Takaisin autokouluun

 

On melkein yleismaailmallinen juttu, että maassa kuin maassa voi viettää kolme kuukautta turistina. Tuon ajan jälkeen on kuitenkin joko poistuttava maasta, vaikka vain päiväksi, taikka omattava kelvollinen syy maassa oleskelun jatkamiseksi. Turistina suomalainen saa ajella kansallisella ajokortillaan huoleti melkeinpä missä päin maailmaa tahansaa, mutta tuon kolmen kuukauden jälkeen on EU:n ulkopuolella hankittava paikallinen ajokortti. Jossain tapauksissa se on helppoa, sillä monilla mailla on ristiin sopimuksia ajokortin vaihto-oikeudesta paikalliseen lähinnä ilmoitusluontoisesti. On kuitenkin monia maita, joissa paikallisen ajokortin vastineeksi pitää osoittaa paikallinen ajotaitonsa. Yleensä tämä tarkoittaa autokoulun käymistä tai ainakin ajokokeen suorittamista.

Jatka lukemista ”Takaisin autokouluun”

Opas Saksan kauppaketjuista

 

Tuoreena kanadansuomalaisena minulla on tuoreessa muistissa miten vaikeaa maahan ensimmäistä kertaa muuttavalla on löytää paikallisista kauppaketjuista ja liikkeistä vastineet niille Suomesta tutuille ja turvallisille. Niinpä vielä kanadalaisia kauppaketjuja opetellessani tässä pieni listaus kaikkein suurimmista ja laajimmalla Saksassa toimivista kauppaketjuista. Osan yhteydessä on oman tuntumani mukaan esitetty vastine Suomesta.

Jatka lukemista ”Opas Saksan kauppaketjuista”

Kameralaitteisto: Canon EF 24-70mm f/2.8 L USM

 

Digijärkkärin yksi suuria etuja on mahdollisuus vaihtaa käytettävää optiikkaa tilanteen vaatimusten mukaisesti. Jokaisella järkkärin omistajalla on vähintään yksi linssi, joka on yleensä mallia ”yleislinssi”. Se tarkoittaa että linssin polttoväli mahdollistaa sekä kohtuullisen laajat, että hieman zoomatut valokuvat. Monesti ensimmäisenä yleislinssinä toimii kamerarungon mukana tullut ”kittilinssi”, joka minun Canon EOS 500D -runkoni kohdalla oli Canon EF-S 18-55mm f/3.5-5.6 IS.

Jatka lukemista ”Kameralaitteisto: Canon EF 24-70mm f/2.8 L USM”

Pohjois-Amerikan kallein kaupunki

 

Pitää paikkansa että Vancouver on kaunis ja mahtava asuinkaupunki, kuten yläpuolen kuuluisa maisemakuva kaupungin keskustasta kertoo. Valitettavasti kauniilla maisemilla ja upealla asuinympäristöllä on kuitenkin hintansa, sillä Vancouver ei todellakaan ole halpa kaupunki asua. Varsinkin kuvan Downtownin alueella asuntojen hinnat ja vuokrat ovat todella kovia, mihin on monia syitä. Ensiksikin veden ympäröimän niemen maa-alue on rajallinen ja jo sangen tiiviisti rakennettua. Lisäksi kaikki keskustan uudisrakentaminen on tarkasti säädeltyä ja esimerkiksi rakennusten korkeuksille sekä sijoittumiselle on rajoituksia. Kun tähän lisätään vielä voimakkaan väestönkasvun aiheuttama hurja kysyntä, jossa kaikki kynnelle kykenevät hamuavat kaupungin keskustaan tai ainakin sen lähettyville, on selvää että asumisestaan saa olla valmis pulittamaan.

Jatka lukemista ”Pohjois-Amerikan kallein kaupunki”

Muuttokuorman pitkä matka

 

Minulla tulee lauantaina täyteen jo kuukausi Vancouverissa ja Niinallakin kaksi viikkoa. Berliinistä lähdöstä on kulunut siis jo tovi, mutta tavaramme eivät ole vielä edes puolimatkassa. Ulosmuutto Berliinin asunnostamme suoritettiin kyllä jo 23. tammikuuta, mutta siitä tavarat matkasivat ensimmäiseksi muuttofirman varastoon jossain päin Berliiniä. Siellä ne pakattiin merikonttiin, joka kuljetettiin rekalla Bremerhaveniin, jossa sijaitsee yksi Saksan vilkkaimmista satamista. Sieltä kontti on aloittanut 7. helmikuuta pitkän merimatkansa kohti Kanadan Halifaxia.

Jatka lukemista ”Muuttokuorman pitkä matka”