Tuloksettomat parlamenttivaalit

Kanadassa käytiin maanantaina parlamenttivaalit, joita kukaan ei olisi halunnut käytävän. Kanadalaiset kävivät vaaliuurnilla edellisen kerran ainoastaan kaksi vuotta sitten, jolloin Justin Trudeaun johtama liberaalipuolue menetti enemmistönsä, synnyttäen maahan vähemmistöhallituksen. Syksyn 2019 vaalien jälkeen maata on kuitenkin hallinnut koronaepidemia, jonka kohtuullisen tuloksekkaan hoitamisen jäljiltä Trudeau yritti nyt mahdollisuutta enemmistöhallitukseen.

Trudeaun epäonneksi kanadalaiset eivät ole olleet innoissaan peräti 610 miljoonaa dollaria maksaneista täytevaaleista keskellä pandemiaa. Toki vaaleja on käyty tuloksekkaasti näissäkin olosuhteissa, kuten British Columbian viimesyksyiset provinssivaalit, jossa pääministeri John Horganin onnistui muodostaa enemmistöhallitus.

Mitättömät muutokset

Kanadan perustuslain mukaan maassa tulee järjestää vaalit vähintään viiden vuoden välein, mutta pääministeri voi halutessaan pyytää kuningatar Elizabethia Kanadassa edustavaa kenraalikuvernööriä hyväksymään hallituksen hajottamisen ja uusien vaalien järjestämisen. Uusiin vaaleihin päädytään muussa tapauksessa joka neljän vuoden välein tai jos hallitus häviää parlamentin luottamusäänestyksen tai sen budjettiesitys kaatuu. Säännöt mahdollistavatkin pääministerin harjoittaa poliittista valtapeliä näin halutessaan, mitä ei ole hyödynnetty useinkaan.

Kyseessä olikin Trudeaun kalliista vaalitempusta tilanteesta, jossa Kanadan talous on alkanut vasta hiljalleen toipua. Näin ollen ainoastaan 59% äänestysoikeutetuista kanadalaisista äänesti maanantaisissa vaaleissa, mikä on maan historian kolmanneksi alhaisin lukema.

Alhainen äänestysvilkkaus

Vaalitulos oli kuitenkin pettymys kaikille, sillä mikään ei muuttunut. Puolueiden valtasuhteet eivät vaihtuneet ja ainoastaan muutama äänestysalue muutti väriään. Trudeaun suunnitelma vetikin täyden vesiperän, sillä vaalien tuloksena on uusi vähemmistöhallitus, jossa Trudeau tarvitsee jatkossakin apupuolueiden tukea lainsäädännössä. Äänestyskartta näyttää niin identtiseltä vuoden 2019 vaalituloksen kanssa, että vaaleja onkin kutsuttu Seinfeld-vaaleiksi 90-luvun suositun televisiosarjan mukaan, joka oli sarja ”ei mistään”.

Vuoden 2019 uusinto

Liberaalien onnistui kyllä lisätä paikkamääräänsä muutamalla, mikä on yllättävää, sillä puolue sekä erityisesti Trudeau ovat ryvettyneet lukuisissa skandaaleissa aina mustanaamajuhlista, lomailuun miljardöörien saarilla sekä kytkökset useiden suuryritysten miljoonien arvoiseen kähmintään. Trudeau on saanut myös oman etiikkaministeriönsä nuhteet toimistaan, välttyen kuitenkin seuraamuksilta. Liberaalien kannattajakuntaa skandaalista toiseen kulkeminen ei näytä kuitenkaan haittaavan ja Vancouverissakin liberaarien kandidaatti uusi paikkansa kampanjoituaan suuresti asuntokeinottelua vastaan, paljastuakseen vain tehneensä itse vähintäänkin 41 asuntoflippausta kuumilla asuntomarkkinoilla!

Kallis vesiperä

Vaalien suurin häviäjä ovat Kanadan vihreät, joiden kannatus romahti puoluejohtajan täysin epäonnistuneen vaalitaktiikan sekä puolueen sisäisen taistelun tuloksena. Puolue sai vuoden 2019 vaaleissa ennätykselliset yli miljoona ääntä ja 6,55% ääniosuuden, mutta nyt ainoastaan 372 000 ääntä ja marginaalisen 2,3% kannatuksen. Paikkamäärissä vähennystä muodostui kolmesta kahteen, puoluejohtaja Paulin menettäessä oman edustajapaikkansa – jotain, mitä ei tapahdu Kanadan politiikassa usein! Rökäletappion jälkeen puolueen sisällä onkin syytä suureen vaalipyykkiin.

Tilanne oli täysin päinvastainen Kanadan kansanpuolue PPC:llä, joka lähes kolminkertaisti kannatuksensa viiteen prosenttiin. Iso osa puolueen äänistä on pois konservatiivipuolueelta, josta PPC erkaantui vuonna 2018. Puolueen ei silti onnistunut saada yhtään edustajaa parlamenttiin. Iskusta huolimatta konservatiivit saivat vaalien eniten ääniä (33,7% kannatus, liberaalit 32,6%), mutta Kanadan vaalijärjestelmästä johtuen vähemmän paikkoja. Juuri PPC:n nousu tietyillä alueilla jätti konservatiivikandidaatteja rannalle näiden äänimäärän jäädessä hieman liberaalikandidaattia alhaisemmaksi, mikä saattoi ratkaista vaalit. Äänimäärä jakautuikin konservatiiveille epäedullisesti, mitä tosin tapahtuu myös uusi demokraattinen puolue NDP:n ja liberaalien välillä.

Kuudensadanmiljoonan dollarin vaaleista ei siis hyötynyt poliittisesti kukaan ja kansalaisten lisäksi niiden järkevyydestä kyselevät nyt myös poliitikot, sillä kaksi ministeriä sekä usea parlamenttiedustaja menettivät täytevaalissa edustajapaikkansa. Pelkona on myös, että vaaliuurnilla ollaan jälleen muutaman vuoden päästä, kuten selfie-pääministerimme onkin jo kaikessa tilannetajuttomuudessaan vihjaillut…

(Yhteensä 73 lukukertaa, 1 lukijaa tänään)
 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.