Kanadan työllisyystilanne (2023)

Kanadan taloudessa tapahtuu paraikaa poikkeuksellisen runsaasti. Korona-ajan talousnotkahdus on kauas taakse jäänyttä elämää ja työllisyydessä ylitettiin pandemiaa edeltänyt taso jo viime vuoden alussa. Koronan ja muiden kriisien sijaan talouskeskustelun ytimessä onkin ollut viimeisen vuoden ajan yksi ja ainoa sana: inflaatio.

En ole kirjoittanut Kanadan inflaatiokehityksestä aikoihin, mutta muun länsimaailman ohella myös Kanadan inflaatio lähti pandemian jälkeen laukalle. Tähän vaikutti ihmisten ennätysvilkas työpaikan vaihtaminen, mikä pakotti monet yritykset nostamaan tuntuvasti palkkoja, luoden inflaatiopaineita. Osansa soppaan toi myös hallituksen löperö ja avokätinen rahapolitiikka pandemian aikana, mutta Euroopan viime vuoden energiakriisi sekä Ukrainan sota ovat vaikuttaneet Kanadan talouteen vähemmän. Niitä suurempi vaikutus on ollut polttoaineen aaltoilevalla hinnalla, mikä vaikuttaa herkästi elintarvikkeiden hintoihin.

Elämä on kallistunut kanadalaisille

Korkeimmillaan Kanadan inflaatio käväisikin viime vuoden lopulla 8,1% tasolla, mikä oli korkein lukema 39 vuoteen. Tänä vuonna inflaatio on kuitenkin laskenut paljon alhaisemmalle 3,4% tasolle, mikä on puolet Suomen tämän hetken tasosta. Kanadan keskuspankki Bank of Canadan onkin onnistunut ainakin osittain torjua inflaatiota korkopäätöksillään, joilla keskeinen ohjauskorko hilattiin nopeassa tahdissa lähes nollasta nykyiselle 5% tasolle. Korko onkin nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2001 ja pankkien asuntovelallisilta rokottamat reaalikorot ovat 6,5% tienoilla. Kanadassa on hyvin yleistä joutua kilpailuttamaan asuntovelkansa joka viides vuosi, joten moni asunnonomistaja myös maksaa tämän kaltaisia korkoja.

Se on paljon, kun muistaa miten mahdottoman kalliita asunnot Kanadassa ovat ja lainanhoitokulut tuoreehkosta miljoonan dollarin asuntolainasta (millä saa Vancouverista pienehkön kaksion) voivat olla yli viisi tonnia kuussa. Eipä ihme, että reilu kuudennes asuntovelallisista ei pysty tällä hetkellä maksamaan kuin lainansa korkoa, jos sitäkään.

Korkeita asuntolainan korkoja

Voimakkaana jatkuneen palkkojen nousun aiheuttama inflaatio on kuitenkin kimurantti aihe. Kuukausitasolla palkat ovat nousseet tilastoissa viitisen prosenttia vuodessa, mikä sekin on silti alle viimeisen vuoden inflaation. Korotukset ovat myöskin jakautuneet epätasaisesti ja muutamien suurten ammattiliittojen neuvottelemat kovat palkankorotukset ovat suurelta osin lukemien taustalla. Kenties kaikkein suurimman korotuksen neuvottelivat lentoyhtiö Westjetin lentäjät, joiden peruspalkka nousee seuraavan neljän vuoden aikana rapeat 24 prosenttia. Myös moni muu julkisen alan liitto on neuvotellut sadoilletuhansille työntekijöilleen reilun kymmenen prosentin korotuksia toteutettavaksi seuraavien 3-4 vuoden aikana, kasvattaen esimerkiksi British Columbian julkisen sektorin kokoa uskomattomat 2,3 miljardia.

Kesäkuun alussa myös provinssin minimipalkka nousi 6,9% verran lukemaan $16,75 mikä tulee väistämättä näkymään kaiken hinnassa. Provinssin minimipalkka onkin korotuksen jälkeen Kanadan provinssien korkein ja se on noussut neljässä vuodessa yli 20%. Ei olekaan ihme, että inflaatio on ollut Kanadassa korkea. Silti palkankorotuksia saaneistakin tuntuu, ettei käteen jää käytännössä yhtään aiempaa enempää, kaiken muunkin kallistuttua. Tilanne on vielä tätä huonompi niillä miljoonilla, jotka eivät ole nähneet mainitun kaltaisia korotuksia laisinkaan.

Kanadan Keskuspankki ohjaa kehitystä

Miten tämä kaikki näkyy sitten Kanadan ja sen provinssien työllisyydessä? Työllisten määrä kasvaa kovaa vauhtia ja se ylitti tammikuussa ensimmäistä kertaa historiassa 20 miljoonaa työssäkäyvää. Maan työttömyysprosentti oli kesäkuussa 5,4% missä on nousua hieman vuoden takaisesta ennätyksellisen alhaisesta 4,9% lukemasta. Kanadan väestö kasvaa kuitenkin niin tolkutonta vauhtia, että 60 000 uutta työpaikkaa viime kuussa tarkoitti silti työttömyyden nousua 0,2%:lla.

Työllisyys on pysynyt vahvana

Provinsseista työttömyys oli kesäkuussa maan alhaisinta Manitobassa (4,3%) ja korkeinta itärannikon Newfoundland and Labradorissa (8,8%). Tässä joukossa oma British Columbiamme sijoittuu 5,6% lukemalla juuri maan keskiarvon yläpuolelle.

Kanadan talouden suunta jatkossa onkin suuri kysymysmerkki, sillä pinnan alla lymyää monia ongelmia. Yksi on massiivinen 2,23 biljoonan (eng. triljoonan) dollarin valtionvelka, joka on tuplaantunut pääministeri Justin Trudean kahden hallituksen aikana. Myös asuntomarkkinoille on vuosikymmenien ajan rakentunut jättimäinen kupla, joka ei ole missään vaiheessa tyhjentynyt, sillä siihen pumpataan jatkuvasti lisää ilmaa kestämättömillä maahanmuuttomäärillä. Kanadalaiset kotitaloudet ovat myös ennätyksellisen velkaisia ja velan määrä on jo 107% koko maan bruttokansantuotteesta. Lukemissa on aihetta huoleen huomisesta.

Eri provinssien työttömyyslukemat (suluissa vuoden takainen):

— Kanada 5.4% (4.9)
— Newfoundland and Labrador 8.8% (9.8)
— Prince Edward Island 8.2% (6.0)
— Nova Scotia 6.4% (6.4)
— New Brunswick 6.4% (6.2)
— Quebec 4.4% (4.4)
— Ontario 5.7% (5.2)
— Manitoba 4.3% (4.0)
— Saskatchewan 4.7% (3.9)
— Alberta 5.7% (5.2)
— British Columbia 5.6% (4.7)

(Yhteensä 170 lukukertaa, 1 lukijaa tänään)
 

Yksi ajatus artikkelista “Kanadan työllisyystilanne (2023)”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.