkin valjennut, ettei kyse ole todellakaan mistään läpihuuto jutusta…

Jatka lukemista ”Ikuisuusprosessi kanadalaisesta työluvasta”