No niin, terve vaan kaikille täältä Dortmundista. Aamulla kello 7:35 irtauduttiin Suomen maaperästä ja parin tunnin päästä oltiinkin jo Düsseldorfin kentällä, Saksan kamaralla. Jännä huomio jo Helsinki-Vantaalla oli, ettei koneeseemme noussut juurikaan turisteja, vaan lähinnä kanssamatkustajamme olivat liikemiehiä. Se johtunee siitä, ettei tällä Ruhrin alueella ole juurikaan kuuluisia turistinähtävyyksiä, vaan täällä tehdään bisnestä ja käydään kauppaa.
Laskeutumisen yhteydessä nähtynä pitää todeta, että Ruhrin alueen maisemat ovat ainakin ilmasta käsin todella kauniit. Toisin kuin kuvittelimme, ei kaikkea maisemaa hallitse pellot, vaan vehreää havu- ja lehtipuumetsääkin näyttäisi löytyvän mukavasti. Eikä maasto ole myöskään tasaista, vaan se kumpuilee huomattavasti juuri tässä Dortmundin seutuvilla. Kaiken sen metsän ja pellon seassa onkin sitten talo poikineen. Jossainhan niiden miljoonien ihmisten on elettävä ja suurkaupunkeja onkin Ruhrin alueella kaikkialla. Miten hurja olikaan tulla junalla reittiä Düsseldorf – Duisburg – Essen – Bochum – Dortmund, jolla kaikkien kaupunkien etäisyys toisistaan on vaivaiset 15-20 kilometriä, mutta kyseessä on silti 300 000 – 600 000 asukkaan kaupungeista! Kyllä sitä Suomi-poika ihmetteleekin tämän kaupunkialueen laajuutta. 😮
Maailmalle lähdön hetki
Dortmundissa kämpille päästiin helposti asunnon meille vuokraavan opiskelijatytön kyydillä ja asunnolla kaikki vastasi kuvissa nähtyä. Ruokailtua tuli keskustan Burger Kingissä (helppo ja nopea ratkaisu kiireisen päivän keskellä) ja sen jälkeen hieman käveltyä keskusta-alueella. Dortmund kyllä näyttää 600 000 asukkaan kaupunkina mukavasti suurkaupungilta. Kadut kulkevat kauniiden 5-7 kerroksisten talojen keskellä ja kaikkialla on puita. Kauppaa ja muita palveluja on vaikka missä ja keskustassa on vaikka mitä erikoisliikkeitä. Laiskana kävinkin noutamassa paikallisesta Gigantista eli Saturn-nimisestä elektroniikan megamarketista itselleni parilla kympillä uuden kuulokemikrofonin ja webkameran. Nyt pystyy sitten kotipuoleen mesettämään kunnolla.
Vehreyttä Ruhrin alueella
Kyllä tämä tästä lähtee. Saksaa kun ollaan opiskeltu viitisen vuotta ylä-asteella ja lukiossa, niin kyllä näistä täkäläisistä jotain ymmärtää. Kylttejä sun muita tekstejä kaupungilla ollaan kovasti lueskeltu ja kyllä sen asian aina ymmärtää. Puhumista pitää vielä tietysti harjoitella ja siihen tulee varsinaisesti perehdyttyä ensi viikolla kun meillä alkaa kuukauden mittainen orientaatio yliopistolla.
Huomenna on ohjelmassa paikallisen matkakortin osto. Kortti on siitä mukava, että sillä huitelee noin 10 miljoonan ihmisen alueella ilmaiseksi kaikilla julkisilla kulkuneuvoilla. Tiedossa on siis syksyn, talven ja kevään aikana tutustumista moniin ”pieniin” kaupunkeihin ympäristössä. Yliopistollakin pitää piipahtaa, että maanantaina löytää paikan päälle.
Kirjoittelen kuulumisia ja tarinaa jatkossa aina välillä kun jotain erikoista tulee mieleen. Kiinnostuneet lukekoon ja saa kysyäkin, jos jotain tulee mieleen. 😛
Jup Klasu puhumalla tuo kielitaito yllä pysyy ja kehittyy. No minä en ko kylässä käynyt kuin konsertissa niitä siellä on isompia ja pinempiä jatkuvasti.
Kyllä sieltä se konekin halvemmalla löytyy kun täältä. jeps ja kirjuutteles kuulumisia tänne kun kerkeilet.
Houdi,
Ei muuta kuin lykkyä pyttyyn klasulle sinne saksan maalle.