Kalliovuorten keskellä

Tervehdys täältä Banffista, Kanadan Kalliovuorten keskeltä! 😛 Pysähdyimme tänne yhteensä neljäksi päiväksi osana kahden viikon mittaista kesä(/syys)lomaamme. Tämän loman vietämme tien päällä melkoisella road tripillä, sillä pelkästään lauantain jälkeen olemme ajaneet jo 1300 kilometriä Vancouverista. Matkalla Banfiin pysähdyimme pariksi päiväksi tutkimaan Okanaga Valleyn laaksoa ja kuuluisaa viinituotantoaluetta. Siitä matka jatkui tänne Banffiin, jossa ihailemme nyt yli 3000 metrin korkuisia jylhiä vuoria aina perjantaihin saakka. Silloin matka jatkuu kohti pohjoista Jasperin luonnonpuistoon. Sieltä jatkamme vielä kohti Edmontonia, Calgaryä sekä Albertan valtavaa preeriaa. Kotona Vancouverissa ollaan reilun viikon päästä sunnuntaina, kun takana on yli 4000 kilometrin reissu.

Kelit ovat ainakin toistaiseksi suosineet, vaikka syksy tekeekin tuloaan täällä vuoristossa. Öisin lämpötilat ovat jopa nollan tienoilla, mutta onneksi sentään päiväksi lämpenee 15-20 asteen tienoille. Vuorilla ei ole tällä hetkellä jäätikköjä lukuunottamatta paljoakaan lunta, mutta muutaman viikon sisään korkeimmat huiput saanevat jo tuoreen ensilumen. Toivon mukaan lunta ei sentään tule täällä laaksossa, sillä se voisi olla kiintoisaa näin kesärenkailla matkatessa.

Maisemat täällä Kalliovuorilla ovat todellakin mielettömän upeat ja ei ole ihme että suurin osa Kanadan kuuluisista postikorttimaisemista löytyy juuri täältä. Luonto on myös sangen koskematonta ja eläimiä näkee kaikkialla. Autosta olemme nähneet jo muutaman peuran, komean kanadanhirven, kojootin sekä lauman vuorikauriita. Hieman pelottavasti kohtasimme alkuviikosta eräällä vaelluspolulla myös mustakarhun, tosin onneksi osana isompaa ihmisjoukkoa. Harmaakarhuja ei ole onneksi vielä näkynyt, vaikka niitäkin täällä vuoristossa runsaasti elelee. Sellaista emme tosin haluakaan kovin läheltä nähdä. Ehkä korkeintaan turvallisesti auton ikkunasta.

Vaikka olemme vasta reissumme alkumatkassa, on pakko sanoa että Kanada on kyllä mielettömän kaunis maa. Ja VALTAVA! Tällä matkallammekin raapaisemme vain maan lounaiskolkkaa ja lähimpiä naapurikaupunkeja, ei sen enempää. Antaa vähän käsitystä tämän maan koosta… ❗

Kuvia ja matkakertomusta tulee joskus myöhemmin tänne blogiin ja halusin nyt vain kirjoittaa tällaiset pikaiset terveiset täältä tien päältä. Hyvää alkavaa syksyä kaikille lukijoille!

(Yhteensä 258 lukukertaa, 1 lukijaa tänään)
 

2 vastausta artikkeliin “Kalliovuorten keskellä”

  1. Sattumalta ”eksyin” blogiisi. Koko provinssi, mutta erityisesti nuo Kalliovuoret, ovat jääneet mieleen, kun siellä nuoruuden kesinä on tullut lomailtua. Lake Louise tuskin jättää ketään kylmäksi, mutta ainakin minulle koko tuon suuren provinssin luonnonkauneus ja puhtaus oli aikamoinen yllätys. Suomen on aina mieltänyt mallioppilaaksi luonnon puhtaudessa, mutta missään Suomessa kulkiessani en ole nähnyt esimerkiksi niin hyvin hoidettuja ja siistejä pysähtymisalueita teiden varsilla kuin mitä siellä vastaan tuli. Roskaaminen tuntui olevan vieras asia ja sanktiotkin oli hyvin selkeästi tien varrella ilmoitettu. Tästä viime visiitistä on aikaa jo 15 vuotta, toivottavasti nämä asiat ovat yhä hyvällä mallilla siellä lännellä.

     
    1. Terve sikke. Monestihan juuri eksymällä tekee ne elämän parhaat löydöt, kuten tulet toivottavasti tätä blogia lukiessasi huomaamaan! 😀

      Lake Louise ei todellakaan jättänyt meitä kylmäksi vaan innosti meidät vaeltamaan peräti 23,5 kilometrin verran kauniissa maisemissaan. Tuo päivä oli rankka, mutta kokemus kaiken sen vaivan arvoinen!

      Täytyy olla kyllä kanssasi samaa mieltä tuosta, että kanadalainen luonto on erittäin kaunis ja siistinä pidetty. Roskia näkee sangen harvoin niille kuulumattomissa paikoissa, minkä voinee ottaa osoituksena siitä että ihmiset aidosti arvostavat elinympäristöään. Tienvarsien pysähdyspaikat ovat täällä tosiaan siistissä kunnossa, kun taas Suomessa niiden roskikset on monesti dumpattu täyteen kaikenlaista roinaa paikallisten/kesämökkiläisten toimesta – sitä ei täällä näe.

      En usko että täkäläinen luonto on muuttunut paljoa 15 vuodessa, mutta runsas turismi näkyy paikoin. Monien polkujen yhteyteen on syntynyt kaikenlaisia oikoreittejä laiskojen ihmisten toimesta, mikä on paikoin johtanut maaperän eroosioon. Voisin kuvitella että tämä on näkyvin muutos vierailusi jälkeen.

      Hyvää syksyn jatkoa täältä Edmontonista! 😛

       

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.