Viime vuonna tekemäni konferenssimatka Anaheimiin oli sen verran tuottoisa ja mielenkiintoinen työmatka, että olen talven mittaan suunnitellut vierailua myös tämän vuoden vastaavaan tapahtumaan, joka järjestettiin tällä viikolla Yhdysvaltojen Kaliforniassa.
Viime vuonna työmatkaan yhdistyi myös perheen kanssa vietetty viikonloppu viereisessä Disneylandin huvipuistossa, mutta Niinan ollessa jälleen takaisin työelämässä, lähdin tällä kertaa yksikseni matkaan.
Kotikaupunkimme Burnabyn kevyenliikenteen yhteydet paranivat viikko sitten huomattavasti, kun Keski-Burnabyssä avattiin kävelijöille ja pyöräilijöille uusi Burnaby Lake Overpass. Hieman alle kaksi vuotta rakenteilla ollut ja 27,5 miljoonaa dollaria maksanut uusi terässilta tarjoaa nyt helpon ja turvallisen tavan ylittää aluetta halkova leveä Highway 1.
Yksi blogissani usein toistunut teema Kanadassa asumiemme neljäntoista vuoden aikana on ollut maan jatkuva ja ajoittain hallitsematon väestönkasvu. Kun vuonna 2012 maan väkiluku oli 34,8 miljoonaa, arvioidaan sen olevan tänä päivänä noin 41,5 miljoonaa henkeä. Tämä tarkoittaa 6,7 miljoonan asukkaan lisäystä lyhyessä ajassa, mikä onkin saanut Kanadan yhteiskunnan natisemaan liitoksissaan.
Tänä tulevana perjantaina eli kuuden vuorokauden päästä, lähden soolomatkalle, joka ei kuitenkaan ole mikään työmatka. Olen aiemmin tehnyt ainoastaan kaksi soolomatkaa, joista ensimmäinen suuntautui vuonna 2016 Kiinan itsehallintoalueille ja toinen kolme vuotta myöhemmin Kaakkois-Aasiaan. Tuolloin meillä ei kuitenkaan ollut vielä kahta ihanaa tyttöä, joten lähtö kahdeksi viikoksi pois kotoa oli sangen helppoa.
Mennyt talvi on ollut Vancouverissa hyvin leuto ja vaikka vettä onkin tullut runsain mitoin, on se satanut lähes poikkeuksetta vetenä lumen sijaan. Tämä on ollut huono uutinen kaikille tänä talvena laskettelurinteisiin pyrkineille ja lumitilanne oli hieman heikko myöskin kaksi viikkoa sitten, kun Suomi-muskarimme lapsilla oli lumileikkipäivä aurinkoisella Cypress Mountainilla.
