Haastava Mount Strachan

Kuluva kesä on ollut upeasta kelistään huolimatta harmillinen, sillä Niinan jouduttua pyöräilyonnettomuuden vuoksi ranneleikkaukseen, emme ole pystyneet tekemään paljoakaan. Onneksi ranne on kuitenkin parantunut leikkauksen jäljiltä hyvää tahtia ja nyt kun luonamme on käymässä eräs tuttumme, päätimme lähteä tänään itsenäisyyspäivänä nauttimaan kauniista kelistä luonnon helmaan.

Pienen tutkiskelun jälkeen kohteeksemme valikoitui Mount Strachan, joka on yksi kolmesta Cypress Mountainin laskettelukeskusta ympäröivästä huipusta. Kaksi muuta huippua ovat Black Mountain (jonka länsilaidalla sijaitsee upea Eagle Bluffs) sekä läheinen Hollyburn Mountain, jolla ei kuitenkaan sijaitse laskettelurinteitä. Hieman hassusti ei ole olemassa mitään Cypress Mountain nimistä vuorta ja laskettelukeskus onkin saanut nimensä Cypress Bowlin laaksosta, jossa se sijaitsee.

Itsenäisyyspäivän vaelluksella

Alkumatkan tuttu polku

Polku Mount Strachanille alkaa kävelyllä pitkin hyväkuntoista Howe Sound Crest Trailia, joka johtaisi edempänä mielettömälle St. Mark’s Summitille. Ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli kuitenkin Bowen Lookout, jolta näkee hienosti merelle sekä läheiselle Bowen Islandille. Maisema oli omiaan innostamaan meitä siitä mitä olisi vielä edessä.

Bowen Outlook

Pari kilometriä edempänä polku tulee haaraumaan, josta reitti Mount Strachanille lähtee nousemaan ylös jyrkkää solaa. Polku on sangen vaikeakulkuinen ja nousee lyhyellä matkalla mehustavat 550 metriä, mikä sai kyllä hien pintaan. Taaksepäin ajoittain katsottaessa maisema muuttuu askel askeleelta yhä huimemmaksi, kun Howe Soundin vuono tulee puiden esiin.

Polku ylös vuorta

Alati paraneva maisema

Nousu oli rankka meille kaikille, mutta erityisesti Niinalle, joka on vielä toipumassa parin viikon takaisesta leikkauksesta. Urheasti taistelimme kuitenkin kaikki tiemme Mount Strachanin huipulle 1440 metrin korkeuteen.

Urhea toipilas

Mount Strachanin huipulla

Huipulla vaeltajaa tervehtii upea takavuorten maisema, jonka kruununa ovat tietenkin The Lionsin ”leijonankorvat”. Koskematon erämaa tulee niin lähelle Vancouveria, että se yllättää meidät aina. Syrjäisyydestään huolimatta näköalapaikka on kuitenkin helposti tavoitettavissa, sillä sille tuo Cypress Mountainin korkein tuolihissi. Talvella maisemat ovat kuitenkin tyystin erilaiset ja todella paksun lumipeitteen alla.

Upea erämaa

Kesäinen Howe Sound

Aavat maisemat

Aikamme maisemia ihailtuamme ja eväät syötyämme lähdimme laskeutumaan alas vuorelta. Polku alas kulkee lähellä laskettelurinteitä ja noin puolimatkassa se ohittaa kiintoisan lento-onnettomuuden tapahtumapaikan. Marraskuun 23. päivänä vuonna 1963 – vain päivää John F Kennedyn Dallasissa tapahtuneen salamurhan jälkeen – Kanadan ilmavoimien T-33 hävittäjä iskeytyi paksussa sumussa Mount Strachanin kylkeen. Aluetta ei oltu vielä tuolloin kehitetty, joten pelastuspartioiden kesti kolme päivää löytää  keskellä metsää sijainnut onnettomuuspaikka, mikä koitui koneen kahden lentäjän kohtaloksi.

Lento-onnettomuus keskellä metsää

Törmäyksessä täysin palasiksi menneen lentokoneen raatoa ei ole poistettu paikalta, joten on sangen hurjaa nähdä vääntyneitä metallinpalasia pitkin kaunista metsää. Onnettomuuden uhrien muistoa kunnioittavat paikalle kiinnitetyt muistolaatat sekä läheisen laskettelurinteen nimi T-33.

Onnettomuus yli 50 vuotta sitten

Polku päättyy laskettelurinteille, joten loppumatka tullaan alas leveää rinnettä. Hetken matkaa alaspäin käveltyämme kuulimme rapinaa läheisestä puusta. Tarkemmin asiaa kuikuiltuamme tajusimme, että puuhun oli juuri kiivennyt kaksi mustakarhun pentua meitä pakoon. Mieleemme tuli välittömästi kysymys siitä missä itse emokarhu mahtaisi olla, joten kiersimme alueen mahdollisimman kaukaa. Hieman paikan ohi päästyämme näimmekin emokarhun tulevan esiin pusikosta, joten onneksi tiemme eivät kohdanneet.

Täpärästi vältetyt karhut

Noin kahdeksan kilometriä pitkä kävelymme oli kiintoisa ja erittäin onnistunut. Helteinen keli yritti imeä meistä kaiken mehun mutta taistelimme silti tiemme kivikkojen sekä karhujen halki vuoren huipulle ja takaisin. Tästä onkin hyvä jatkaa muihin kesäpuuhiin, kuten vaikka tulevana viikonloppuna geokätköilemään.

(Yhteensä 120 lukukertaa, 1 lukijaa tänään)
 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.