Park Inn katolla

Berliinin yksi näkyvimpiä rakennuksia on Alexanderplatzin reunalla sijaitseva 125-metrinen Park Inn Berlin -hotelli. Vuonna 1970 valmistunut tornihotelli on ehdottomasti paikallinen maamerkki siitäkin huolimatta, että vierellä kohoaa 368-metrinen kaupungin todellinen tunnus, Berliinin televisiotorni.

Hotelli rakennettiin DDR:n aikaan ja se oli osa itäsaksalaista Interhotel ketjua. Tämä neljän tähden hotelli toimi ensisijaisesti itäblokin maistasaapuvien edustustajien majapaikkana näiden Berliinin vierailun aikana ja sen huoneet olivat tiukasti tiedustelupalvelu Stasin salakuuntelemia. Rakennus oli valmistuessaan Saksan korkein muutaman vuoden ajan ja se on edelleen kaupungin korkein, tosin titteli on jaettu Treptowissa sijaitsevan Treptowers toimistotornin kanssa. Jos huomioon otetaan myös hotellin katolle vuonna 2006 asennetut kaksi antennia, jotka kohoavat 149,5 metrin korkeuteen, on rakennus edelleen Berliinin korkein  tornitalo (vuonna 2011).

Jatka lukemista ”Park Inn katolla”

Funkturmin huipulla

Suuri osa Berliinissä vierailevista turisteista vierailee matkansa aikana Alexanderplatzin vierellä kohoavassa 368-metrisessä Berliner Fernsehturmissa eli Berliinin televisiotornissa. Sieltä aukeavat upeat maisemat ovatkin upeat ja yltävät yli koko kaupungin. Harva kuitenkaan edes tietää, että Berliinissä on myös toinen korkea ja huomattavasti historiallisempi televisiotorni, jonne kiipeäminen maksaa vain muutaman euron ja maisema on samaa tasoa. 😮

Jatka lukemista ”Funkturmin huipulla”

Voitonpylväs Siegessäule

Berliinin yksi vierailluimmista nähtävyyksistä on Tiergartenin puiston keskellä sijaitseva Siegessäule. Voitonpylvääksi suomentuva muistomerkki on Heinrich Strackin vuonna 1864 suunnittelema muistomerkki Preussin voitolle Tanskasta maiden välisessä sodassa tuona samaisena vuonna. Muistomerkki kuitenkin valmistui vasta 1873, mihin mennessä Preussi oli ottanut voiton myös Itävallasta (1866) sekä Ranskasta (1870-71). Niinpä muistomerkki päätettiinkin pyhittää juhlistamaan kaikkia näitä kolmea sotaa, joilla oli suuri merkitys Preussin laajentumiselle ja lopulta nykyisenkaltaisen Saksan syntymiselle.

Jatka lukemista ”Voitonpylväs Siegessäule”

Kesälomatka kohti Suomea ja sateinen päivä Kööpenhaminassa

Matkakertomuksen muut osat löytyvät täältä.

Kuten aiemmin kerroin, vietimme tänä vuonna pitkästä aikaa kesälomamme Suomessa. Kauan odotettu lomamatka alkoi torstaina 21. heinäkuuta ja tasan aamukahdeksalta olimme läheisellä Sixtin vuokraamolla noutamassa vuokra-autoamme. Kuten aina, vuokra-auton mallia ei tiedä kuin vasta saatuaan avaimet käteensä ja niinpä jännitimme automerkkiä. Varauksemme oli nimittäin avoauto 19 päiväksi ja vaihtoehtoja oli tuossa luokassa kaksi: mersun uusi SLK tai BMW Z4. Halusimme näistä jälkimmäisen, sillä mielestämme Z4 näyttää mersua paremmalta, sen vakiomalli on SLK:ta tehokkaampi sekä suora kuutosmoottori tarjoaa paremmat äänet. Vaikka olimmekin tehneet varauksen kuukautta aiemmin ja laittaneet varaukseen toiveen juuri BMW:stä, saimme kuitenkin käsiimme Mercedes-Benzin avaimet.

Jatka lukemista ”Kesälomatka kohti Suomea ja sateinen päivä Kööpenhaminassa”

Aatelishäät

Saksassa ei ole ollut monarkiaa sitten ensimmäisen maailmansodan päättymisen ja sitä seuranneen Versailesin rauhansopimuksen, mutta entiset aatelissuvut ovat toki silti edelleen olemassa. Suvuista kenties merkittävin on Berliinin ja Brandenburgin seuduilla aikoinaan pääpaikkaansa pitänyt Hohenzollernin 950-vuotinen kuninkaallinen ruhtinassuku. Suku tunnetaan erityisesti 1700- ja 1800-lukujen Preussin kuningaskunnan kuninkaistaan sekä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Saksan keisarikunnan (”Zweites Reich”, suom. ”toinen valtakunta”) keisareina. Suvun kenties tunnetuin hallitsija oli keisari Vilhelm II, joka jäi historiaan Saksan viimeisenä monarkkina. Hohenzollernin nimeen törmää kuitenkin yhä edelleen esimerkiksi Berliinissä kulkiessaan, sillä monet aukiot ja rakennukset kantavat edelleen suvun nimiä.

Jatka lukemista ”Aatelishäät”