Vuosia maailman parhaiden asuinkaupunkien listalla keikkunut Vancouver sijaitsee luonnonkauniilla paikalla, taustallaan upeat vuoret. Kaupunki onkin voittanut useita titteleitä ja rankattu monilla listoilla korkealle, mikä houkuttelee kaupunkiin vuosittain tuhansia uusia asukkaita. Mekin muutimme tänne lähes pelkästään kauniiden siluettikuvien sekä asumislistausten houkuttelemina ja ilahduttavasti mainospuheissa on ollut myöskin perää.
Avainsana: liikenne
Alex Fraser Bridge sai vetoketjun
Vancouverin metropolialueen liikenne on saanut viime vuosina kyseenalaista kunniaa, kun erinäiset tutkimukset ovat rankanneet alueen liikenneruuhkat Pohjois-Amerikan pahimpien joukkoon. Pienen 2,5 miljoonan asukkaan metropolin sijoittumista huomattavasti suurempien metropolien yläpuolelle selittää vakava liikenneinvestointien puute samaan aikaan kun alueen asukasluku on räjähtänyt ja käsittämättömän kalliiksi käynyt asuminen on pakottanut ihmiset tekemään yhä pidempiä työmatkoja usein juuri auton varassa.
Peltipoliisien comeback
Ylinopeus on yksi merkittävimpiä liikenneonnettomuuksiin johtavia syitä ja British Columbiassa jaetaan vuosittain noin 163 000 ylinopeussakkoa. Tämä ei ole kuitenkaan kovin suuri lukema kolme kertaa Suomen kokoisella alueella, jonka asukasluku on yli viisi miljoonaa. Yksi syy sakkojen vähäiseen määrään on automaattisten nopeuskameroiden puuttuminen tyystin, minkä vuoksi autoilijoita paimennetaan lähinnä vain poliisin satunnaisilla tutkaratsioilla.
Ryöstöhinnoittelu bensapumpulla
Tasan seitsemän vuotta sitten kirjoitin miten polttoaineen hinta rikkoi ennätyksiä Vancouverissa, bensalitran noustua ensimmäistä kertaa historiassa yli puolentoista dollarin. Korkeita hintoja kesti tuolloin jonkin aikaa, kunnes nopeasti halventunut raakaöljyn maailmanmarkkinahinta romahdutti litrasta pyydetyn hinnan hetkellisesti alle dollariin (0,65€) vuonna 2014. Juhlaa kesti autoilijoiden keskuudessa hetken, hintojen elpyessä $1.20-1.30 (noin 85 eurosentin) tasolle pariksi viime vuodeksi.
Sietämättömän ruuhkainen metropoli
On suorastaan hämmästyttävää, miten kahden ja puolen miljoonan asukkaan Vancouverin metropolialueen arki toimii mitenkään. Liikenneinfrastruktuurimme on niin vanhanaikaista, että suurten kaupunkien katuverkosto on lähes poikkeuksetta nelikaistaisia katuja ilman kääntymiskaistoja ja niiltä muutamiltakin kuusikaistaisilta pääkaduilta napsitaan jatkuvasti kaista tai toinen vajaakäytölle eristetyksi pyörätieksi.