On kulunut jälleen neljä vuotta ja maailman [aseta tähän oma superlatiivisi] kansa valitsee jälleen itselleen johtajan. Puhun tietenkin Yhdysvaltojen presidentivaaleista, jotka käydään tänään tiistaina täällä rajan eteläpuolella. Sattumalta satun olemaan juuri paraikaa työmatkalla itärannikolla Bostonissa, Massachusettsin osavaltiossa, joka on ollut viime vuosina demokraattien hallitsemaa aluetta. Täällä Obama on vahvoilla ja saattaa korjata potin tälläkin kertaa.
Kategoria: Matkalla kerrottua
Kirjoituksia ja ajatuksia matkoilla ollessa.
Ysäritunnelmia Edmontonissa
Viikko Kalliovuorilla vierähti nopeasti ja ehti aiheuttaa meille pienen vuorimaisemien yliannostuksen. Onneksi eilen alkoi lomamatkamme toinen ja hyvin erilainen osuus, kun jätimme vuoret taaksemme ja laskeuduimme Albertan tasaiselle preerialle. Ensimmäinen pysähdyskohteemme täällä on Edmonton, jossa olemme tätä kirjoitettaessa toista iltaa. Edmontonissa keli oli eilen ensimmäistä kertaa reissumme aikana hieman sateinen, mutta onnistuimme silti saamaan kaupungista hyvän kuvan. Vancouverin vastaisesti Edmonton näyttää olevan melkoinen autokaupunki ja itse asiassa mekin suoritimme sightseeingin sateen vuoksi autosta käsin. 😳
Kalliovuorten keskellä
Tervehdys täältä Banffista, Kanadan Kalliovuorten keskeltä! 😛 Pysähdyimme tänne yhteensä neljäksi päiväksi osana kahden viikon mittaista kesä(/syys)lomaamme. Tämän loman vietämme tien päällä melkoisella road tripillä, sillä pelkästään lauantain jälkeen olemme ajaneet jo 1300 kilometriä Vancouverista. Matkalla Banfiin pysähdyimme pariksi päiväksi tutkimaan Okanaga Valleyn laaksoa ja kuuluisaa viinituotantoaluetta. Siitä matka jatkui tänne Banffiin, jossa ihailemme nyt yli 3000 metrin korkuisia jylhiä vuoria aina perjantaihin saakka. Silloin matka jatkuu kohti pohjoista Jasperin luonnonpuistoon. Sieltä jatkamme vielä kohti Edmontonia, Calgaryä sekä Albertan valtavaa preeriaa. Kotona Vancouverissa ollaan reilun viikon päästä sunnuntaina, kun takana on yli 4000 kilometrin reissu.
Rajan toisella puolen
Heinäkuun 1. päivä vuonna 1867, kolme brittiläistä terrioriota (Kanadan provinssi eli eteläinen Ontario sekä eteläinen Quebec, Nova Scotia ja New Brunswick) yhdistyivät keskenään muodostaen Kanadan liittovaltion. Tätä päivämäärää juhlitaan täten Kanadan itsenäisyyspäivänä jota kutsutaan ytimekkäästi Canada Dayksi. Juhlan ansiosta kaikki kanadalaiset saavat nauttia pitkästä viikonlopusta, sillä tuleva maanantai on vapaapäivä koko maassa. Pitkä viikonloppu saikin ainakin vancouverilaiset joukolla liikkeelle ja raja-asemilla Yhdysvaltojen puolelle nähtiin valtavia jonoja. Siellä olimme mekin ja jonotimme peräti kaksi tuntia pääsyä rajan ylitse.
Ilman sähköä
Päivän puheenaihe on ollut kaikkialla Suomessa eilinen tapaninpäivän ennätysmyrsky, joka vei sähköt jopa 300 000 suomalaiselta. Meilläkin sähköt katkesivat kesämökillämme 26. päivän aamuyöllä, eivätkä ne ole palautuneet sinne vieläkään, nyt jo puolitoista vuorokautta myöhemmin. Sama on tilanne läheisellä syrjäkylällä asustavalla mummollani, joka on edelleen ilman sähköä ja vettä. Hänellä on onneksi talossa puuhella sekä kaksi takkaa, joten kylmässä ei tarvitse hytistä. Silti elämä ilman sähköä on melkoisen hankalaa.
Sähköjen ollessa poikki, oli ensimmäinen murhe tapaninpäivän lounas. Onneksi joululaatikoiden viimeiset tähteet lämpesivät kesämökin takassa, mutta siirryimme silti illaksi kodillemme kotikuntani keskustaajamaan. ”Kylälläkin” oli sähköt poikki sadoilta talouksilta, mutta onneksi illasta virta palasi kylälle. Sähköstä sai kuitenkin nauttia vain pari tuntia, kunnes ne taas katkesivat, palaten kuitenkin yöksi. Tuona aikana kerkesi kuitenkin kynttilän valossa miettimään, miten riippuvaisia nykyisin ollaankaan sähköstä.