Sateisen ja kolean syksyn keskellä monen on vaikea muistaa, että vielä kaksi kuukautta sitten Kanadassa tuskailtiin ennätyksellisen metsäpalokauden keskellä. Vaikka Vancouver säästyikin tänä vuonna kaikkein pahimmilta savuhaitoilta, rikkoi mennyt kesä silti lähes kaikki mahdolliset ennätykset, uhaten useita merkittäviä asutuskeskuksia.
Erityisen poikkeuksellisen vuodesta teki se, että yleensä heinäkuun alkupuolesta alkava metsäpalokausi alkoi tänä vuonna jo toukokuusta. Kevät koitti Albertassa sekä Luoteisterritorioiden alueella paljon tavanomaista aiemmin ja oli 10-15 astetta normaalia lämpimämpi, joten maasto kuivui aikaisin ja ensimmäiset metsäpalot roihahtivat toukokuussa.
Aikainen alku metsäpalokaudelle
Alkukesästä myös Kanadan yleensä länttä kosteampi itärannikko kuivui siinä määrin, että erityisesti Quebecin alueella roihahti suuria metsäpaloja, jotka paloivat usean kuukauden ajan. Tilanne oli erityisen paha kesä-heinäkuun taitteessa, jolloin paloista syntynyt paksu savu saavutti jopa New Yorkin ja Washingtonin suurkaupungit. Itärannikolla ei ole totuttu Vancouverin ja länsirannikon kaltaiseen metsäpalosavusta johtuvaan huonoon ilmanlaatuun, joten asia sai poikkeuksellisen runsaasti huomiota mediassa, aina Suomea myöten.
Vaikka Quebecin 5,2 miljoonan hehtaarin laajuiset metsäpalot olivatkin ennätyksellisen laajoja, alkoivat ne laantua heinäkuun loppua kohden, kun sikäläinen myrskykausi tuo yleensä mukanaan kosteutta. Samaan aikaan kesä oli kuitenkin vasta aluillaan rutikuivana lännessä sekä erityisesti pohjoisessa, jossa riehui useita jättimäisiä jopa sadan kilometrin laajuisia metsäpaloja valtavan Great Slave Laken ympäristössä.
Yellowknife tulen piirittämänä
Järven pohjoisrannalla sijaitsee Luoteisterritorioiden pääkaupunki Yellowknife, jota kohti liikkui elokuun alussa useita suuria palorintamia. Koska kaupunkiin johtaa tasan yksi maantie, teki territorion hallitus elokuun 16. päivä historiallisen päätöksen koko 20 000 asukkaan kaupungin evakuoinnista. Evakuointi suoritettiin maanteitse sekä armeijan avustamana ilmateitse ja evakuointilentoja saapui myös Vancouveriin. Muutaman kriittisen päivän jälkeen alueella saatiin onneksi voimakkaita sadekuuroja, jotka pysäyttivät palot lähimmillään noin 15 kilometrin päähän kaupungista.
Kaupungin evakuointiin kului kaksi päivää
Ainoastaan muutamaa päivää myöhemmin kaikkien huomio siirtyi British Columbian sisämaassa sijaitsevaan Kelownan kaupunkiin, kun alkujaan pieni maastopalo yltyi voimakkaiden tuulten ajamana vaaralliseksi suurpaloksi. Tilanne kärjistyi elokuun 17. päivän iltana yllättäen ihmiset, jotka havahtuivat tuleen vasta sen ylitettyä vuoren harjanteen ja tultua näkyviin. Maantiet täyttyivät pakenevien asukkaiden autoista vuoden 2016 tuhoisan Fort McMurrayn tulimyrskyn tapaan samaan aikaan, kun alueen kaikki paloyksiköt suuntasivat torjumaan vaarallista palorintamaa.
Aggressiivinen McDougall Creekin palo
Dramaattinen käänne koettiin yöllä, kun tulen onnistui tehdä mahdottomana pidetty hyppy kahden kilometrin levyisen Okanagan Laken vastarannalle. Nyt tuli uhkasi koko Kelownan 144 000 asukkaan kaupunkia ja sen keskustaa, minkä vuoksi 35 000 ihmistä käskettiin jättämään pikaisesti kotinsa ja pakenemaan tulen alta.
Suurpalo aivan kaupungin kyljessä
Sadat palomiehet taistelivat tulta vastaa seuraavat 24 tuntia onnistuen siinä määrin, että ainoastaan 190 kotia tuhoutui, eikä yhtään henkeä menetetty. Tuli uhkasi jopa 3500 kotia, joten urheiden palomiesten onnistui suorittaa ihme sitä vastaan. Monen kodin valvontakameroihin tallentuikin hurjaa materiaalia palomiehistä taistelemassa ainoastaan metrien päässä riehuvaa raivoisaa tulta vastaan. Kahden päivän jälkeen palo saatiin onneksi kokonaan hallintaan alueen yli kulkeneen saderintaman avustamana.
Järven yli hypännyt tuli
Metsäpalojen lukumäärässä mitattuna vuosi 2023 on ollut sangen tyypillinen vuosi ja yhteensä 6623 metsäpaloa on vain noin puolet vuoden 1989 ennätyksestä. Täysin poikkeuksellista on ollut kuitenkin palojen laajuus, sillä metsää on palanut peräti kuusi kertaa normaalia enemmän. Yhteensä tänä vuonna paloi metsää 18,4 miljoonaa hehtaaria, mikä vastaa 54% Suomen pinta-alasta! Kanada itsessään on valtavan kokoinen valtio, mutta silti vuoden 2023 metsäpalot vastaavat 2% senkin maa-alasta!
Kaksi prosenttia Kanadasta paloi
Ennätyksellisen tuhon vuosi
Jättimäisillä metsäpaloilla on ollut myös vaikutusta ilmastoon ja kesän palojen arvioidaan tuottaneen 1740 megatonnia hiilidioksidia, mikä on kolme kertaa Kanadan vuosittaiset hiilidioksidipäästöt. Arvioiden mukaan 2023 onkin ensimmäinen vuosi, kun maan valtavat metsät tuottivat enemmän hiilidioksidia kuin niihin sitoutui, mikä on huolestuttava tieto.
Valtavat hiilidioksidipäästöt
Ennätyksistä huolimatta metsäpalot pysyivät otsikoissa ja ihmisten mielissä ainoastaan syyssateisiin saakka, jolloin muut aiheet korvasivat ne pääasiallisena huolenaiheena. Esimerkiksi Kelownan kuumana käyneiden asuntomarkkinoiden ennakoitiin laskevan suurpalon jäljiltä ihmisten kannettua huolta alueen tulevaisuudesta, mutta mitään laskua ei kuitenkaan nähty. Hankalaksi metsäpalot ja laajat tuhot tekevät silti kotivakuutusten saannin yhä laajemmilla alueilla, vakuutusyhtiöiden korotettua riskiarviointejaan viime vuosien tuhojen perusteella.
Palanut metsä uudistuu
Moni myös miettii, mitä ensi vuosi voi tuoda tullessaan. Ennusteita vaikeuttaa meneillään oleva El Niño -jakso, joka lämmittää tyyntämerta sekä pohjoista ilmastoa. Vaikka ensi vuoden ennakoidaankin olevan kuuma, eivät asiantuntijat silti odota siitä tämän vuoden veroista, vuosien poiketessa usein toisistaan. Paljon riippuu myös siitä miten runsaasti tänä talvena saadaan lunta ja millainen ensi keväästä sekä alkukesästä muodostuu, mikä nähtäneen vasta tuolloin.
Huh, onhan nämä ihan karmeita lukemia. En ollut edes tajunnut, että nuo alueet ovat noin järjettömän suuria. Hurjaa myös vaikutukset esimerkiksi kotivakuutuksiin, vaikka toisaalta ymmärtäähän sen, että tietysti nämä vaikuttavat riskiarvioihin. Koska paloja näkyi myös Yhdysvaltojen poihjoisosissa runsaasti, voisi ajatella, että tilanne on varsin hankala sielläkin.