Luontonähtävyyksiä sekä herkuttelumatka Seattleen

Meillä on riittänyt viime vuosina runsaasti seuraa, kun aiemmin Berliinissä kanssamme työskennellyt tuttumme saapuu usein työmatkalle Vancouveriin. Viimeisin visiitti oli kaksi viikkoa sitten, kun jo tuttu vieras saapui viimeisimmälle työmatkalleen. Vieraamme kanssa onkin tullut nähtyä runsaasti paikkoja ja olemmekin esimerkiksi ajaneet rannikovuorten ympäri ja vaeltaneet Vancouverin lähivuorilla.

Yleensä teemme vieraamme kanssa retkiä lähinnä viikonloppuisin, mutta tiistaihin osunut toisen maailmansodan muistopäivä ja siitä seurannut vapaapäivä sai meidät ajamaan aurinkoisessa kelissä Squamishiin, katsomaan josko Brackendalen jokialueella näkyisi valkopääkotkia. Alue on erityisen kaunis myös näin talviaikaan, sillä ympäröiville vuorille on jo satanut tuoretta lunta, mikä ennakoi laskettelukauden lähestymistä.

Talvinen Brackendale

Squamish Riverin ranta on loistava paikka kotkien bongaukseen, sillä lintuha houkuttelee paikalle usein juuri marraskuussa tapahtuva lohennousukausi. Näimmekin rannalla sekä yläpuolellamme useita ylväitä valkopääkotkia, mutta myös hylkeen, joka jahtasi jotain vedenpinnan alapuolella uiskennellutta.


Valkopääkotkia joen ympärillä

Kotimatkalla pysähdyimme aivan valtatien vieressä ympäri vuoden kuohuvilla Shannon Fallsin vesiputouksilla. Putoukset ovat 335 metrin korkuisina provinssin kolmanneksi korkeimmat ja pysähdyksen arvoinen.

Kuohuva Shannon Falls

Viikonloppuna vierailimme iltasella North Vancouverissa sijaitsevalla Capilano Suspension Bridgellä, joka valmistautuu tähän aikaan vuodesta jo talvikauden näyttävään Canyon Lights valotapahtumaan. Ajoitimme vierailumme niin että koimme nähtävyyden sekä valoisalla että tuhansien jouluvalojen sytyttyä, mikä on aina yhtä sykähdyttävä kokemus.

Capilanon riippusillalla

Jouluvalot syttyvät

Seuraavan päivän retkellemme seuraamme lyöttäytyi myös työtuttumme suomalainen kolleega ja ajoimme nelisteen Fraser Valleyhin. Vierailimme pikaisesti katsomassa Mount Thomin maiseman Chilliwackissa ja pysähdyimme myös ihmettelemään osittain jäätyneitä Bridal Veil Fallsin vesiputousta. Paikoin jäätynyt putous oli meistä maaginen ja tarjosi tilaisuuden näyttäviin valokuviin.

Syysmaisema Mount Thomilta

Paikoin jäätynyt Bridal Veil Falls

Makrokuvausta

Päiväretkemme varsinainen kohde oli kuitenkin Harrison Hot Springsin pieni kylä, joka sijaitsee näyttävällä paikalla valtaisan Harrison Laken eteläpäässä. Kylä on kesäaikaan täynnä ihmisiä mutta koleana alkutalven päivänä paikalla ei ollut ruuhkaista poutaisesta kelistä huolimatta.

Kuulas Harrison Lake

Emme olleet paikalla kylän kuuluisien kuumien lähteiden takia vaan tarkoituksenamme oli kiertää kylän kyljessä sijaitseva Whippoorwill Point Trail. Kyseinen vaellusreitti on mitaltaan ainoastaan neljä kilometriä, mutta meiltä tuhraantui sen kiertämiseen puolitoistatuntia, sillä kolusimme polun varressa olleita geokätköjä. Kätköt löytyivät ammattitaidolla helposti ja pienen niemennokan kärjestä avautui upea maisema järvelle.

Polku niemen nokkaan

Geokätköjä polun varrella

Seuraavana viikonloppuna meillä olikin tiedossa erityisohjelmaa, sillä ajoimme lauantaina Seattleen. Minulle ja Niinalle kyseessä oli jo neljäs matka kaupunkiin ja matkan ideana toimi elokuvateattereissa paraikaa pyörivä tieteiselokuva Interstellar, jonka kävimme katsomassa harvinaisena 70 millimetrin IMAX-versiona jättimäiseltä elokuvakankaalta.

Ennen elokuvan alkua pyörimme hetken aikaa teatteria ympäröivällä Pacific Science Centerin alueella, jossa sijaitsee myös kaupungin kuuluisa näköalatorni Space Needle. Tällä kertaa emme kiivenneet 184 metriä korkeaan torniin ihailemaan sieltä aukeavia maisemia ja keskityimmekin lähinnä ihailemaan sitä alhaalta käsin.

Leffateatterin lähialuetta

Seattlen kuuluisa avaruusneula

Maisemia meille tarjosi hotellihuoneemme Marriott Renaissancessa, jonka erittäin likaisista ikkunoista aukeni hieno ydinkeskustan maisema. Maisemaa ei riitä kuitenkaan enää pitkään, sillä aivan rakennuksen eteen on jo alettu rakentaamaan uutta 162-metristä Madison Centre nimistä pilvenpiirtäjää, joka tulee peittämään koko maiseman. Nyt näkymää kelpasi kuitenkin vielä ihailla ja esimerkiksi Seattlen keskustakirjasto näytti mielenkiintoisalta yläpuolelta nähtynä.

Smith Tower ja Seattlen satama

Hotellihuoneen maisema

Interstellar oli päivänäytös, joten meillä oli iltapäivästä vielä aikaa tutkia Seattlea. Päätimmekin ajaa hieman ydinkeskustasta pohjoiseen sijaitsevalle Fremontin alueelle, joka tunnetaan erittäin hipsterinä vastakulttuurin alueena. Nykyisin Fremont on voimakkaasti gentrifioitunut, mihin on vaikuttanut vuonna 2006 alueelle toimiston avanneen Googlen saapuminen. Sen perästä alueelle on muuttanut muitakin teknologiayrityksiä kuten Adobe ja seattlelainen ohjelmistoyhtiö Tableau.

Alueen maisemaa hallitsee vuonna 1932 valmistunut 6-kaistainen Aurora Bridge joka muodostaa yhdessä hieman idempänä sijaitsevan 8-kaistaisen Ship Canal  Bridgen (jota pitkin Interstate 5 kulkee) kanssa merkittävimmät pohjoisesta saapuvat sisääntuloväylät Seattleen. Aurora Bridgellä on alituskorkeutta peräti 51 metriä, minkä vuoksi silta näkyykin kauas. Korkeutensa vuoksi se on myös suosittu itsemurhapaikka ja sillalta on vuosien saatossa syöksynyt kuolemaansa yli viisikymmentä ihmistä.

Pitkä ja korkea Aurora Bridge

Vilkasliikenteisen sillan alapuolella on kuitenkin yllättävän rauhallista. Alueen yksi nähtävyys löytyy yllättävästä paikasta sillan pohjoispään juuresta, josta sijaitsee Fremont Trollina tunnettu viisi ja puolimetrinen peikkopatsas. Paikallisten artistien vuonna 1990 esittelemä patsas painaa yli kuusi tonnia ja se pitää kourassaan kuplavolkkaria. Veistos on suosittu paikka ottaa valokuva ja vuoroaan saakin viikonloppuisin odottaa hetkisen.

Hauska Fremont Troll

Iltamme päättyi lopulta herkuttelemaan Fremontin alueella sijaitsevalla Tilth hienostoravintolalla. Tavalliseen omakotitaloon rakennetun ravintolan ruokalistalta löytyi useampikin eri maistelumenu, joista päädyimme seurueemme kesken valitsemaan hieman erikoisemman kahdeksan ruokalajin vegaanin maistelumenun.

Hienostoravintola Tilth

Vaikka olenkin liharuoan suuri ystävä, kiehtoi meitä kokeilla laadukkaasti valmistettu vegaanimenu, joka onnistuikin yllättämään meidät monessa kohtaa. Kokin tervehdyksen jälkeen meille esimerkiksi tarjoiltiin maukas omena- ja sellerikeittoa, jota seurasi erittäin tuore salaatti. Tämän perään tarjoiltiin muutama pieni napostelulautanen sekä mascarpone-juustolla täydennetty risotto herkullisilla oliiveilla.


Monipuolisia alkupaloja

Pääruokana menuun kuului ensimmäiseksi kuningasoistereita italialaisen polentan kanssa. Seuraavassa annoksessa saimme nauttia hyvällä kastikkeella kuorrutetusta täpläravusta, jota seurasi vielä vegaanimenun ulkopuolelta joukkoon lisätty puoliraa’aksi paistettu häränfilee.


Pääruoan erilaisia annoksia

Illan päätti laaja jälkiruokakattaus, johon kuului niin kurpitsapannukaku, herkullinen juustolautanen sekä suklaaganache kookoskermalla ja pienellä suklaakeksillä. Ateria oli kaiken kaikkiaan erittäin kattava ja ruokanautintoa kesti peräti kolmen tunnin ajan.

Monipuolinen jälkiruokakattaus

Kylläisinä siirryimme hotellille nukkumaan ja seuraavana päivänä ajoimme takaisin kotiin. Lyhyt ja ainoastaan päivän mittainen matkamme Seattleen ehtikin käsittää monenlaista tehtävää ja nähtävää elokuvaelämyksen lisäksi ja meille jäikin reissustamme hyvä ja positiivinen mieli, sekä halu palata kaupunkiin pian taas uudelleen.

(Visited 90 times, 1 visits today)
 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.