Tuulinen Toronto jäi sitten perjantaina taakse, kun lensin Chicagon kautta tänne Amerikan sydänmaille Nebraskaan. Täällä Omahan kaupungin liepeillä maisemaa eivät hallitse lasiset pilvenpiirtäjät, vaan horisonttiin saakka levittäytyvät maissipellot. Sekä hotellini että myös toimistomme sijaitsevat syvällä periamerikkalaisessa lähiössä, jossa kaikkialle pitää mennä autolla ja kaduilla ei ole mitään elämää pimeän tultua.
Avainsana: kesä
Yksin kotona
Niina on ollut tämän viikon työmatkalla Torontossa, joten viikko on kulunut yksin kotosalla. Liekö siitä johtuvaa, että minulla on ollut iltaisin hieman aikaa kirjoitella hieman tänne blogin puolellekin? Oikeammin syy viime aikojen hiljaiseen päivitystahtiin on ollut kuitenkin kaunis kesä, joka ei ole inspiroinut istumaan koneella enää töiden jälkeen.
Kelit ovat olleet viime viikot kesäisiä, mutta vettäkin on saatu hieman sitten rutikuivan heinäkuun. Äärimmäinen metsä- ja maastopalovaroitus on kuitenkin edelleen voimassa melkein kaikkialla ja avotulen kanssa on oltava erittäin varovainen. En ole kuitenkaan lukenut mistään suuremmista tulipaloista täällä Kanadan puolella, mutta USA:n puolella ainakin Idahossa on ollut laajoja maastopaloja viime viikkoina. Pitääpä katsoa, josko näistä on nähtävissä jälkiä ensi viikolla, kun suuntaamme sinne suunnalle tämän vuoden kesälomareissullamme.
Kuluva viikko on ollut arkinen, mitä nyt tänään oli toimistolla yhteistapahtuma, joka vei meidät iltapäivästä ulos ja Vancouverin soutuklubin terassille tuossa Stanley Parkin kulmille. Siellä grilliruokaa syödessä ja auringosta nauttien menikin koko iltapäivä normaalia toimistossa pakertamista rennommissa merkeissä.
Tipaton heinäkuu
Vancouver on tilastollisesti kohtuullisen sateinen kaupunki, minkä vuoksi paikalliset kutsuvat kaupunkiaan joskus pilkallisesti Raincouveriksi. Puolentoista vuoden paikallisen kokemuksemme perusteella maineelle on jotain perää varsinkin alkutalvesta ja monesti kesäkuussa, mutta kaupungilla on myös aurinkoinen puolensa. Yleensä heinä-elokuun tienoille osuu ainakin yksi pitkä lämmin jakso, jolloin kaupungissa saadaan nauttia viikkokausia pilvettömästä taivaasta. Niinpä jos aiot vierailla Vancouverissa, ovat nämä kaksi kuukautta kelien puolesta varmin aika kokea Vancouver parhaimmillaan.
Ennätysten kesä
Mennyt kesä on ollut kelien puolesta melkoisen arvaamaton. Alkukesästä täällä Vancouverissa manailtiin kylmintä kesäkuuta 30 vuoteen sekä vähintään joka toinen päivä saatuja kaatosateita. Kesästä ei ollut tietoakaan ja kuukauden keskilämpötila jäi 17,8 asteeseen (normaalisti 19,2 astetta). Sadetta saatiin kesäkuussa 76,8 millimetriä kun normaali lukema on 54,8 milliä. Kaikki muuttui kuitenkin heinäkuun alkupuolella, jolloin kelit viimein lämpenivät ja aurinko tuli esiin. Silloin sen kelin ei halunnut milloinkaan loppuvan ja niin näyttää myös käyneen…
High Note Trail
Monet mieltävät Whistlerin laskettelukeskuksena jossa on tekemistä vain talvella. Vaikka talvi onkin Whistlerissä vilkkainta aikaa, on keskus kehittänyt kovasti myös kesäaktiviteettiensa puolta. Tarjolla on nykyisin muun muassa maastopyöräilyä laskettelurinteiden yhteyteen tehtyjä pitkiä polkuja pitkin sekä tietysti vaeltamista. Vaeltamista löytyy niin Whistlerin kylän ympäriltä kuin ylhäältä vuoriltakin. Maisemat ovat tietysti eeppisimmät ylhäällä, jonne päästäkseen pitää kuitenkin ostaa viidenkympin hintainen hissilippu. Samalla pystyy kuitenkin katsastamaan myös huikean Peak 2 Peak gondola-hissin Blackcomb ja Whistler vuorten välillä. Itse vaelluspolkuja löytyy molemmilta vuorilla, mutta kaikkein suosituin polku on 9,5 kilometrin mittainen High Note Trail Whistler Mountainin puolella.