Vuoden vaihtuminen uuteen tarkoittaa, että tammikuun lopulla tulee täyteen jälleen yksi vuosi Kanadassa. Tänään tuleekin kuluneeksi jo seitsemän vuotta siitä, kun minä saavuin yksinäisenä ankkuriaviomiehenä Vancouveriin aloittamaan elämäämme täällä uudella mantereella. Aikaa onkin siis vierähtänyt ja vettä virrannut runsaasti Fraser Riverissä.
Metrin syvyisessä puuterihangessa
Tämänvuotinen laskettelukausi on ollut sangen poikkeuksellinen. Kausi alkoi kurjasti ja vaikka Whistler Blackcomb avautuikin suunnitellusti marraskuun lopulla, saatiin siellä ensimmäisen kahden viikon aikana auki ainoastaan 8 rinnettä. Tämä on erittäin vähän 240 rinteen suurkeskuksessa ja normaalisti ensimmäisellä viikolla on auki kymmeniä rinteitä. Lähdimme kuitenkin nauttimaan ilmaisesta alkukauden päivästä, joskin näky oli masentava ja muistutti viime vuoden laskettelumatkaamme Utahiin. Lunta oli vain rinteissä, missä sitä oli pystytty valmistamaan lumitykkien kanssa.
Kolmen tähden Per Se
New Yorkissa vietetty vuoden viimeinen viikko osui mukavasti samaan rakoon Niinan syntymäpäivien kanssa. Tätä piti tietysti juhlistaa jotenkin ja hienon fine dining -ruoan ystävinä tutkimme jo ennen matkaa kaupungin huippuravintoloiden tarjontaa. New Yorkista löytyy monenlaista hienostoravintolaa ja esimerkiksi arvostettuja Michelin-ravintoloita on kaupungissa kymmeniä. Näistä täyden kolmen tähden ravintoloita on kuitenkin ainoastaan viisi ja niistä illallispaikaksemme valikoitui huippukokki Thomas Kellerin vuonna 2006 avaama Per Se.
Uusivuosi Times Squarella
Uusivuosi ja vuoden vaihtuminen on maagista aikaa. Olemme Niinan kanssa vastaanottaneet uuden vuotta monissa paikoissa Suomen ulkopuolella, esimerkiksi Berliinissä, kotona Vancouverissa, minä veljeni kanssa Dallasissa sekä viime vuonna Niinan kanssa ankeasti Palaun lentokentällä. Berliinissä vuodenvaihdetta juhlistetaan aina suurilla ilotulituksilla, jotka muistuttavat sotatannerta, kun taas Vancouverissa uudenvuodenjuhla on hyvin maltillinen ja tapahtuu ilman suuria ilotulituksia.
Vivaldin neljä vuodenaikaa
Marraskuussa näkemämme kaunis joulubaletti Pähkinänsärkijä sai meidät pitkästä aikaa kiinnostumaan korkeakulttuurista, jonka tapahtumissa ei ole tullut juuri käytyä sitten Vancouveriin muutettuamme. Ehkä se on kaikki tämä ympäröivä luonto, joka vie kaiken vapaa-ajan joko vaeltamassa tai vuorilla lasketellessa, mutta syksyn pimeyden keskellä koimme jälleen herätyksen lähteä konserttisaleihin kuulemaan klassista musiikkia.