Kolmen tähden Per Se

New Yorkissa vietetty vuoden viimeinen viikko osui mukavasti samaan rakoon Niinan syntymäpäivien kanssa. Tätä piti tietysti juhlistaa jotenkin ja hienon fine dining -ruoan ystävinä tutkimme jo ennen matkaa kaupungin huippuravintoloiden tarjontaa. New Yorkista löytyy monenlaista hienostoravintolaa ja esimerkiksi arvostettuja Michelin-ravintoloita on kaupungissa kymmeniä. Näistä täyden kolmen tähden ravintoloita on kuitenkin ainoastaan viisi ja niistä illallispaikaksemme valikoitui huippukokki Thomas Kellerin vuonna 2006 avaama Per Se.

Sanotaan nyt heti kärkeen, että ravintolan valintaan vaikutti aavistuksen sen suomalaisittain huvittava nimi, mutta Time Warner Centerin neljännessä kerroksessa sijaitseva ravintola on myöskin kaupungin ehdotonta huippua. Se sekä Midtownin ytimessä sijaitseva Le Bernardin ovat New Yorkin ainoat ravintolat, joilla on ollut kolme Michelin-tähteä aina kaupungin ensimmäisestä oppaasta saakka vuonna 2006 eli sitä parempaa saa hakea.

New Yorkin hienoimpia ravintoloita

Ravintolan perustajana, omistajana sekä myös toisinaan operoivana pääkokkina toimii Thomas Keller, joka on erittäin ansioitunut amerikkalainen kokki. Kellerillä on toinenkin kolmen tähden ravintola, Kalifornian viinialue Napa Valleyssä sijaitseva legendaarinen French Laundry, jonne pääsy vaatii kuukausien jonotusta. Keller onkin palkittu monilla tunnustuksilla ja on yksi Amerikan nimekkäimpiä huippukokkeja.

Saavuimme ravintolalle kävellen ja olimme tyypilliseen tapaamme ensimmäisiä. Ravintolan avauduttua meidät ohjattiin ystävällisesti ravintolan pääruokasalissa sijaitsevaan pöytään, josta oli maisema  viereisen Columbus Circlen ylitse. Tunnelma ravintolassa oli arvokkaan hiljainen ja virallinen pukeutumiskoodi edellytti tumman puvun sekä kravatin tuomista matkalle.

Ykköset päällä

Illallisen askelmerkit

Illallinen oli ennalta määritetty yhdeksän ruokalajin maistelumenu, joka alkoi perinteisesti pienellä kokin tervehdyksellä. Tämän perään tarjoiltiin ensimmäisenä alkuruokana tyräkkikasveihin kuuluvan tapiokan helmiä osterien ja kaviaarin kera. Seuraava alkuruoka oli kasvispitoinen paistettu selleri espanjalaisella vuoristokinkulla ja kookoksella lisättynä, joka löysi meistä ystävän.

Vahva alku herkutteluun

Seuraava eteemme tuotu alkuruoka oli hiilellä grillattu torpedoahven läheisen Montaukin edustalta. Pieni pala kalaa maistui erinomaiselta, valmistellen vatsaamme seuraavaan herkkuun, joka oli juurespitoinen annos kampasimpukkaa Hakurei-nauriilla, talvisikurilla sekä Choron-kastikkeella tarjoiltuna.

Näillä täyttyy vatsa

Samalla kun pöytäämme tuotiin laaja kattaus tuoreita leipiä, annoimme vatsamme hieman levätä ennen pääruokiin siirtymistä. Katsastimme ravintolan viinilistan, jonka kanssa saa olla varovainen, sillä monet pullot maksavat satoja ja jopa tuhansia dollareita eli luottokortin rajat saa kyllä helposti paukkumaan!

Kalliita viinejä

Tätä taustaa vasten emme voineet kuin ihmetellä läheiseen pöytään saapunutta pariskuntaa, jonka nainen oli jo saapuessa humalassa. Ajatellen miten kallis illallinen Per Seen kaltaisessa huippuravintolassa onkaan, on ihme että joku saapuu paikalle pilamaan kalliin iltansa. Tilanne oli hieman kiusallinen myös ravintolahenkilökunnalle, joka kuitenkin hoiti sitä ammattitaitoisesti. Pariskunta oli kuitenkin varmasti lähellä rajaa, että näitä olisi pyydetty lähtemään, olivatpa he sitten ketä tahansa.

Monipuolisen illallisen seuraavana ruokana tarjoiltiin maukasta Pekingin ankkaa ruusukaalilla, pukinparralla sekä herkullisella punaviinikastikkeella ryyditettynä. Loistava oli myös seuraavaksi tarjoiltu pihvi ruutusiida pinaatilla ja porkkanalla täydennettynä. Näiden herkkujen myötä nälkämme alkoi olla tyydytetty, vaikka tiedossa olisi vielä kokonaan  kattaus jälkiruokia.

Pääruokien huipentuma

Kattavan jälkiruokatarjonnan aloittikin pala makoisaa sitruskakkua karamellikuorrutetulla kumkvatilla sekä Satsuma-mandariineilla tarjoiltuna. Laajaan jälkiruokarepertuaariin kuului myös ranskalainen Arlette-kanelileivos brandykastikkeessa sekä sommitelma pieniä  ihania leivonnaisia. Tässä vaiheessa Niinalle tuotiin myös pala syntymäpäiväkakkua, joka muodostui suussa sulavasta monikerroksesta suklaakakusta.

Jälkiruokia piisaa

Lopulta oli aika illan viimeiselle herkkupalalle ja eteemme tuotiin valikoima suklaatryffeleitä. Niistä saimme napsia niin monta kuin vain halusimme ja kehtasimme, mikä oli täydellinen päätös illallisemme ruokaosuudelle.

Herkulliset suklaanapit

Sanon näin, sillä ravintolan henkilökunta oli pistänyt illan aikana merkille haluni valokuvata illallistarjontaa. Tässä ei ollut mitään ongelmaa, mutta heitä kiinnosti olenko kenties joku kuuluisa ruokabloggari tai arvioija. Tai näin ei sanottu suoraan, mutta huippuravintolan pitää olla tarkkana palvelunsa kanssa, minkä vuoksi meille tarjottiinkin erityistä mahdollisuutta nähdä ravintolan keittiö työntouhussa. Tällaista mahdollisuutta tuskin tulee vastaan, joten saimme pienen yksityiskierroksen keittiön kiireisestä, mutta erittäin organisoidusta toiminnasta. Herra Keller ei itse ollut tuona iltana paikalla, tämän ollessa Kaliforniassa French Laundryllä, johon Per Seen henkilökunnalla oli jatkuva videoyhteys, ruokaan liittyviä kysymyksiä varten.

Huippukeittiössä on siistiä

Ravintolan erittäin ystävällinen sommelier eli viiniasiantuntija halusi myös ehdottomasti näyttää meille ravintolan arvokkaan noin 2000 viinipullon valikoiman. Sen joukosta hän poimi nähtäväksemme ravintolan harvinaisimman viinipullon, vuodelta 1900 olevan pullon Chateau d’ Yquemia. Pulloa ei löydy ravintolan viinilistalta, joten sitä ehdotetaan ainoastaan erittäin poikkeuksellisessa tilanteessa, jollekin erittäin merkittävälle vieraalle. Pullo saman viinitilan vuosikertaa 1996 löytyy kuitenkin listalta ja on hinnaltaan 2500 dollaria – huh!

Yksityiskierros ravintolan viinikellarissa

Noin kolme tuntia kestänyt illallisemme oli näin ollen ohitse ja kävely hotellille teki hyvää ruoan sulattamiseksi. Elämys oli ehdottomasti kolmen tähden arvoinen ja vertautuu kahteen aiempaan kokemukseemme Saksan Wolfsburgissa sijaitsevassa Aquassa sekä San Franciscon parhaimmistoon lukeutuvassa Quinchessä. Kolmen tähden ravintoloissa palvelu tekee ruokaakin suuremman vaikutuksen, sillä asiakkaiden eteen tehdään aivan kaikki. Sommelier jopa antoi meille käyntikorttinsa kehotuksella soittaa hänelle jos vain tarvitsisimme suositusta pääsystä jonkin toisen huippuravintolan varauslistalle. Lupaus jäi lunastamatta, mutta en epäile hetkeäkään, etteikö tämä olisi halutessamme näin myös tehnyt.

Illallinen jätti lompakkomme 577 euroa kevyemmäksi, mitä ei voi kuitenkaan pitää järin kalliina New Yorkin kaltaisen suurkaupungin aivan ylimpään parhaimmistoon kuuluvasta ravintolasta. Ruokailu siellä oli ehdottomasti kokemus ja saamamme erikoiskohtelu sekä kierros keittiössä jättivät kokemuksesta positiivisen mielen ja lämpimän suosituksen. Ja se kaikkein hauskin juttu eli ravintolan nimi, jäi meiltä kertomatta henkilökunnalle, niin hauskalta kuin se olisi heistäkin saattanut kuulostaa.

Per Se
10 Columbus Circle
10019 New York

(Yhteensä 307 lukukertaa, 1 lukijaa tänään)
 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.