Muuttaessamme Kanadaan kevättalvella 2012, Kanadan väkiluvuksi arvioitiin 33,5 miljoonaa asukasta. Muutostamme on kulunut nyt reilut yksitoista vuotta, minä aikana väestönkasvu on voimistunut niin, että tänään kesäkuun 16. päivä uutisoitiin Kanadan asukasluvun ylittäneen merkittävän 40 miljoonan asukkaan rajan. Tämä tarkoittaa, että Kanadaan on muuttanut meidän jälkeemme 6,5 miljoonaa ihmistä eli yli Suomen asukasluvun verran!
156-vuotias Kanada on ollut aina maahanmuuttajien maa ja se on kokenut historiansa aikana useita voimakkaan kasvun jaksoja. Maan ensimmäinen väestönlasku (eng. Census) suoritettiin vuonna 1666, jolloin itärannikon Uuden Ranskan alueella todettiin asuvan 3200 ihmistä. Nykyisen Kanadan koko maa-alueella arvioidaan kuitenkin jo tuolloin asuneen vahvistamattomasti jopa kaksi miljoonaa intiaania.
Kanadan historiallinen väestönkasvu
Maan ensimmäisen varsinaisen maahanmuuttoaallon muodostivat 1800-luvun puolivälissä tuhannet Amerikan itsenäisyyssotaa paenneet sekä voimakas maahanmuutto emämaa Iso-Britanniasta paremman elämän perässä. Liittovaltion perustamisen aikaan vuonna 1867 virallinen väkiluku olikin noussut jo 3,4 miljoonaan.
Vuonna 1896 Yukonin Klondikestä löydetty kulta käynnisti länsirannikon ensimmäisen muuttoryntäyksen ja arviolta satatuhatta onnenetsijää muutti ylös rannikkoa kohti Yukonin erämaita. Kotikaupunkimme Vancouver oli tuolloin vasta äskettäin perustettu vuonna 1870 ja pieni muutaman tuhannen asukkaan pitäjä. Kanadan halkaiseva junayhteys ulottui kaupunkiin vasta vuonna 1887, millä oli voimakas vaikutus Vancouverin kasvuun tulevina vuosina.
Samaisella junaradalla oli myös suuri merkitys koko Keski-Kanadan suuren preerian asuttamisessa. Tuolloiseen muuttoryntäykseen osallistuivat myös suomalaiset, joita muutti 1900-luvun taitteessa Länsi-Kanadaan tuhansia, muodostaen ensimmäisen polven suomalaisyhteisön maassa. Vuonna 1894 nuoren liittovaltion väkiluku ylittikin viisi miljoonaa ja vuonna 1929 väestö oli tuplaantunut jo kymmeneen miljoonaan. Ensimmäistä maailmansotaa edeltänyt aika olikin voimakkaan väestönkasvun aikaa ja pelkästään vuonna 1913 Kanadaan muutti 400 000 uutta asukasta. Tämä lukema säilyi suurimpana vuosittaisena väestönkasvuna aina vuoteen 2021 saakka!
Väestönkasvun rajapyykkejä
Toisen maailmansodan jälkeinen lapsibuumi oli kuumeisen väestönkasvun aikaa ja hedelmällisyys oli tuolloin kaikkien aikojen huipussaan, ollen 3,94 lasta per nainen (nykyisin vain 1,4). Vuonna 1960 syntyikin peräti 463 000 lasta, mikä on edelleen ennätys siitäkin huolimatta, että väkiluku on sittemmin tuplaantunut. Verrokkina mainittakoon, että vuonna 2021 Kanadassa syntyi 368 000 lasta, mukana myös oma pieni tyttäremme!
20 miljoonaa asukasta ylittyi virallisesti vuonna 1966 ja 30 miljoonaa vuotta 1997. Vuosituhannen vaihteeseen mennessä syntyvyys oli kuitenkin laskenut sen verran, että maahanmuutto oli ohittanut sen pääasiallisena asukasluvun lisääjänä, mikä on jatkunut tähän päivään saakka. Maahanmuuttolukemat ovatkin kasvaneet huimaa vauhtia ja viime vuonna Kanadaan muutti ennätykselliset 1 050 110 ihmistä. Se on ensimmäinen kerta maan historiassa, kun lukema ylitti käsittämättömät miljoona ihmistä vuodessa ja väestöön suhteutettuna samaa luokkaa Nigerian kaltaisten maiden väestönkasvun kanssa. Peräti 96% kasvusta, eli käytännössä kaikki, onkin maahanmuutosta johtuvaa ja noin puolet lukemasta on tilapäisiä ”kansainvälisiä opiskelijoita”, joiden määrää on korotettu voimakkaasti.
Suuri lukema
Onkin mielenkiintoista, miten kirjoitin ainoastaan viime vuoden keväällä Kanadan väkiluvun ohittaneen juuri 37 miljoonaa asukasta. Kyseessä oli vuoden 2021 väestönlaskennasta saatu lukema, joka perustui tuolloin kerättyyn dataan. Tämä jos jokin kertoo ainoastaan joka viides vuosi suoritettavan väestönlaskennan ongelmasta pahasti perässä laahaavana, joka kuitenkin ajaa kaupunkien suunnittelua sekä kasvuarvioita.
Väestönlaskenta laahaa perässä
Kotiprovinssimme British Columbia ylitti samaisessa laskennassa viisi miljoonaa asukasta, mutta lukeman arvioidaan olevan tänä päivänä jo 5,48 miljoonaa eli vain karvan alle Suomen koko väkiluvun! Vancouver oli puolestaan viimeisimmissä tilastoissa 2,64 miljoonan asukkaan koti, mutta lukeman arvioidaan olevan tänä päivänä 2,85 miljoonaa ja kolmen miljoonan asukkaan rajan rikkoutuminen lieneekin todennäköistä seuraavan kahden vuoden aikana. Kasvua tänne muutettuamme on ollut yli puoli miljoonaa ihmistä!
Eikä väestönkasvu todellakaan pysähtynyt 40 miljoonan lukemaan ja tätä kirjoitusta nyt puolitoista kuukautta jälkikäteen kirjoittaessani, maan väkiluvun arvellaan olevan jo 219 000 ihmistä enemmän. Se tarkoittaa yli Oulun kaupungin verran uusia asukkaita puolessatoista kuukaudessa!!
Kasvu ei seisahdu hetkeksikään
Onkin helppoa nähdä, ettei tämän hetken väestöräjähdyksessä ole mitään tolkkua. 40 miljoonan ylityksen uutisoinnissa positiivisia ovat olleet ainoastaan virallisten tahojen kommentit, jotka julistavat tapahtumassa olevan aihetta juhlaan. Käytännössä kaikki tavalliset kanadalaiset näkevät tapahtuneen negatiivisena, sillä ihmiset ympäri maata kokevat viime vuosien räjähdysmäisen kasvun sysänneen maan syöksykierteeseen.
Suurimpia jokapäiväisiä ongelmia ovat asumisen kalleus, terveydenhuollon ja koulutuksen kriisi sekä liikenne, jotka ovat kaikki pahentuneet tuntuvasti pääministeri Justin Trudeaun kahden hallituskauden aikana. Jonkinlainen käännepiste koettiin vuonna 2015, jolloin asuntojen hinnat nousivat lyhyessä ajassa pilviin ja ovat sittemmin vain jatkaneet kohoamistaan. Artikkelit omakotitaloista joissa asuu laittomasti jopa 20 vuokralaista, sekä valokuvat kerrostaloasuntojen komeroihin ja keittiöihin sijoitetuista sängyistä ovat niin normaalia, etteivät uutiset niistä enää hätkähdytä ihmisiä. Vuoden 2020 koronapandemian jäljiltä myös terveydenhuolto on suurimmassa kriisissään ikinä ja sairaalapotilaiden makuuttamisesta käytävillä sekä työntekijäpulan vuoksi öisin suljetuista ensiapuosastoista on tullut suuri ongelma ympäri maata.
Koulut erityisesti suurkaupunkien alueella ovat monin paikoin niin ruuhkaisia, että oppilaat opiskelevat tilapäisissä parakeissa. Esimerkiksi kotikaupunkimme Burnaby joutui viime vuonna sopeutumaan jopa yli tuhanteen ennusteet ylittäneeseen uuteen oppilaaseen ja Surreyssä keskustellaan jo kaksikerroksisista parakkikouluista.
Infrastruktuuri laahaa kasvun perässä
Liikenne suurkaupungeissa on ruuhkautunut erittäin pahoin, kun yhä enenevä määrä autoja taistelee samasta, monin paikoin 1970-luvulla rakennetusta liikenneinfrasta. Uudet tiehankkeet kohtaavat nekin valtavaa vastustusta ja projektien kokoa pienenetään joko poliittisista syistä tai sitten pienen, mutta äänekkään ympäristöväen tyynnyttämiseksi. Paikoin uudishankkeetkin rakennetaan samaan vuosikymmenien takaiseen kapasiteettiin, kuten uusi Pattullo Bridge. Julkista liikennettä laajennetaan sitäkin miljardeilla, mutta projektien valmistumisessa kestää helposti vuosikymmenen ja monet hankkeet ovat jo valmistuessaan kapasiteettinsa rajoilla, kun asemanseudut on rakennettu jo ennakkoon täyteen tornitaloja.
Näiden ollessa asioita jotka koskettavat kanadalaisia joka päivä, on ihmisten vaikea ymmärtää miksi väestönkasvussa on aihetta iloon. Hallituksen mukaan sitä tarvitaan ”ratkaisemaan työvoimapula”, mikä on argumentti jonka jopa tilastokeskus StatCan osin kiistää. Ratkaisu asuntopulaan on päättäjien mukaan puolestaan vain ”rakentaa enemmän” ja poliitikot heittävätkin kilvan ilmoille entistä suurempia lukemia uusista vuokra-asunnoista. Nämä ovat kuitenkin tyhjiä lupauksia, sillä korkeat rakennuskustannukset eivät tue yksityisen puolen rakentaa toivottuja määriä. Julkisissa projekteissa pullonkaulaksi muodostuu puolestaan se, ettei rakennustyöläisillä ole varaa asua lähellä työmaita, joten projekteja ei saada edes rahalla käyntiin.
Kanadalaiset eivät ymmärrä kasvua
Käsittämättömien lukemien keskellä jotkut ovatkin alkaneet tosissaan kysellä, josko Trudeaun hallituksen perimmäisenä tarkoituksena on edistää Century Initiativea. Kyseessä on rahakas lobbausjärjestö läheisillä yhteyksillä nykyiseen liberaalihallitukseen, jonka kirjattuna pyrkimyksenä on edistää Kanadan kasvua kohti 100 miljoonaa asukasta vuonna 2100 maan ”poliittisen merkityksen kasvattamiseksi”.
Kuinka monta kanadalaista on tarpeeksi?
Piti tätä salaliittoteoriana tai ei, jopa StatCanin virallinen arvio on, että nykyisellä tahdilla 50 miljoonaa asukasta ylittyy vuonna 2043 ja väkiluku on vuosisadan lopussa yli 80 miljoonaa. Nykyisellä väestöpolitiikalla onkin täten peruuttamattomia vaikutuksia, jotka tulevat vaikuttamaan tulevina vuosikymmeninä merkittävästi jokaisen kanadalaisen ja erityisesti seuraavan sukupolven elämään. Ääretön kasvu tekee myös mahdottomaksi Kanadan kaikki ilmastotavoitteet, mutta juuri siksi kukaan päättäjä ei koskaan puhukaan näistä kahdesta aiheesta samassa yhteydessä, aivan kuin niillä ei olisi mitään tekemistä keskenään.
Aihetta juhlaan?
Tämä oli kiinnostava näkökulma aiheeseen, ja mukana oli paljon hyviä pointteja. Enpä todellakaan ollut ymmärtänyt Kanadan väestönkasvun olevan noin hurjaa. Suomessahan yleisesti voivottelevan päinvastaista tilannetta. Tuosta asumisesta tuli mieleen, mahtaako Kanadassa olla olemassa jonkinlainen paikallinen ns. sosiaaliselle asumiselle rakennettu järjestelmä?
Meno on muuttunut melko hurjaksi viimeisten parin vuoden aikana ja rajoittamattoman kasvun haitat ovat tulleet selvästi esiin. Koska käytännössä kaikki kasvu on maahanmuutosta juontuvaa, on kyseessä poliittisesta päätöksestä tapahtuva kasvu, jota ei kuitenkaan ole perusteltu kanadalaisille.
Aiemmatkin satojentuhansien kasvulukemat ovat toki olleet olleet kovia lukemia, mutta kaupunkien on silti ollut mahdollista sulattaa ne. Nyt on kuitenkin menty reilusti yli kaupunkien kantokyvyn, mitä poliitikot eivät kuitenkaan suostu myöntämään.
Kanadassa on rakennettu sosiaalista asumista suuressa mittakaavassa viimeksi 1980-luvulla, minkä jälkeen vetovastuussa ovat olleet yksityiset asuinmarkkinat, huonoin tuloksin.