Viime viikot ovat olleet aikamoisten mullistusten viikkoja. Kesäkuun 14. päivän aamuna altamme vedettiin matto Nokian ilmoittaessa sulkevansa koko Vancouverin toimistonsa osana suuria rakennemuutoksia yhtiössä ja irtisanovansa kaikki sen yli 300 työntekijää. Raskaasta uutisesta ylipääseminen on ottanut aikansa ja ottaa edelleen, mutta se ei silti estänyt meitä ottamasta osaa näillä näkymin viimeisille Nokian kesäjuhlillemme.
Avainsana: Burnaby
Burnabyn kaupunki Kanadassa.
Juneary sekä keskikesä Kanadassa
Tänään on vuoden pisin päivä. Aurinko on Vancouverissa horisontin yläpuolella yhteensä 16 tunnin 15 minuutin ja 3 sekunnin ajan. Huomenna päivä on jo kaksi sekuntia tänäistä lyhyempi ja vuosi kääntynyt kohti talvea. Vaikka Kanada onkin pohjoinen maa, ei keskikesää taikka juhannusta juhlita täällä kovin suureellisesti. Ainoastaan ranskalaisessa Quebecin osavaltiossa 24. kesäkuuta juhlitaan valinnaisena vapaapäivänä, jonka yritykset voivat niin halutessaan työntekijöilleen myöntää.
Flash Mob Vancouver
Mitä erilaisimmat flash mobit ovat nousseet viime vuosina suureen suosioon ympäri maailman. Nämä ihmisjoukkojen ennalta sopimat, yleensä julkisella paikalla yllättäen tapahtuvat, joukkotapahtumat ovat muodostuneet yleisiksi varsinkin suurissa kaupungeissa. Niinakin sattui keskelle yhtä lokakuussa 2010, keskellä kirkasta päivää Berliinin Alexanderplatzilla ostoksilla ollessaan.
Yliluonnollinen maanantai
Normaalisti maanantai on se päivistä masentavin, mutta joskus joukkoon mahtuu poikkeuksiakin. Tällainen oli huhtikuun 16. päivä, jolloin työpäivä oli kaikkea muuta kuin normaali. Voisikin sanoa, että päivä oli peräti yliluonnollinen. Toimistomme oli nimittäin muuttanut yön aikana rajan eteläpuolelle ja lipputangoissa liehuivat vaahteralehden sijasta tähtiliput. Pihalle ajoi aamusta mystinen saattue mustia autoja, joista nousi joukko hyvin pukeutuneita uuden työnantajamme Sucrocorpin edustajia.
Sinkkuelämän loppu
Ei, tämä kirjoitus ei käsittele 2000-luvun alun suosittua tv-sarjaa, vaan kahden viikon mittaista yksineloani täällä Vancouverissa. Tätä kirjoittaessani, Niina on paraikaa lentokoneessa pitkällä muuttomatkalla kohti Vancouveria. Hänen lienee jossain Kanadan valtavan erämaan yllä, sillä Vancouveriin lennettäessä neljä viimeistä tuntia lennetään täysin asumattoman tundran yläpuolella. Alapuolella ei näy tuolloin merkkiäkään ihmisestä, mikä on mykistävää tällä muutoin ylikansoitetulla planeetalla.
