Juhannus Saksassa

Tänään vietetään kesäpäivänseisausta, mikä tarkoittaa vuoden pisintä päivää täällä pohjoisella pallonpuoliskolla. Tähän aikaan vuodesta aurinko ei laske napapiirin pohjoispuolella lainkaan ja Etelä-Suomessakin yö on  lyhyt ja valkea. Saksassa tätä keskikesän on paljon vaikeampi huomata, sillä Berliininkin korkeudella ollaan sen verran Suomea etelämpänä, että aurinko ehtii laskea ja pimeä saapua. Berliinissä pimeä tulee näihin aikoihin tuossa iltakympin maissa ja aamulla aurinko pompsahtaa ylös jo hieman ennen viittä. Valoisuus ei siis aiheuta Saksassa yhtä herkästi yöttömiä öitä  kuin Suomessa.

Jatka lukemista ”Juhannus Saksassa”

 

Missä kaikki ovat? Ai niin…

Tulin tässä juuri lounaalta ja ihmetyin, kun toimistolla onkin melkein autiota. Missä ihmeessä kaikki ovat? Hetken kuluttua mieleen muistui, että tänään Saksa pelaa toisen MM 2010 ottelunsa Serbiaa vastaan. Koko Saksa onkin paraikaa ”pitkällä ruokatauolla” ja kerääntyy katsomaan ottelua. Jokaisessa maan ravintolassa on mahdollisuus seurata ottelua suorana. Myös toimistollamme on viritettynä iso screeni päivän ottelua varten ja kokoushuone pursuaa ihmisiä. Monella tietenkin päällään Saksan fanikamat.

Noh, toivottavasti Saksa voittaa Serbian. Ei minulla tuossa mitään kiinni ole, mutta aina se on kiva jos ”oma” maa pärjää… 8)

 

Maailman suurin urheilujuhla

Perjantaina pyörähti neljän vuoden tauon jälkeen käyntiin maailman suurin urheilujuhla, jalkapallon MM-kisat. Kisat järjestetään kaukana Etelä-Afrikassa, mutta se ei tarkoita etteikö kokonaisen kuukauden kestävät kisat näkyisi Saksan kaupunkien katukuvassa.

Kisojen alkua on odotettu kuin kuuta nousevaa ja viime viikot ovat täyttäneet kaupat virallisilla kisatuotteilla sekä kaikenlaisella Saksan lipun väreihin maalatulla kisaroinalla. Tavara on käynytkin kaupaksi ja autoihin kiinnitettyjä Saksan lippuja on liehunut kaduilla jo viikkotolkulla. Valtava innostus ei tullut yllätyksenä tämän jalkapallohullun kansan keskuudessa asuvaa, mutta jotenkin aina sen mittasuhteet pistävät ihmettelemään. Erityisesti innostus MM-kisoja kohtaan juontaa perunsa edellisiin, vuonna 2006 pelattuihin kisoihin.

Jatka lukemista ”Maailman suurin urheilujuhla”

 

Alkoihan se kesä… ja kiitos jo riittääkin

Alkoihan se kesä viimein. Itse asiassa jo viime viikon loppupuolella lämmöt nousivat hellerajan (+25 asteen) tienoille, mutta tällä viikolla on saatu nauttia (/kärsiä) lähemmäs kolmenkymmenen asteen helteistä. Ja lisää on tulossa, sillä viiden päivän ennuste lupaa perjantaille peräti +33 astetta. Se on jo paljon, sillä siinä lämmössä tulee hiki ulkona ja sisällä. Töissä ja kotona. Toimistolla varsinkin rakennuksen ilmastointi on erittäin heikko, joten hiki tulee muutenkin kuin töitä tehdessä. Kotona asiaan auttaa kaksi vuotta sitten ostamamme ilmastointikone, mutta senkään kapasiteetti ei riitä sellaisilla lämmöillä. Asiaa ei myöskään helpota, että meillä on koko viikon vieraina ystäväpariskunta, joten asukkaita on asunnossamme neljä.

Mutta ei auta valittaa, sillä mennyt talvi oli Saksassa poikkeuksellisen kylmä ja kevään eteneminen hidasta. Berliinin alueella ei ole nähty vuosikymmeniin tilannetta, että lunta olisi paksultikin (parhaimmillaan oli 30cm kinokset) maassa aika tarkalleen kaksi kuukautta yhtä kyytiä. Mikä täällä otettiin aluksi vastaan iloiten ja talven jutuista täysillä nauttien, ehti kyllä reilun 60 päivän aikan vaihtua jatkuvasta kylmyydestä purnaamiseen. Aurinkoakaan ei paljoa näkynyt ja lehdissä laskettiinkin perättäisten pilvisten päivien määrä. En muista millaiseksi pisin putki venyi, mutta reilut parikymmentä päivää nyt ainakin. Siinä sitä oli harmautta kerrakseen.

Niinpä yritän ajatella positiivisesti ja tässä hikeä pyyhkiessäkin muistaa että kesä voittaa talven pakkaset milloin vain. Kovasti pitää yrittää…

 

U55

Berliinin varmaan omituisin liikenneyhteys on 8. elokuuta 2009 avattu U55-metrolinja, joka tunnetaan paikallisten kesken lempinimellä Kanzlerlinie (kanslerilinja). Linja on outo siksi, että sillä on vain kolme asemaa ja sen pituus on vaivaiset 1,8 kilometriä. Linjalla kulkee vain yksi ainoa metrojuna, joka liikennöi 10 minuutin vuorovälillä neljän minuutin mittaisen matkansa pääteasemien välillä. Linjan rakentaminen kesti 14 vuotta ja se maksoi 320 miljoonaa euroa.

Käsittämättömältä tuntuvaan hankkeeseen tulee enemmän järkeä, kun ymmärtää että U55 on osa rakenteilla olevaa U5-linjan jatketta Alexanderplatzilta aina uudelle päärautatieasemalle saakka. Koko projekti sai alkunsa 90-luvun lopulla, kun jälleenyhdistyneen Saksan hallitus päätti siirtää toimintonsa Länsi-Saksan Bonnista takaisin entiseen pääkaupunkiin Berliiniin. Samalla päätettiin myös uudesta modernista hallintoalueesta, joka valmistuikin vuosituhannen vaihteen tienoilla. Sen osana päätettiin myös toteuttaa tämä jo 50-luvulta saakka suunniteltu liikenneyhteys, joka on osa tuolloin laadittua Berliinin metron vielä toteutumatonta 200-Kilometer-Plania.

Jatka lukemista ”U55”