Myrskyinen yö

Huh, olipahan viime yönä melkoinen myräkkä. Koko rakennus heilui tuulessa läpi yön ja lattiasta kattoon olevat ikkunat natisivat puhureissa siihen malliin, että sain unta vasta aamu neljältä. Millähän kummalla talon katolla olevat rakennustelineet mahtoivat pysyä paikoillaan jopa 120km/h lukemiin yltäneissä puhureissa? Naapuritalon katolla liehui lippu todella villisti lipputanko taipuneena, samoin kattopuutarhan puut. Jossain oli saatu yöllä rankka raekuurokin, tosin ei meillä keskustassa.

Kävi kyllä mielessä, että on ollut varmaan kiintoisaa asua Manhattanilla viimevuotisen Sandy-myrskyn aikaan, kun tuulet on olleet vielä tätä huomattavasti voimakkaampia ja rakennuksetkin korkeampia. Nämä on näitä korkealla asumisen erikoispiirteitä… 🙄

 

Lunta taivaan täydeltä

Melkoisen vaihtelevia nämä itärannikon talvikelit. Viimeiset viisi viikkoa ovat olleet pääosin hyvää keliä ja alkuviikosta paistoi aurinkokin kuin loppukeväällä konsanaan, mutta tänään tuleekin sitten DC:n alueella lunta kuin viimeistä päivää. Ympäryskunnissa on tullut lunta yön ja aamun aikana jo yli 8 tuumaa ja pyry jatkuu iltaan saakka. Keskustassa sade vaihtui lumisateeksi vasta puolisen tuntia sitten.

Puolet kaupungista on kiinni, mutta meidän toimisto on myräkästä huolimatta auki. 🙄

 

Erikoisia talvikelejä

Kelit täällä Washingtonissa ovat olleet tällä viikolla sanalla sanoen vaihtelevia. Maanantai ja tiistai olivat kummatkin kuivia ja kauniita päiviä, mutta keskiviikkona koettiin poikkeuksellisia talvilämpötiloja, kun lämpötila kohosi peräti +21 asteeseen. Lämmin päivä tuntuikin kuin alkukesällä konsanaan ja paikallisetkin myönsivät lämpötilan olevan jotain hyvin poikkeuksellista näin tammikuussa. Lämmintä päivää seurasi myrskyrintama, johon sisältyi voimakkaita tuulenpuuskia sekä yön aikana ikkunoita rummuttanut sade. Aamulla olikin jo sitten suorastaan kylmä, kun lämpötila tippui 15 astetta yön aikana.

Jatka lukemista ”Erikoisia talvikelejä”

 

Kaksi vuodenaikaa

Paikallinen laskettelukausi alkoi viime viikolla, kun kaksi Vancouverin kolmesta paikallisesta laskettelukeskuksesta avasi osan rinteistään innokkaimpien laskettelijoiden iloksi. Kuten tuolloin kirjoitin, on tätä ollut vähän vaikea uskoa täällä sateisesta keskustasta käsin. Sillä vaikka vuorilla onkin silminnähden valkeaa, voiko siellä kuitenkaan olla jo netissä mainitut yli 30 senttiä lunta? Asiaa ei auttanut kuin lähteä itse toteamaan ja niinpä ajoimmekin eilen ylös Cypress Mountainille.

Lämpöä oli alhaalla Vancouverissa noin +7 astetta, mutta puolivälissä pilvien tasolle päästessä lämpötila oli pudonnut jo noin +3 asteen tienoille. Sakeassa sadepilvessä lämpötila jatkoi tippumistaan aina nollan tienoille saakka ja ylhäällä satelikin jäätävää tihkua. Ja ihme ja kumma, lunta oli kuin olikin tien vierellä noin 700 metrin korkeudelta aina perille 900 metriin saakka. Perillä lunta olikin sitten ihan reilusti ja oli kuin olisi siirtynyt viidessä minuutissa vuodenajasta toiseen.

Jatka lukemista ”Kaksi vuodenaikaa”

 

Taivas aukeni viimeinkin

Kaksi viikkoa sitten kirjoitin miten rutikuiva mennyt loppukesä on ollut Vancouverissa. Tuolloin ei ollut tietoakaan sateiden paluusta, mutta lopulta tällä viikolla, kahden ja puolen kuukauden melkein täydellisen kuivuuden jälkeen, taivas muuttui lopulta alkuviikosta pilviseksi ja perjantaista alkaen on saatu viimeinkin sadetta. Tämän vuoden kesän voinee siis julistaa päättyneeksi ja edessä on nyt enemmän tai vähemmän sateista talvikautta melkein kevääseen saakka.

Sateinen lauantaipäivä

Näin syksyn toisena päivänä ajatus ei vielä haittaa, vaikka maisema asunnostamme onkin melkoisen harmaa täällä pilvien korkeudessa. Lämpötilatkin ovat laskeneet syksyisiin lukemiin ja öisin on jo melko koleaa. Vuorilla on tietysti vieläkin kylmempää, jopa pakkasta, ja esimerkiksi Whistlerillä saadaan todennäköisesti tänä viikonloppuna vuorilla ensilumi. Laskettelukauden alkuun on silti vielä hetken matkaa, sillä normaalisti Whistlerissä pääsee rinteeseen marraskuun jälkipuoliskolla. Vielä kuukausi… 🙄