Trooppinen jouluaatto Guamissa

Matkakertomuksen muut osat löytyvät täältä.

Mennyttä joulua juhlittiin vähemmän perinteisissä merkeissä, kun vuosittaisen Suomen joulumatkamme vaihtui lämpimämpiin maisemiin. Syynä muutokseen oli halumme kääntää jokavuotinen Suomen matka vaihteeksi kesällä tehtäväksi kesälomareissuksi. Tuumasimme myös että olisi kenties hauskaa vaihtelua viettää joulua tropiikissa varsinkin, kun vietimme juuri juhannuksen koleissa merkeissä Islannissa ja Grönlannissa. Tänä vuonna vuodenajat onkin tullut käännettyä toden teolla päälaelleen.

Olemme olleet melko uskollisia perinteisen Suomi-joulun viettäjiä kaikkien ulkomailla asuttujen vuosien aikana ja ainoastaan minä olen viettänyt joulua ulkomailla vuonna 2013, kun matkustimme veljeni kanssa Amerikan halki. Tuolloin vietimme jouluaattoa hyisessä Chicagossa, joka on jäänyt mieleeni omanlaisenaan kokemuksena.

Ajatus trooppisesta joulusta jalostuikin hiljalleen mielissämme ja suunnitelmasta kasvoi lopulta melkoinen seikkailu, joka veisi meidät reiluksi kahdeksi viikoksi tutkimaan harvemmin vierailtuja läntisen tyynenmeren pieniä saarivaltioita. Erityinen kiinnostuksen kohde ja yksi kipinä suunnitelmallemme oli amerikkalaisen United Airlinesin legendaarinen tyynenmeren Island Hopper –reitti, jonka muistin nähneeni joskus lentolehdessä. Minua olikin jäänyt kiehtomaan millaista elämä mahtaisikaan olla tuon eksoottisen reitin varrella?

Mieltä kiehtonut kuuluisa Island Hopper

Varasimmekin täten tulevat lentomme hyvissä ajoin elokuussa ja tiedossa olisikin melkoinen matkasuunnitelma! Edessämme olisi nimittäin yhteensä 16 lentoa kaikkiaan viiden maan välillä ja kaikki tämä saman lentoyhtiön tarjoamana yhtenä pakettina! Erikoislennoille tuli hintaa 3737 dollaria per henki perinteisessä turistiluokassa, mutta hintaa ei auttanut nikotella sillä tälle reitillä ei yksinkertaisesti ole vaihtoehtoja.

Edessä pitkä matka

Suunnitelmia viilattiin koko mennyt syksy ja lopulta koitti joulukuun 21. päivä jonka iltana lensimme heti töiden jälkeen Vancouverista San Franciscoon. San Francisco on United Airlinesin vaihtokenttä ja siksi välttämätön mutka, joka lisäsi matkaamme yhden yön. Yövyimme kentällä sijaitsevassa hotellissa ja nousimme heti aamusella lennolle Honoluluun. Lento San Franciscosta Havajille on samaiset viitisen tuntia kuin suoraan Vancouverista käsin ja olimmekin perillä keskipäivän aikaan.

Honolulussa vastassa oli trooppinen ilmasto, joka iskee kirjaimellisesti päin kasvoja. Paikallinen kansainvälinen lentokenttä on nimittäin suureksi osaksi ulkoilmassa ja parin tunnin vaihdon jälkeen kipusimme Guamille suuntaavan jatkolentomme kyytiin. Guamin kone paljastui samaksi San Franciscosta saapuneeksi Boeing 777 lentokoneeksi vain hieman eri istumapaikoilla.

Pitkä lento tyynenmeren halki

Lennon aikana meille kävi selväksi tyynenmeren valtava koko, sillä maailman syrjäisimpiin kuuluvalta Havajiltakin on Guamiin vielä seitsemän tunnin lentomatka! Lento olikin todella hajottava ja sisäinen kellomme meni päivämäärärajan ylityksen jälkeen täysin sekaisin, kun saavuimme Guamiin ”vuorokautta” myöhemmin aatonaattona iltaseitsemältä.

Guamin lentokentältä etsimme tiemme hieman sivummalla sijaitsevalle autovuokraamolle, josta otimme allemme upouuden Buick Cascada avoauton. Avoauto oli meille ehdoton vuokrattava, sillä meillä oli ollut hauskaa sellaisen ratissa pari vuotta sitten Mauilla. Kyseessä oli ensimmäisestä kertani Buickin ratissa, mutta asiaa myöhemmin tutkittuani opin että tätä General Motorsin omistamaa automerkkiä myydään Euroopassa ihan vain Opelin nimellä. Autoyhtiöiden omistukset ristiin rastiin ovat sekavia, mutta Cascada oli uudenaikainen ja hauska avoauto, jolla kelpaisi ajella seuraavat kaksi vuorokautta Guamissa.

Buick Cascada

Avoauton ratissa kelpaa aina

Ajoimme lentokentältä suoraan hotellille, jossa väsähdimme melkein välittömästi nukkumaan. Yöllä olimme sekaisin brutaalin jetlagin vuoksi ja heräsimmekin jouluaattoon pöpperöisinä. Koska uni ei enää maittanut, lähdimme tutkimaan Guamin vielä hiljaista turismikeskus Tumonia ja etsimään aamupalapaikkaa.

Maittava aamiainen

Tumonia verrataan usein Honolulun kuuluisaan Waikikiin ja paikoilla onkin yhtäläisyyksiä. Molemmissa paikoissa suuret tornihotellit reunustavat kilometrien mittaista kaunista hiekkarantaa, jonka erottaa merestä matala koralliriutta. Hotellien ympäristössä sijaitsee suuria kauppakeskuksia, joista löytyvät kaikki tutut amerikkalaiset ketjuravintolat, joista yhdestä löysimme aamiaisemme.

Tumonin keskustaa

Valkoinen hiekkaranta

Guam on Suomessa vähemmän tunnettu saari ja se on niinkutsutun Mariaanien saariryhmän eteläisin ja samallasuurin saari, mitoiltaan 14 x 48 kilometriä. Kuten kaikki tyynenmerensaaret, myös Guam on vulkaanista alkuperää, mutta kaikki tuliperäinen toiminta on loppunut aikoja sitten.

Guamin sijainti ja saaren suhteellinen tasaisuus ovat tehneet siitä aina strategisesti tärkeän. Saarta asutti eurooppalaisten tuloon saakka Filippiineiltä saapunut tsamorro-kansa, joka muodostaa edelleen 37% saaren noin 168 000 asukkaasta. Saaren löysi vuonna 1521 maailmanympärysmatkallaan ollut portugalilainen Ferdinand Magellan ja Espanja otti sen haltuunsa vuonna 1565.

Espanjalaiset hallitsivat Guamia osana imperiumiaan aina vuoteen 1898 saakka, jolloin pieni amerikkalainen laivue valtasin saaren Espanjan ja Yhdysvaltojen välisen sodan aikana. Saarelaiset eivät edes tienneet käynnissäolevasta sodasta ja niinpä Guamin valloitus tapahtui kaikkien yllättämänä, kun amerikkalaiset vangitsivat 54 saarella asunutta espanjalaista.

Saari vaihtaisi kuitenkin hallitsijaa vielä kahteen otteeseen toisen maailmansodan aikana, Yhdysvaltojen ottaessa sen takaisin haltuunsa vuonna 1944. Siitä lähtien saari on ollut osa Amerikkaa ja sen asukkaat Amerikan kansalaisia. Nykyisin Guam on Yhdysvaltojen territorio jossa pätevät liittovaltion lait, mutta jonka asukkailla ei ole äänioikeutta Amerikan vaaleissa. Guamin status eroaakin hieman pohjoisempana sijaitsevista Pohjois-Mariaanien saarista sekä esimerkiksi Puerto Ricosta, joilla on Commonwealthina tunnettu poliittinen erikoisstatus.

Turistien suosima Guam

Yhdysvallat on myös halunnut pitää Guamin tiukasti hallinnassaan, sillä saarella on suuri sotilasstrateginen merkitys. Saarella sijaitsee Yhdysvaltojen merkittävä laivastotukikohta sekä Andersen Air Force Base, jotka ovat molemmat merkittäviä sotilasoperaatioiden keskuksia ja joiden maa-alueet käsittävät peräti kolmanneksen koko saaren pinta-alasta. Tilanne Guamissa olikin joulun aikaan poikkeuksellisen tiukka, sillä syksyn mittaan Pohjois-Korean diktaattori Kim Jong-Un oli kalistellut sapelia ja uhannut Yhdysvaltoja jopa Guamin pommittamisella. Tukikohdissa oltiinkin varmasti tavanomaista korkeammassa hälytystilassa samaan aikaan kun me turistit makoilimme vain kymmenen kilometrin päässä aurinkoisella hiekkarannalla.

Ei huolta huomisesta

Ymmärtääksemme paremmin Guamin historiaa ja nähdäksemme kaunista saarta, lähdimme ajamaan saarta kiertävää ympyrätietä. Vierailimme lyhyesti Hagåtnassa, joka on Guamin varsinainen pääkaupunki Tumonin turistikeskuksen sijaan. Kaupungin keskustassa on muutamia hallinnollisia rakennuksia sekä kaunis kirkko. Kauniilla paikalla merenrannalla sijaitsee puolestaan kuvernöörin virka-asunto, jonne ei kuitenkaan ollut sen lähempää pääsyä.

Hagåtnan keskustaa

Kuvernöörin virka-asunto

Hieman kaupungin ulkopuolelta löytyy pieni Pacific War Museum, jossa oli nähtävillä runsaasti toisen maailmansodan aikaista kalustoa sekä Amerikan että Japanin puolelta. Japani hyökkäsi Guamille vain päivä Pearl Harbourin hyökkäyksen jälkeen ja valloitti sen itselleen pienin tappioin kahdessa päivässä. Japanin hallintoa kesti seuraavat 31 kuukautta, jonka aikana saaren asukkaan kokivat kovia oloja. Vapaus koitti lopulta heinäkuussa 1944, kun amerikkalaiset valtasivat saaren takaisin itselleen kuukauden mittaisten rankkojen taisteluiden jälkeen.

Sotahistoriaa jouluaattona

Sodan nähnyttä kalustoa

Hieman lännempänä sijaitseva T. Stell Newman Visitor Centerin toisen maailmansodan museo kertoo tapahtumista erinomaisesti. Tyynenmeren sota oli erittäin raaka ja verinen, sillä japanilaiset linnoittivat valtaamiaan saaria ja maan sotilaat taistelivat usein viimeiseen mieheen asti. Esimerkiksi Guamissa saarta puolustaneista 18 500 japanilaissotilaasta henkiin jäi ainoastaan 485 vankia, muiden taisteltua kuolemaansa saakka.

Loistava tyynenmeren sodan museo

Joillakin sota jatkui vielä vuosikymmenien lisää, sillä muutamat japanilaiset pakenivat tiheään viidakkoon ja suorittivat sieltä käsin sissihyökkäyksiä vielä vuosia myöhemmin. Kuuluisin tällainen henkilö oli kersantti Shoichi Yokoi, joka löydettiin viidakosta vasta tammikuussa 1972 – 28 vuotta sodan päättymisen jälkeen! Karussa maakuopassa elänyt kersantti oli kyllä tietoinen sodan päättymisestä ainakin vuodesta 1952 lähtien, mutta pelkäsi kohtaloaan ”vihollisen” käsissä ja piilotteli eristyksissä yli 20 vuoden ajan.

Tyynenmeren sodan verisistä taisteluista lukeminen jouluaattona oli hieman kornia mutta todella kiehtovaa, sillä tästä toisella puolella maailmaa käydystä sodasta kerrotaan Suomessa historiantunneilla sangen pintapuolisesti. Kuitenkin jokaisella alueen saarista käytiin raskaita taisteluita, joiden jälkiä näkyy edelleen kaikkialla.

Guamissa sijaitsee myös sukellusvenetukikohta

Museon vieressä sijaitsee Yhdysvaltojen laivastotukikohta. Tukikohdan alueelle ei ole tietenkään mitään pääsyä, mutta joitakin suurempia aluksia näkyy tielle asti. Sota sai kuitenkin jäädä nyt hetkeksi taaksemme, kun keskityimme ihailemaan rannikkotien huikeita maisemia. Trooppinen metsämaisema sekä kukkulat halailevat syvänsinistä merta samalla kun maantie mutkittelee maastoa myötäillen.

Guamin suuri laivastotukikohta


Saarta kiertävä upea ympyrätie

Tyynenmeren saarimaisema

Ajoimme saaren ympäri komeasti katto alhaalla ja radiosta joululaulut soiden. Tunnelma oli jokseenkin absurdi, mutta tällainen on joulu Guamissa. Koska saarella on vuosisatojen mittainen kulttuurinen yhteys ensiksi Espanjaan ja sitten Yhdysvaltoihin, vietetään siellä joulua  täysin länsimaiseen tyyliin, vain hieman erilaisessa säässä. Joulukoristeluita löytyykin kaikkialta samalla kuin radiossa lauletaan ”Let it snow…”.

Jouluajelulla tropiikissa

Guamin alkuperäiskansa tsamorrot

Jouluaaton kääntyessä iltaa kohden suuntasimme Niinan kanssa jouluillalliselle. Olimme tehneet varauksen hotellimme läheiseen fiiniin thai-ravintolaan, jossa nautimme thaimaalaisista herkuista jouluaattomme päätteeksi auringonlaskua ihaillen. Vaikka ruoka olikin erinomaista, ei käyne kiistää että kinkkua ja laatikoita oli meillä molemmilla hieman ikävä.

Jouluillallisella


Thaimaalainen jouluateria

Joulupäivä valkeni tropiikille tyypilliseen tyyliin lämpimän kosteana. Aamupalan syötyämme ajoimme hieman Tumonista pohjoiseen sijaitsevalle saaren kenties suosituimmalle nähtävyydelle Two Lovers’ Pointille. Kyseessä on noin sata metriä korkea kalliokieleke johon yhdistyy monta tarinaa traagisesta rakkaudesta. Tarinoiden juoni on aina sama kielletty rakkaus, mutta yksityiskohdat kuolemaan syöksyneen parin taustoista ovat muuttuneet vuosisatojen aikana.

Suosittu Two Lovers’ Point

Kielekkeeltä on upea maisema

Tumon Bay

Näyttävällä paikalla sijaitsee nykyisin näköalapaikka allaan syvänsininen meri. Merelle tähyillessämme huomasimme iloksemme alapuolellamme delfiiniparven taittamassa matkaa rannikkoa ylöspäin joka kiinnitti monien turistien huomion.

Delfiiniparvi alapuolella

Paikka on tyypillinen turistirysä kaikenlaisella sälällä ja rakkauslukoilla, joita erityisesti Aasiasta saapuvat turistit ostavat rakkautensa ikuistamiseksi. Guam sijaitsee vain muutaman tunnin lentomatkan päässä Japanista ja Koreasta, ja suuri osa saaren yli miljoonasta vuosittaisesta turistista saapuukin näistä kahdesta maasta. Guamin läheisyys ja Havajia halvemmat hinnat tekevät siitä suositun vierailukohteen jossa voi kuitenkin kokea eksoottista Amerikan meininkiä lähellä kotia.

Tervetuloa Guamille

Tarkoituksenamme oli ajaa saaren pohjoispäässä sijaitsevalle Ritidian Pointille, mutta matka osoittautui mahdottomaksi. Paikalle johtava tie seurailee Andersen Air Force Basen rajaa, mutta joskus muinoin asvaltilla päällystetty tie on nykyisin niin kuoppainen että se on ajokelvoton. Meidän olikin pakko luovuttaa useamman kilometrin jälkeen ja kääntyä takaisin ennen kuin rikkoisimme Buickin 20-tuumaisen renkaan terävissä kuopissa.

Vaikka itse lentotukikohtaa ei tieltä näekään, on helppo käsittää miten valtava se on kooltaan. Luetun mukaan tukikohdasta käsin operoivat kaikki Yhdysvaltojen ilmavoimien uudenaikaisimmat hävittäjät mukaanlukien yli miljardin arvoiset B-2 häivepommikoneet. Tukikohdan sotilasmäärä ei ole julkista tietoa, mutta henkilökuntaa lienee viisinumeroinen. Armeija onkin merkittävä työllistäjä sekä hyvinvoinnin lähde guamilaisille. Saari saa myös merkittävää tukea Yhdysvaltojen kongressilta ja jos vain Pohjois-Korea pidättäytyy pommittamasta saarta, on saarelaisten tuki armeijan olemassaololle saarella vankka.

Andersen Air Force Base

B-2 häivelentokone Guamin yllä

Huomattavasti vähemmän näkyvä mutta erittäin kiehtova asia on katsoa aavalle ulapalle. Guam sijaitsee mieltä kutkuttavalla paikalla, aivan Mariaanien haudan syvänteen reunalla. Meren syvyys saaren ympärillä on huikea ja maailman syvin piste Challengerin syvänne sijaitsee saarelta vain 304 kilometriä lounaaseen, vajoten 10 929 metrin eli lähes 11 kilometrin syvyyteen.

Mariaanien haudan reunalla

Näin vuoden 2018 alussa syvänteen pohjalla on käynyt ainoastaan kolme ihmistä vain kahdella eri sukellusoperaatiolla, tehden siitä paljon Kuutakin harvinaisemman tutkimuskohteen. Vesimassojen paine haudan pohjalla on murskaava ja noin 1071 kertaa ilmakehän paineen verran. Tästä huolimatta syvänteen pohjaltakin on löydetty alkeellista elämää ja valitettavasti myös ihmisten mereen heittämää jätettä.

Ympäröivien vesien huikeaa syvyyttä hetken pohdittuamme suuntasimme iltapäiväksi snorklaamaan Tumon Bayn mataliin ja lämpimiin rantavesiin. Tutkimme lahden koralliriutan reunamia aikamme muutamia valokuvia ottaen, mutta emme nähneet sen suurempia kalaparvia tai väriloistoa. Niitä löytyisi muutamaa päivää myöhemmin läheiseltä Palaulta, mistä aikanaan omassa kirjoituksessaan.

Tumon Bayn koralliriuttoja

Iltamme päättyi Encore nimiseen taikaesitykseen eräällä Tumonin alueen hotellilla. Emme ole Niinan kanssa vierailleet vielä Las Vegasissa, joten emme ole nähneet ennen oikeaa taikaesitystä. Niinpä Encore lumosikin meidät tempuillaan ja ohjelmanumeroiden aikana nähtiin niin korttitemppuja, eksoottisia eläimiä kuin huikea kahlekuninkaan esitys, jotka saivat kyllä äimistelemään. Vaikka temppujen toteutusta yrittikin seurata mahdollisimman tarkasti, ei illuusio pettänyt kertaakaan. Show olikin loistava ja ehdottomasti näkemisen arvoinen!

Upea auringonlasku Guamissa

Tapaninpäivänä meidän olikin sitten aika jatkaa matkaa kohti matkamme seuraavaa saarta, Saipania. Joulu Guamissa oli ollut hyvin perinteisestä poikkeava mutta kaikessa outoudessaan sekä lämmössään ihana. Vaikka kinkku ja laatikot jäivätkin tänä vuonna syömättä, sai koristeluista sekä joulumusiikista silti hieman tunnelmaa ja Guam olikin hyvä aloitus upealle tyynenmeren seikkailullemme!

Joulutunnelmaa kaukomailla

Seuraavaan osaan tästä. Matkakertomuksen muut osat löytyvät täältä.

(Yhteensä 149 lukukertaa, 1 lukijaa tänään)
 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.