Venetsialainen gaalailta

Noin joka 68. kanadalaislapsi kärsii jostain autismikirjoon kuuluvasta oireesta ja täällä British Columbiassa heitä arvioidaan olevan noin 11 000. Autistisen lapsen perheen elämä on haastavaa, mutta täällä Vancouverissa tällaisia perheitä tukee vuonna 1996 perustettu Canucks Autism Network, jonka perustaja on vancouverilaiseen miljardidööriperheeseen kuuluva Paolo Aquilini yhdessä vaimonsa Claran kanssa. Pariskunta tunnetaan filantropiastaan useiden hyväntekeväisyysohjelmien kautta, mutta autismin vastainen taistelu on heille erityisen lähellä sydäntä, sillä parinkunnan vanhin lapsi Christian Aquilini on myös autisti.

Järjestö työskentelee autismin parissa monin tavoin ja yksi vuoden tärkeimpiä tapahtumia on tänä vuonna toista kertaa järjestettävä Reveal Gala -hyväntekeväisyysgaala. Tilaisuus järjestetään Vancouverissa jääkiekkojoukkue Vancouver Canucksien kotikenttä Rogers Arenalla, jotka molemmat Aquilinin perhe omistaa. Hienostuneeseen tilaisuuteen voi ostaa lipun kuka tahansa, mutta pöytäpaikkojen hinnat alkavat 500 dollarista, yltäen aina useaan tuhanteen saakka, mikä rajaa osaanottajat paksulompakkoisiin (onhan kyseessä varainkeruutapahtuma).

Ilta Venetsiassa

Paikalla olikin kaupungin liike-elämän sekä silmäätekevien kermaa ja me. Saimme nimittäin kutsut lauantaina järjestettyyn gaalaan Niinan työpaikan kautta, joka oli ostanut tilaisuuteen kokonaisen pöydän. Koska tällaista tilaisuutta ei kohdalle usein satu, olimme tietenkin välittömästi mukana hengessä mahdollisuudesta kuultuamme. 🙂

Ykköset päällä gaalaillassa

Lauantai oli muutenkin erityinen päivä, sillä noudimme aamupäivällä upouuden automme, jonka kanssa ajoimme gaalaillaksi keskustaan. On varmaa, että vain 80 kilometriä mittarissa ollut automme oli takuulla uusin peli, jonka areenalla päivystäneet parkkipojat saivat ajaa parkkihalliin. 🙄

Seurapiirien seurustelua

Sisällä saimme esimakua illan teemasta, joka oli (todennäköisesti Aquilinin perheen italialaisten sukujuurten johdosta) ”An Evening in Venice” eli ilta Venetsiassa. Tilaisuuden pukeutumiskoodi oli virallinen ja olimmekin pukeutuneet ykkösiin, joskin erotuimme varmasti design-iltapukuihin sonnustautuneista silmäätekevistä. Meidät erotti myös se, ettemme tunteneet ketään muuta kuin Niinan työporukan, jonka pöydässä istuimme. Kaikki muut tuntuivat kyllä tuntevan toisiaan ja nämä varmaan illallistavat tällaisissa gaaloissa useinkin.

Jääkiekkoareenalle luotu Venetsia

Pöytämme oli salin parhailla hoodeilla

Alkupalojen sekä juomien jälkeen oli aika siirtyä illallispöytiin, jotka oli rakennettu keskelle jääkiekkoareenaa. Aluetta ympäröivät suuret videoscreenit, joille heijastettiin venetsialaisia maisemia sekä illan videokuvaa. Meidän ei tarvinnut kuitenkaan ruutuja juuri tapittaa, sillä kauniisti koristeltu VIP-pöytämme sijaitsi aivan salin keskellä olevan esiintymislavan vieressä.

Illan herkkuja

Illan juontajina toimivat viisinkertainen olympiamitalisti Hayley Wickenheiser sekä televisiojuontaja Rick Campanelli. Esiintyjinä nähtiin sokea autisti sekä Youtube-sensaatio Christopher Duffley, jonka aloittamaan oopperaan liittyivät mukaan kanadalaisen The Tenors -kvartetin kolme jäsentä. Tiimin esittämät italialaisen oopperan kuuluisat helmet kuten Nessun Dorma  ja Con Te Partiro olivat niin vakuuttava kokemus, että ne nostivat ihon kananlihalle ja melkein salpasi hengityksen vaikuttavuudellaan. Yksinkertaisesti huikein esitys, jonka olemme koskaan livenä kuulleet – bravo! 😮

Illan juontajat sekä jääkiekkolegenda Kirk McLean

Huikea Christopher Duffley ja The Tenors

Illan huipennus oli hyväntekeväisyyshuutokauppa, jossa huudettiin tapahtuman sponsoreiden lahjoittamia luksustuotteita, matkoja sekä ainutlaatuisia elämyksiä. Huutojen hintaluokka oli kymmenissätuhansissa ja kädet olikin syytä pitää visusti taskuissa, kun matkasta Milanon muotiviikoille maksettiin 40 000 dollarin verran. Muuten olisi voinut tulla erittäin kallis nenän raaputus… 😆

Huutajia gaalassa silti piisasi, kun paikalliset miljonäärit nokittelivat toinen toisiaan. Huutokaupan lopuksi kysyttiin vielä kasuaalisti, kuka haluaa lahjoittaa 10 000 dollaria autismitoimintaan ja käsiä nousi ympäri salia. Paikalla oli selvästikin avokätistä väkeä, joidenka lompakon nyörit illan ohjelma oli löysyttänyt.

Tässä vaiheessa ei ole vielä julkaistu tietoa siitä paljonko gaalalla onnistuttiin keräämään rahaa, mutta tavoitteen kerrottiin täyttyneen. Valitettavasti meillä ei oma lompakko kestänyt tämän luokan hyväntekeväisyyttä, mutta ilta oli silti ainutlaatuinen elämys ja kokemus ison luokan hyväntekeväisyysgaalasta korkeilla tuotantoarvoilla varustettuna. Tähän voisi kyllä tottua. 🙂

(Yhteensä 256 lukukertaa, 1 lukijaa tänään)
 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.